Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on Ma Loka 15 2018 18:19


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 41 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3  Seuraava
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3308
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: La Kesä 06 2015 22:58 
Ylös  
rautapuoli kirjoitti:
31. The Toxic Avenger
Aina silloin tällöin iskee vastustamaton himo katsoa yksi maailman parhaimmista leffoista eli The Toxic Avenger ja eilen oli sellainen ilta. Varmaan 20 kertaa tää on tullut katottua ja tulee katsottua vielä monen monta kertaa. Tarina on mitä mahtavin, huumori yhdistelee törkeyksiä klassiseen slapstickiin ja näyttelytyö on erinomaista överyyttä. Kaufmanihan on ihan täys auteur-ohjaaja. Tyyli on aina äärimmäisen tunnistettava. Juoni rönsyilee, kuvakerronta on samanlaista ja näyttely suunnitellun ylilyötyä.
Splatterpuoli jaksaa aina näillä uusinnoilla yllättää, siis se, että ei tää kyllä lopulta kauhean verinen leffa ole. Jos pää murskaantuu niin ei sieltä vesimelonin kappaleiden seasta oikein roisku mitään ylimääräistä. Mutta paskat siitä, ei tuo moite ollut mistään kohtaa. Ruumiita ja verisiä vahinkoja tulee kuten kuuluukin. Tissit vilkkuu ja pahikset ovat supervittumaisia. Toxien ja sokean naisen rakkaustarina taas mitä suloisin. Kaikki on sarjakuvamaisen ihastuttavaa! Tää leffa jos mikä saa hyvälle tuulelle. :)


Näinhän se on, neroutta todellakin. Tosin itse kyllä, pakko sanoa, kallistan Class of Nuke'em High aavistuksen verran tämän yläpuolelle.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2813

Viesti Lähetetty: Ti Kesä 09 2015 18:21 
Ylös  
Ihmiskalastaja aka Veriloma hämähäkkijärvellä (Blood Hook, 1986) :star: :star:
http://akas.imdb.com/title/tt0090750/

Peter Van Clease matkaa kavereidensa kanssa perheen lomapaikkaan. Hän on 17 vuotta aiemmin nähnyt isoisänsä vajoavan mökin laiturilta veden alle ja tapaus on edelleen selvittämättä.
Järvellä on sattumoisin menossa jättihauen kalastuskisat ja paikalla paljon ihmisiä. Pian väkeä alkaa kadota ja Peterin on vihdoin selvitettävä vuosia vaivannut mysteeri.

Piti välillä katsoa hiukan Troma tavaraa, mutta oli kyllä paljon odotettua tylsempi tapaus. Jonkin verran hämyjä hahmoja on katsojan iloksi osattu kehitellä joita voi sitten arvuutella murhaajaksi.
Leffassa esiintyy kolme hyvännäköistä mimmiä joita katselee ihan mielellään, mutta kun alastomuuskerroin on lähellä nollaa (yksi sivutissi vilahtaa) niin ei paljoa naurata.
Verta nähdään jonkin verran ja parissa kohtaa on ihan hauskoja lateksi efektejä. Nämä eivät kuitenkaan pitkälle kanna joten pettymys mikä pettymys.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Sinanjun mestari
Sinanjun mestari
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Ma Huhti 07 2008 17:57
Viestit: 3086

Viesti Lähetetty: La Kesä 13 2015 22:51 
Ylös  
32. The Toxic Avenger Part II
Toxie kärsii masennuksesta, koska on pyyhkinyt kaiken pahuuden pois Tromavillestä. New jerseyn ensimmäiselle supersankarille ei siis riitä asianmukaista tekemistä! "Onneksi" ilkeämielinen Apocalypse inc tulee saastuttamaan Tromavillea ja jopa kiusaamaan sokeiden hoitokotia. Sitten Toxie päättääkin lähteä Japaniin etsimään isäänsä. Voi pojat, mitä seikkailuja luvassa.

Monta kertaa on tääkin nähty eikä koskaan ole erityisesti vakuuttanut, vaikka viihdyttääkin aina. Parhaat ja lähestulkoon ainoat roiskeet nähdään heti ensimmäisessä toimintakohtauksessa, joka on mitä erinomaisinta Tromasekoilua. Siinä jossain DVD-kokoelma-ketjussa puhuin paskaa, DVD on yhtä lailla leikkaamaton kuin Netflix-versio (kuvanlaatu kyllä oli netissä vitusti parempi). Tarkistin asian juuri äsken, joten aiemmin olin tyhmä ja hävisin. Taisi olla mielessäni nuoruudessa monta kertaa nähty semileikattu versio.

Japanissa Toxie keittelee nuudelikeittoa pahiksesta ja pööpöilee kaikenlaista muutakin hauskaa. Mutta ei tätä kunnon splatteriksi voi hyvällä omallatunnolla sanoa. Onneksi leffa on noin muuten varsin hupaisa. Piirretyistä tuttu slapstick-urpoilu viedään ykköstä pidemmälle reilulla kädellä. Pöljät ääniefektit sävyttävät asianmukaisesti asiattomiakin kohtauksia. Tissejäkin nähdään ihan kivasti. Toxien ja Clairen suhde taas on todella suloinen kuten ykkösessäkin. Joskin syystä tai toisesta Sarah-nimi vaihdettiin Claireksi kakkosta varten. Syytä ei osaa selittää edes Kaufman.

Perin viihdyttävää katseltavaa eikä meikäläistä enää jaksa haitata se, että Toxien ääni on kakkosessa ja kolmosessa tyystin erilainen kuin ykkösessä. Nelosta vartenhan dubbi muuttui taas syvemmän äänen omaavaksi. On tämä kyllä kaikesta kivuudestaan huolimatta suht tökerö leffa, joten huisin isoja pisteitä ei lopulta heru. Tunnari on kylläkin erityisen onnistunut.
https://www.youtube.com/watch?v=jIz1w2sKOOo

33. The Toxic Avenger Part III: The Last Temptation of Toxie
Toxie on jälleen masentunut! Tromavillen pahimmat rikokset tapahtuvat mm. mummojen korttipeleissä. Kaiken lisäksi elämänkumppani sokea Claire haaveilee superkalliista leikkauksesta, jolla saisi näkönsä takaisin. Aku Ankka-tyylisten epäonnisten työkokeilujen jälkeen Toxie päätyy duuniin Apocalypse incille ja muuttuu täydeksi yhtiöhuoraksi. Voiko Toxie nähdä enää valon? Pysyykö paikallisessa videovuokraamossa Tromaleffat ja yleisesti laaja tarjonta ilman suurten leffafirmojen painostusta? Entä kuinka käy, kun Toxie joutuu lopulta taistelemaan itse Saatanaa vastaan??

Kovin lyödään isoja panoksia pöytään, mutta leffa ei kyllä niitä pahemmin lunasta. Täähän on jatko-osista se kaikkein haukutuin ja ihan syystäkin. Kuten kakkosessa heti alussa nähdään paras kohtaus, kun Toxie pistää pahiksia turpaan videovuokraamossa. Mielikuvituksellisia ja hauskoja murhia ynnä muuta hauskuutta on siellä riittämiin. Sitten alkaakin piiiiiiitkä suvantovaihe. Myönnettäköön, että nyt kun tiedossa oli leffan paskuus niin osasin nauttia siitä vähän paremmin. Duuniurpoilut sun muut jutut upposivat täysillä ja kyllä mie nauroin useammankin kuin kerran leffan aikana. Tää oli siis toinen kerta tän leffan parissa siinä missä kaikki muut on tosiaan tullu katottua monia, monia kertoja.

Lopussa pistetään vähän isompaa vaihdetta silmään Saatanan kanssa, mutta vähän väsähtäneeltä kaikki vaikuttaa. Splatteria on tarjolla tasan tarkkaan vain alun videovuokraamokohtauksessa. Tästä taisi muuten tissitkin uupua täysin. Joka tapauksessa yleisilme on sarjakuvamaista ja herttaista. Kyllä mie ihan oikeasti jaksoin välittää Toxiesta ja Clairesta. Etenkin, kun näiden välille ilmenee konflikti Clairen nähdessä Apocalypse incin pahuuden Toxien ollessa lopulta se sokein. Ja on se vaan aidosti ihanaa nähdä, kun nämä kaksi menevät lopussa naimisiin.
Lopputunnari on leffan parhaita juttuja. Todella hyvä biisi.
https://www.youtube.com/watch?v=NwzGtgs-iYc

Kuten varmasti moni lootalainen tietää, kakkonen ja kolmonen olivat alunperin sama ja yksi kakkososa. Lloyd Kaufman meinasi seota tajutessaan, että matskua on yli neljä tuntia kunnes tajusi leikata eri juonielementit omiksi leffoikseen. Tämä näkyy molemmista leffoista hyvin ilkeästi. Molemmat ovat hajanaisia epäkokonaisuuksia joskin kakkonen on jopa kohtuullisen hyvin koostettu etenkin, kun vertaa kolmoseen, jossa ei tapahdu juuri mitään. Olisi kyllä hienoa nähdä leike, joka olisi alkuperäinen näkemys koko materiaalista. Aivan varmasti sekin olisi yhtä lailla täysin päämäärättömän oloinen sillisalaatti, mutta kuriositeettina mahtavaa nähtävää.

Vaikka nää kaks jatko-osaa eivät elokuvina olekaan kovin kummoisia niin ovathan ne jumalattoman sympaattisia. Jopa kolmonen. Kuten olen aiemmin maininnut niin huumori on klassista fyysistä piirrettyjen sekoilua ääniefektejä myöten. Pahikset aivan samaa sorttia. Kaikki on lyöty överiksi. Juuri tuollaista touhua mie rakastan. Siihen päälle sydäntä sulattava rujon yli-inhimillisen supersankari Toxien ja tämän sokean tyttöystävän Sarahin/Clairen rakkaustarina. Ja nimenomaan hyvästä tarinasta ja hahmoistahan ne klassikot syntyy. Ykkönen on siitä jumalainen osoitus. Nää kaks jatko-osaa taas osoittavat, että jopa sekalaisella paskalla pääsee melko pitkälle, kun mukana on tarpeeksi mielenkiintoisia juonielementtejä ja niitä rakastettavia hahmoja.

Nelonenhan pyytelee kakkosen ja kolmosen paskuutta anteeksi ja olikin teini-ikäisenä uskomaton kokemus. On sekin muutamaan kertaan nähty ja aina oon siitä tykänny todella paljon, mutta jos en ihan väärin muista niin siitä uupuu kakkosen ja kolmosen herttaisuus. Tarkastetaanpa tämä asia piakkoin!

_________________
Saab 900
Built as a Merc, safe as a Volvo, and so much cooler than a BMW.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2813

Viesti Lähetetty: Ti Elo 25 2015 8:05 
Ylös  
Liisterissä (Stuck on You!, 1982) :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0088199/

Billin (Mark Mikulski) ja Carolin (Virginia Penta) suhde on kriisissä ja tapaus etenee perheoikeuteen. Kaikkivaltias on samalla päättänyt antaa enkeli Gabrielille (Irwing Corey) mahdollisuuden saada siipensä takaisin joten hän toimii tuomarina.
Gabriel osoittautuu todelliseksi sekopääksi mutta onnistuuko hän kuitenkin johdattamaan pariskunnan takaisin yhteen?

Ihan hyvä varhainen Troma kreisikomedia tämä. Vitsejä lauotaan vähintään ZAZ elokuvien tahtiin ja näistä yllättävän iso osa toimii ihan kiitettävästi.
Tuomari Gabriel kutsuu Billin ja Carolin takahuoneeseen jossa sitten alkaa kertoa tarinoita, että ei se elämä niin auvoista ollut monilla kuuluisilla historian pariskunnillakaan.
Näemme sitten hauskoja otteita mm. Aatamin ja Eevan, Napoleonin ja Josephinen, Kolumbusin ja Filipan sekä monien muiden historiallisten hahmojen edesottamuksista. Toki samalla kerrataan myös Billin ja Carolin yhteisen elon tapahtumia.

Corey vetää homman Gabrielina ihan överiksi mutta jotenkin vain saa homman toimimaan. Mikulski ei ole kummoinen näyttelijä, ajaa kuitenkin asiansa. Yllättäen tämä on Pentan uran ainoa leffa, mimmissä olisi ollut selkeästi ainesta.
Stuck on You! tarjoaa lisäksi hyviä montaaseja, mainioita biisejä sekä pari musikaalikohtausta. Vaikka elokuvassa vilisee kauniita vähäpukeisia naisia, ei alastomuutta juuri Pentan nopean vilautuksen lisäksi ole.
Mielellään näkisin myös kolme muuta Troman varhaista "seksikomediaa" Squeeze Play (1979) Waitress! (1981) ja The First Turn-On!! (1983).

Mihin katosi maukas Virginia Penta? Oliko Troma kokemus liian traumaattinen...
Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2813

Viesti Lähetetty: Su Marras 08 2015 15:40 
Ylös  
Class of Nuke ´Em High (1986) :star: :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0090849/?ref_=ttsnd_snd_tt

Aiemmin olin nähnyt vain pätkiä Class of Nuke ´Em High leffasta ja nyt viimein ensimmäistä kertaa katselussa kokonaisuudessaan.
Mahtava teinisekoiluhan tämä. Tromavillen high schoolista löytyy mainioita tyyppejä ja eritoten Cretins jengi on täynnä huikeita hahmoja.
Efektit toimii helvetin hyvin ja soundtrackilla soi jatkuvasti nautinnollista poppiheviä. Ihoakin nähdään mutta ei tässä mitään jatkuvaa kannujen heiluttelua ole.

80-luvun teinielokuvissa koululuokkakohtaukset on monesti sitä parasta osastoa ja tässäkin on useita koulumaailmaan sijoittuvia herkullisia hetkiä.
Leffan soundtrack menisi heti ostoon jos sen jostain nätisti löytäisi. Tämä filmi ei todennäköisesti "kulu" eli tulee varmasti uusittua useamman kerran. Seuraavaksi sitten jatko-osan kimppuun.

Tromaville high mimmit partytuulella. Oikealla Chrissyä esittävä Janelle Brady joka myös riisuu poltettuaan "atomic high" jointtia
Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2813

Viesti Lähetetty: Ti Marras 10 2015 12:03 
Ylös  
Class of Nuke 'Em High Part II: Subhumanoid Meltdown (1991) :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0101591/

Tromavillessa on edellisen leffan lopussa nähdyn tuhon jälkeen rakennettu uusi voimala ja sen kylkeen yliopisto joten aluetta kutsutaan nimellä Tromaville Tech.
Professori Holt kehittelee kellareissa ihmisenkaltaisia subhumanoideja mutta kaikki ei mene ihan putkeen.

Okei... sekoilukerrointa on jatko-osaan jopa lisätty mutta välillä tuntuu, että kohtauksissa kohkataan pelkästä kohkaamisen ilosta ja tarina hukkuu jonnekin ydinjätteen sekaan.
Muutenkin perusjuoni on ykkösosaa heikompi ja päähenkilönä kampuksen menoa ihmettelee melko onneton, opiskelutovereidenkin hylkimä lihaskimppu. Tästä ei vaan löydy yhtä hyviä hahmoja kuin ykkösessä oli.
Mimmejä ja paljaita rintoja sen sijaan riittää parinkin elokuvan edestä eli tuo osa on kunnossa. Soundtrack puolestaan on kokenut inflaation, ainoastaan teemabiisi saa sukan vipattamaan.
Kaikesta huolimatta hyvääkin sekoilua riittää ja kunnon roskan ystävä viihtyy taatusti. Efekteistä taas isot plussat, subhumanoidien sulamiset on kerta toisensa jälkeen hauskaa seurattavaa :upeeta2:

Hyllyssä tällaisen kannen omaava UK vhs
Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3308
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ma Kesä 20 2016 20:15 
Ylös  
Piti alunperin katsoa joku mystinen vampyyri(+ mahdollisesti)erotiikkaelokuva nimeltä Blood Dancers. Oli maailmankaikkeuden rumin kansikuva DVD-kotelossa ja pituudeksi oli merkitty 1010 minuuttia. Eli jos kyseessä ei ollut painovirhe, tämä olisi sitten varmaan liennyt joku Intialainen ennätyselokuva, kun kerran yli 16 tuntia olisi kestänyt. Mutta koska oli sen verran naarmuilla tuo käytettynä ostettu levy, etten toimimaan saanut, niin päätinkin sitten täyttää yhden slezyilyaukon sivistyksessä ja katsoa Bloodsucking Freaksin alias The Incredible Torture Show'n.

http://www.imdb.com/title/tt0077247/combined

Ja olihan tämä! Hieno teoksemmehan siis kertoo grand guidnol -tyyppisestä teatterista, jossa esitetään erinäisiä kidutus- ynnä silpomisesityksiä alastomia naisia ja kääpiöitä hyödyntäen. Vaan sitten suurena yllätyksenä onkin, että teatteriesitykset eivät olekaan fuulaa, vaan porukkaa pistetään lihaksi ihan oikeasti. Eikä edes mistään erityisen järkevästä syystä. Kaikkea johtaa sadistinen koska nyt vaan on -tirehtöörimestari Sardu, jolla on myös kannibaalinaishäkki kellarissaan. Ja sitten hän päättää kaapata paikallisen balleriinan ja pakottaa tämän tanssimaan.

Jos jollekulle ei juonikuvauksesta selvinnyt, niin tarinallahan tässä ei ollut järjen häivääkään. Poskettomasta typeryydestään huolimatta jotain perin alitajuntaan menevää premissillä feikatuista mutta sittenkin oikeista kauhuista ilmiselvästi kuitenkin on - muistan nähneeni lapsena jakson Darkwing Duckia missä oli joku ohjaaja tai vastaava, joka laittoi näyttelijänsä johonkin "vaarallisiin" tilanteisiin, jotka sitten olikin oikeasti vaarallisia, vaikka hän uskotteli katsojille, että feikkiähän se tietysti on. Koska mikään muu ei olisi riittänyt saamaan "aitoutta" tarpeeksi esille.

Elokuvamme juoni on siis typerä, mutta sen lisäksi kaikki tekninen osaaminen on perseestä, näytteleminen aivan kamalaa ja efektitkin todella heikkoja - vaikka niissä selkeästi onkin yritetty. Ja tällä kun ei taas kerran ollut mitään väliä. Koko touhua on helppo verrata vähän aikaa sitten pettymyksen tuottaneeseen Ratmaniin, koska rahaa ja osaamista on selkeästi ollut aivan yhtä vähän ja molemmat elokuvat ainakin koettavat olla yhtä likaisia, mutta siinä missä Rottamies häviää on verrattoman hilpeä, överiksi vedetty tunnelma ja kokoaikainen sekopääruuvin kiristyminen, mikä ei anna löysille hetkille tilaa.

Bloodsucking Freaks on niin ihanan nuhjuista eksploitaatiota, ettei toista. Juuri sellaista kuin rakastan! Toki tiettyihin tärkeisiin asioihin olisi voinut panostaa enemmän - mutta kun selkeää, vilpitöntä innostusta löytyi, alastomuuksia oli todella runsaasti ja aina muistettiin tursotella sitä tekoverta tisseille kun sille pienikin mahdollisuus suotiin, ei aivan liikaa voi valittaa. Tällaiset elokuvathan muutenkin tanssivat aika kireällä nuoralla mitä tulee miellyttävän kotikutoisuuden ja sitten taas pettymyksen tuottavan kusisuuden välillä - ja tämä onnistui selkeästä amatöörimäisyydestään huolimatta nuljahtamaan tuon viivan paremmalle puolelle.

Haluaisin myös kurkistaa toiseen ulottuvuuteen, jossa Jess Franco olisi toiminut ohjaajana.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7401

Viesti Lähetetty: Ti Kesä 21 2016 17:10 
Ylös  
^ Oli tuosta joku neljännen polven kopio joskus ysärillä, jonka toin joskus ryyppyjuhliin mukaan, muistaakseni. En varmaan koskaan ole ihan kunnolla nähnyt, eli selkeällä kuvalla ja selkeällä päällä :hmmm: No, ehkä vielä.

Toxie ykkönen pitäisi kyllä päivittää reiskaksi. Tuo dvd ei ei mitenkään loksauta leukaa laadullaan, vaikka leikkaamaton sentään onkin, joten parannus olisi ilmeisesti huomattava. Niin, kai se reiskakin toivottavasti on uncut...

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3308
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ti Kesä 21 2016 17:18 
Ylös  
Exterminator kirjoitti:
^ Oli tuosta joku neljännen polven kopio joskus ysärillä, jonka toin joskus ryyppyjuhliin mukaan, muistaakseni. En varmaan koskaan ole ihan kunnolla nähnyt, eli selkeällä kuvalla ja selkeällä päällä :hmmm: No, ehkä vielä.



No eipä tuo DVD:nkään laatu nyt varsinaisesti elämää heilauttanut - kyllä siitä nyt toki selvää sai sikäli kun tarpeen oli.

Tromallahan nämä elokuvien kuvat on aina olleet vähän mitä sun sattuu, kun niin kalusto kuin filmistockikin on ties mistä kaukaa kotoisin. Vaikkei tämä leffa nyt ole Lloydin ja kavereitten tekemä, alun perin, niin ihan samanlaista rupustelua sekin on siitä huolimatta. Toisaalta, tällaisiin leffoihin jos mihin se kyllä mielestäni myös sopii.

EDIT: Niin, kännissä en kyllä ollut, eli se pää nyt sentään oli sen verran selkeä kuin yleensäkin.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3308
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ma Syys 19 2016 16:38 
Ylös  
Taas yksi Anttilan alelaarien aivastus, ja taas kerran täyttä kakkaa. En syytä Anttilaa siitä, koska riskejä ottamalla niitä hienoja helmiä voi yleensä löytää, enkä kai edes Tromaa, ehkä, koska eipä tämä Kaufmanin & co itsensä ohjaama ole - mutta siis taas voi vittu.

Mr. Bricks: A Heavy Metal Murder Musical

http://www.imdb.com/title/tt1849824/combined

Nimi kuulostaa heti parhaudelta, koska rakastan musikaaleja, hevimetalli toimii jos se ei ole mitään kakkapaskaa ja murhathan nyt on elokuvallisen viihtyvyyden suola. Vaan niin tuota, ei.

Elokuvan ohjaaja-auteur on pyrkinyt ilmeisesti johonkin vastaavanlaisuuteen, kuin se eka Sin City -tarina: kova miehenkarpaasi, millä ei ole mitään elämässään, päättää lähteä etsimään kostoa ja elämänsä naista ja muuta vastaavaa. Sitten voi kellahtaa tyytyväisenä vaikka kuolleena ojaan, mutta ennenkuin viimeinenkin kusipää lakoaa ei periksi anneta. Tämä on teoriassa ihan hyvän yksinkertainen juonirunko. Muutenkin pyritään uimaan yhtä överiksi vedetyissä ja sliikin tyylitellyissä vesissä, missä kaikki on elämää suurempaa - ja tähänhän tietysti musikaali toimii välineeksi oikein mainiosti.

Vaan kun tekijöillä ei ole hevon vitunkaan aavistusta, mitä ollaan tekemässä. Koko touhu, karua päähenkilöä ehkä lukuunottamatta, vaikuttaa niin paljon pikkulapsilta leikkimässä tuhmia aikuisia hiekkalaatikolla, ettei myötähäpeän hurrikaanilta voi välttyä. Touhua on sitten yritetty ryydittää kaikenmaailman Natural Born Killers -mielikuvaleikkauksilla ja vastaavalla, mutta kun tarinankerronta on asiana aivan tyystin vieras, ei mikään määrä kikkailua pelasta asioita. Kaiken lisäksi vielä, kaikesta mukamachosta yksinkertaisuudestaan ja suuruudestaan huolimatta, kaikki hahmot jäävät täysin unohdettaviksi ja jo tässä vaiheessa olen unohtanut täysin, että kukas nyt olikaan kukin ja miksi elokuvassa tapahtui ne asiat, mitkä tapahtui.

Mutta visuaalinen tyyli, se se vasta onkin tämän median suola. Kas kun valaistushan nyt on ihan hannareita varten. Kuvataan elokuva pimeällä, pimeässä huoneessa tai kadulla ja sitten editissä vedetään kirkkaudet niin kaakkoon, että grainiä on kuin viljasiilossa. Eikä asiaa auta se, että melkein puolet elokuvaa on flashbackejä, joista on tietysti klassisuusmielessä otettu värit pois ja vedetty kontrastia vielä normaaliakin enemmän. Muut kohtaukset on taas riemastuttavasti vedetty oksettavan vihreän filtterin läpi. Harvemmin tulee mollattua elokuvaa siitä, että se on likaisen näköinen, mutta nyt tuli todistettua, että senkin ihanuuden voi tehdä hyvin, hyvin väärin.

Niin, ja tottakai kyseessä ollessa vuoden 2011 elokuva, on veret - joita lopulta kyseessä ollessa nimenomaan Murder Musical nähdään todella vähän - tehty milläpä muulla, kuin CGI:lla. Tämä on hävytöntä ja iljettävää paskaa jo muutenkin, mutta ei herran jumala nyt ainakaan tällaisessa elokuvassa, saatana! Hyvänä puolena elokuvassa on muutamat tissit, ja niitä ei sentään ole tehty koneella.

Ja sitten päästään vasta tähän musikaaliosastoon. Hoh hoi. Tottakai kyseessä on äärimmäisen hirveä, väkisinrouhea pseudo-Metallica -paska, mikä toistaa itseään holtittomasti ja kuulostaa suurin piirtein nauhoitusvaiheessa improvisoidulta. Kitara sanoo dägä-sägä samalla tavalla ja äijä möyhyää yksitoikkoiset laininsa siihen miten kuten päälle ilman sen kummempaa rytmitajua, melodiasta nyt puhumattakaan. Ja tämä ei vielä edes kata ei-musikaalikohtausten taustalla pauhaavaa "diu diu, blink blonk" -tunnelmavammailua. Touhu kuulostaa siltä, kuin yläasteen loppugaalabändi olisi levyttänyt versionsa Disdurbedin tuotannosta.

Musikaalikohtaukset myös näyttävät siltä, kuin kyseinen sakki olisi sittemmin kuviksen tunnilla myös kuvannut tuotoksillensa musiikkivideot koulun handy camillä vuodelta 2001. Musikaalikohtausten anti on seuraava: tyyppi huutaa ekan säkeistön edellisen kohtauksen miliöössä. Kertosäkeessä seuraamme häntä, kun hän huutaa kameralle kävellessään kadulle. Välissä pari kuvaa, jotka ovat jostain syystä punaisia. Loppuun joku vitun kammottava kikkailu, missä tyyppi on ääripaskasti green screenattu räjähdyksen päälle, tai jotain vastaavaa. Ja sama homma jokikisessä biisissä.

Parastahan tässä on, etteivät nämä kyseiset trubaduurin hengentuotteet tuo elokuvaan yhtään mitään lisää, niin sanallisesti (missä lähinnä toistetaan edellisen kohtauksen möykät vähän lyyrisemmässä muodossa) kuin kuvallisestikaan. Eli ne voisi leikata pois elokuvasta, eikä kokonaisuus muuttuisi millään tasolla. Paitsi lyhenisi, mikä olisi hyvä asia. Koska niinkin ruhtinaallinen kesto, kuin 1 tunti 15 minuuttia käsitti vähintään puolitoista ikuisuutta.

Eli aivan järkyttävää paskaa. En tykkää mollata ilmiselvästi amatöörivoimin ja varmaankin kaveriporukan suurella rakkaudella väännettyjä hengentuotteita, mutta ei tätä mitenkään päin nautinnolliseksi voi kutsua. Etenkään kun leffan tekijöiltä puuttui huumorintajukin aivan täysin, ja sitä jos mitä tämä tuotos olisi kaivannut ja runsaasti. Samoin kuin muidenkin asioiden, kuin kamaluuden ja kontrastien överiksi vetämistä. Ainut edes vähän hauska kohtaus oli pakollinen Lloyd Kaufmanin cameo, eikä siinäkään tapahdu yhtään mitään!

Pakko kai listata ne hyvät puolet: Tromallahan on tämä Lemmy-yhteys, joten Motörhead soi paitsi lopputeksteissä myös eräässä kohtauksessa. Olikin erittäin miellyttävää kuulla ihan oikeaa musiikkia välillä. Vaikka samalla hävettää Lemmyn puolesta, joka on paitsi mukaan huijattu, myös saatu häneltä jonkin sortin kehuquote etukanteen lainattua. Päähenkilömuija oli ihan nätti, joskaan ei osannut laulaa enkä noista näyttelytaidoistakaan nyt kovin takuuseen mennyt. Alastomuuden kanssa ei nyt sentään oltu nössöjä ja paskoja, joskin sekin avu unohdetaan puolen välin jälkeen.


Jotenkin tulee vaan mieleen, että jos tämä tuotos olisi tehty joskus 70- ja tai 80-luvuilla, se olisi voinut ollakin jotain. Silloin likaisuuskin olisi varmasti ollut oikeanlaista, eikä kukaan olisi änkenyt CGI:ta yhtään mihinkään. Pahimmat kikkailutkin olisi varmasti jääneet väliin, ja valaisua olisi ehkä joutunut pakostakin vähän miettimään, kun ei niillä sen ajan filmikameroilla olisi tällä tapaa saanut taltioitua kuin mustaa. Mutta kauas ollaan kyllä pudottu jostain Bloodsucking Freakseistä, joka oli sekin aikanaan ihan yhtä halpa elokuva - se vaan oli sitä hyvällä tapaa.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7401

Viesti Lähetetty: Ma Syys 19 2016 17:38 
Ylös  
Tina DeMona kirjoitti:
Tromallahan on tämä Lemmy-yhteys

Eli? :hmmm:

Tämä ei nyt kuulosta hyvältä paskalta, joten unohdan ko. tekeleen. Bloodsucking Freaksin jos joku katsoo joskus, niin mieluusti luen siitä jotain :nerd:

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3308
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ma Syys 19 2016 17:51 
Ylös  
Exterminator kirjoitti:
Tina DeMona kirjoitti:
Tromallahan on tämä Lemmy-yhteys

Eli? :hmmm:


Siis, että Lemmy on diggaillut niitten menosta ennenkin ja vieraillut niissä leffoissa ja jopa niitten bonusmateriaaleissa randomisti joskus. Olisiko Motörhead soinut aiemminkin elokuvissaan.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 19 2016 9:06
Viestit: 1692
Paikkakunta: Emoalus

Viesti Lähetetty: Ti Syys 20 2016 5:21 
Ylös  
Lemmyn läsnäolo on kyllä Sara Forsberin tasoinen :sick: leffalle kuin leffalle.

_________________
Kuva

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3308
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ti Syys 20 2016 14:49 
Ylös  
Liskohallitus kirjoitti:
Lemmyn läsnäolo on kyllä Sara Forsberin tasoinen :sick: leffalle kuin leffalle.


Lemmy on (oli) just kova! Ainut laadun asia tässäkin pökäleessä.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3308
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Su Loka 30 2016 21:43 
Ylös  
Ja kas, tätäkö ei oltukaan tällä threadilla vielä mainittu. No, eipä tämä nyt kovin pitkä ole vielä ollutkaan, ja nytpä vasta itsekin sen kokonaan näin; eli katsoin siis juuri Poultrygeist: Night of the Chicken Deadin.

http://www.imdb.com/title/tt0462485/combined

Musikaalilinjoilla mennään taas, mutta nyt on meininki aika montakin askelmaa lennokkaampaa kuin tuossa ultapökäleostovoimakuvotuksessa, Mr. Bricksissä. Oli nimittäin sen verran kova pätkä, että lävähti heti aikalailla firman parhaimmistoon.

Eli Troma hyökkää yhden lempiaiheensa, pikaruoan, kimppuun oikein olan takaa ottaen tietysti asiaankuuluvasti myös tähtäimeen sen toisen vastapuolen, eli joka asiasta vinettävät viherpiiperöt. Ja sitten lesboillaan, lauletaan, munitaan munia, tiputaan rasvakeittimeen, muututaan jättiläissiipikarjaksi ja perseillään. Syökää kanaa!

Ihan vitun korkealentoista touhua. Jotenkin tyylilyään touhu melkeinpä hipoi enemmän jotain South Parkia, kuin perinteistä Troma-leffaa, koska vaikka gorea ja muuta eksploitaatiomatskua tarpeeksi olikin, pääosaan nousi silti ripuloivan virtahevon hienovaraisuudella varustettu, päräyttävä, sosiaalinen satiiri. Vitsiä pukkaa niin perkeleesti ja ison osa siitä on ihan oikeasti hauskaa.

Musikaalikohtauksetkin olivat... ihan hauskoja. Biisit olivat hassunkurisia ja sanoitettu hyvin, mutta sovitukset ja huulisynkkä ym. tekninen osaaminen nyt oli aika niin ja näin. Niitä koskee sama, kuin Troma-elokuvia yleensäkin, eli aina ei ole ihan niin justiinsa sen asioitten loppuunhiomisen kanssa, mutta yrittämisen puutteesta tai matalimman aidan ylittämisestä ei missään tapauksessa voi syyttää. Ja sekin on jo paljon.

Minä kyllä suosittelen tätä aika vahvasti. Ja jos joskus löydän spessumman version, kuin oma Anttilan alelaarin karvalakki-DVD:ni, niin voisin jopa päivittää.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 41 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3  Seuraava

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com