[Dogsoldier78]

Hitler, hakaristi, kuoleman leirit, ihmiskokeet... nämä saavat suuren osan ihmisista voimaan pahoin. Mutta onhan niistä seurannut lopulta jotain hyvääkin. Sodan aikana teknologia kehittyi isoin harppauksin, lisäksi elokuviin saatiin uutta potkua uuden pahan myötä. Olisiko ensimmäiset Indyt olleet mistään kotoisin ilman natsi-Saksan mukana oloa? Ilman natseja ei olisi genreä, missä kiduttaa ja hyväksi käyttää puolialastomia naisia. Band of Brothersia ei olisi voitu tehdä

No jaa, tälläinen tuli vaan mieleen. Alle keskustelua natseista ja heidän mukana olosta elokuvissa yms.

[gintonic]

Usan avaruusohjelma ja Nasa saivat korvaamatonta apua natsien rakettiohjelmista ja niiden kehittelijöistä.
Werner von Braun ja hänen ryhmänsä siirtyi sodan jälkeen Usan leipiin kehittämään rakettiteknologiaa yms.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Werner_von_Braun

[JakeTheSnake]

Lääketeollisuus teki uskomattomia harppauksia natsien ihmiskokeiden takia... Keksivät siinä sivussa myös paljon muuta hyödyllistä.
Tuomittavaa, mutta silti niin hyödyllistä koko ihmiskunnalle

[Dogsoldier78]

^^ Selittääkin sen miten Natsit pääsivät majoittumaan kuuhun. Nyt ovat sitten saaneet vietyä tekniikan niin pitkälle, että ovat jo takaisin tulossa vuoden parin sisällä

[Masterbiter]

JakeTheSnake kirjoitti:

Lääketeollisuus teki uskomattomia harppauksia natsien ihmiskokeiden takia... Keksivät siinä sivussa myös paljon muuta hyödyllistä.
Tuomittavaa, mutta silti niin hyödyllistä koko ihmiskunnalle

Nykyään lääketeollisuus tekee näitä uskomattomia harppauksia kehitysmaissa asuvien "avustuksella".

[JakeTheSnake]

Masterbiter kirjoitti:

JakeTheSnake kirjoitti:

Lääketeollisuus teki uskomattomia harppauksia natsien ihmiskokeiden takia... Keksivät siinä sivussa myös paljon muuta hyödyllistä.
Tuomittavaa, mutta silti niin hyödyllistä koko ihmiskunnalle

Nykyään lääketeollisuus tekee näitä uskomattomia harppauksia kehitysmaissa asuvien "avustuksella".

Joo, näistä rokotteista yms. tuli joskus katsottua joku dokumenttikin... Vai luinko kirjan
Joka tapauksessa hurjat rahat liikkuu noissa piireissä ja joku väitti, että bisnestä käydään köyhien maiden kustannuksella, vaikka joihinkin lääkkeisiin olisi keksitty jo totaalinen "parannusruiskekkin" (mutta sitä ei haluta markkinoille, koska tuotot pienenisi).
vrt. öljymarkkinat vs vaihtoehtoenergia.

[hayabusa]

Japanilaisten Unit 731 on kyllä myös legendaarinen ihmiskokeineen.

[Dogsoldier78]

^tämä olikin meikäläiselle ihan uutta tietoa. Ihme ettei tätä paikkaa ole hyödynnetty elokuvissa. Kun ottaa vielä huomioon japanilaisten mielikuvituksen, tähän paikkaan sijoittuva vankila leffa voisi olla aika rankkaa katsottavaa

[Norrin Radd]

Dogsoldier78 kirjoitti:

^tämä olikin meikäläiselle ihan uutta tietoa. Ihme ettei tätä paikkaa ole hyödynnetty elokuvissa. Kun ottaa vielä huomioon japanilaisten mielikuvituksen, tähän paikkaan sijoittuva vankila leffa voisi olla aika rankkaa katsottavaa

Men Behind the Sun (1988)

[Dogsoldier78]

^ Näin vähän sitä meikäläinen on perillä elokuvista. Pitääpä koittaa etsiä tuo jostain.

[Member-X]

hayabusa kirjoitti:

Japanilaisten Unit 731 on kyllä myös legendaarinen ihmiskokeineen.

Josta tuli mieleen.. Philosophy of a Knife
Yli 4 tuntia, mielettömyyttä ja luontaantyöntäviä kohtauksia. Yksi tuttava kehui tätä hyvin ahdistavaksi katselukokemukseksi.

[Singapore Sling]

Member-X kirjoitti:

hayabusa kirjoitti:

Japanilaisten Unit 731 on kyllä myös legendaarinen ihmiskokeineen.

Josta tuli mieleen.. Philosophy of a Knife
Yli 4 tuntia, mielettömyyttä ja luontaantyöntäviä kohtauksia. Yksi tuttava kehui tätä hyvin ahdistavaksi katselukokemukseksi.

Onneksi tuo on Philosophy on kuitenkin jaettu kahteen osioon, sillä ainakaan itse en olisi jaksanut katsoa sitä yhteen putkeen. Onhan se täynnä ilkeää gorea ja kidutusta, mutta jää silti kauas Men Behind the Sunista. Philosophy of a Knifessä varsinkin haastatteluosuudet olivat vitun tylsiä, mihin vaikutti myös se, että siinä ei haastateltu kuin yhtä ukkoa, joka oli tainnut peräti leirin porteilla käydä, jos en nyt ihan väärin muista. Pojot silti Iskanoville, sillä on tuollainen projekti kaikessa pituudessaan erittäin epäkaupallista ja ainakaan ohjaajalla ei ole tarkoitus kumarrella mihinkään suuntaan. Mielenkinnolla odotan mitä äijä seuraavaksi keksii.

[Norrin Radd]

Tämä jakso originaalista Star Trekistä on mainio:

[Tina DeMona]

Jaa, olikos täällä tarkoitus leffoistakin huudella, vai yleensä pelkästään natseista? Joka tapauksessa, satuin juuri katsomaan tuon aliarvostetun neron, Bruno Mattein hienon hakaristisploitaatioelokuvan Casa Privata per le SS elikkäs tutummin SS Girls.

http://www.imdb.com/title/tt0083017/combined

Ja ui jui, mikä mahtava matalaotsaisten älynväläytyksien runsaudensarvi tämä tuotos olikaan! Pätkä alkaa siitä, kun melkoisen sekapäisen oloinen SS-mies Hans Jotakin Varmaan Hapankaali saa tehtäväkseen perustaa upseereille hienon bordellin, jossa sitten ilotyttöset lypsävät viinan ja vaakamambon avustuksella tietoisuutta siitä, kenellä on oikeasti epäisänmaallisuudet mielessä. Aluksi naisia treenataan tähän vaativaan tehtävään kepeän hupailumusiikin tahtiin leikatussa montaasissa, jossa he pariutuvat esim. muotopuolten, kääpiöitten ja koirien kanssa. Sen lisäksi he juoksevat skimpyissä kreikkalaistyyppisissä hepeneissä ympäri kukkaniittyjä ja oppivat miekkailemaan (?). Välillä leikataan hankkeen takana oleviin tyyppeihin tirkistelyluukkujensa luokse, joiden takaa nämä myhäilevät, että onpas sukkelaa toimintaa ja hyvin menee, ai että.

Sitten hypätään itse bordelliin ilman mitään sen kummempia siirtymiä: äkkiä vaan ollaan siellä ja meininki lähtee käyntiin. Paikalle on kutsuttu Saksan armeijan ylin kerma, ja tästä joukosta löytyykin sellaista karaktääriä, ettei toista. On silmälappumiestä, holtittomalla arvella varustettua miestä, natsininjaa jolla on hakaristibandana ja joka huitoo nunchaa ja katanaa (!?) ja arpinen nainen, joka on perverssin yksipuolisessa rakkaus/hyväksikäyttösuhteessa päähenkilömme kanssa. Ja tuo päähenkilö Hans se vasta hahmo onkin - tyyppiä on löydetty esittämään sellainen saapasmaan Pirkka-Pekka, että ihan pelottamaan pistää. Mies meuhkaa kuin olisi kesäteatterin lavalta lentoon lähdössä ja jokainen lausahdus lausutaan jäätävällä intensiteetillä. Tietysti harvinaisen vammainen dubbaus vielä tehostaa tätä kaikkea. Tämä näyttelijä, kuka sitten ikinä onkin, pitäisi kyllä kaivaa esiin jostain, jos vielä hengissä on. En ole noin holtittoman vangitsevaa ja mukaansatempaavan kahjoa roolisuoritusta vähään aikaan nähnyt.

Elokuvan eka puoli muistuttaa melkeinpä jotakin vapaan seksin ja päihdeaineiden siivilöitsemää hippielokuvaa, paitsi että nyt kaikilla on koppalakit ja jokainen tyhjä pinta on päällystetty hakaristilipulla. Sitten, kun tarpeeksi moni kenraalintapainen on tunnustanut oikeasti inhoavansa koko Hitleriä tulee Hans tuomitsemaan heidät natsipaaviksi (!!!) pukeutuneena, kummalliset meikit kasvoillaan. Rangaistukset pistetään tietysti nopeasti täytäntöön.

Jälkimmäisellä puoliskolla touhu muuttuu draamapitoisemmaksi - tosin hetkeäkään eksploitaatiovenkurointia onneksi unohtamatta - kun Hans alkaa seota omasta vallastaan ja päättää myös itse pääsevänsä Führeriksi Führerin paikalle. Ja arvaahan sen, miten siinä sitten käy, kyllähän ne pahat puheet leviää ja uhkaa saada Hans maistaa omaa lääkettään. Samaten myös alamme seurata nuoren sankarikapteenin taivalta tämän tajutessa, että Saksa paitsi ehkä ei välttämättä tulekaan voittamaan, myös, ettei ehkä ole niin kauhean huono asia, että näin käy. Viimeisen viidentoista minuutin kohdalla elokuva yhtäkkiä päättää, että sillä on tärkeä sanoma meille kaikille. Tämä on jopa hellyyttävän hupsua.

Saksan tappiota myös havainnollistetaan toisesta elokuvasta varastetuilla sotakohtauksilla, jotka on kuulemma pöllitty Frauleins in Uniforms -elokuvasta. Siitä on niin pitkään, kun olen tuon filmin viimeiksi nähnyt, etten voi varmistaa väitteen todenperäisyyttä.

Aivan uskomattoman viihdyttävä pätkä. Loppupuolella ihan pikkuisen lähtee laahaamaan, etenkin kun Hans kaikkoaa elokuvasta jo kauan ennen sen loppua. Mutta tätä on vaan niin mielenkiintoista seurailla - koskaan ei voi olla varma, mitä älytöntä seuraavaksi tällätään kameran eteen. Mutta aina se on jotakin miellyttävän loukkaavaa ja pöhköä. Ja koska Italiassa ei turhia kursailla, naisnäyttelijät ovat enimmän osan aikaa alasti tai vähintäänkin perse paljaana. Eihän tätä toki mihinkään Salon Kittyyn voi verrata - sehän nyt on kaikin puolin ihkaoikeaa taidetta tähän verrattuna - mutta rasvaisen rypemislammikon voi kyllä valita huomattavasti huonomminkin.

Paras repliikki: "You schweinehund! Your pants are patched! How... degrading!"

[Tina DeMona]

Tulin nyt sitten uusineeksi tuon Salon Kittynkin pitkästä aikaa.

http://www.imdb.com/title/tt0075163/combined

Ja tämähän oli hienompi teos, kuin muistinkaan. Tinto Brass on kyllä hieno ohjaaja siinä mielessä, miten osaa tunkea kaiken mahdollisen eksploitatiivisen ja omia fetissejään kutkuttelevan mukaan elokuviin, mutta silti kauhoa siitä keitoksesta jotain ihan millä mittakaavalla tahansa varteenotettavaa ja pätevää. Ainakin siis parhaimmissa tuotoksissaan, mistä Salon Kitty on tietysti ehkäpä ensimmäisenä mieleen tuleva.

Ihana Teresa Ann Savoy esittää pääosaa, yläluokan rikasta tyttöä, joka on 30-luvun Saksassa elänyt perin turvallista ja kokematonta elämää, vaikka onkin tullut täysillä aivopestyksi natsi-ideologiaa kannattamaan. Hänet ja parisenkymmentä muuta lupaavaa naarasnatsia värvätään kuuluisan Madame Kittyn ilotaloon, josta ollaan, tuon yläpuolella mussuttamani Casa Privata per le SS:n tavoin, tekemässä bordellin varjolla toimivaa saksalaisupseerien lojaalisuudenmittauslaitosta. Tässä tapauksessa vaan salongin omsitajallekaan ei kerrota näistä suunnitelmista mitään, eikä kellekään sitä, että huoneet myös mikitetään varmasti autenttisten tunnustusten nauhalle saamiseksi - sekä tietysti tyttösten oman rehellisyyden tarkkailemiseksi.

Hommaa johtaa julma natsiupseeri, joka on tietysti iskenyt silmänsä Savoyhin. Savoy taas rakastuu sotaan väsyneeseen lentokonepiloottiin, eikä raportoi tämän petturipuheista. Kun lentsikkaässä sitten kokee karun lopun, alkaa Savoy haistaa palaneen käryä - seuraa omituinen liittouma tämän ja Kittyn välillä, jotta saataisiin ikävän hakaristiheikin kuristusote irti bordellin kurkulta ja meininki palautettua normaaliuteen. Savoyn ihanteet joutuvat ristipaineeseen tämän tunteitten kanssa, eikä kaikki sitten ehkä olekaan ihan niin mustavalkoista.

Kaikin puolin hieno elokuva, jolla on ihan hyvä (ja ennenkaikkea mielenkiintoinen) tarinakin kerrottavana. Brassin tyyliin missään ei tietysti myöskään turhan päiten kursailla. Henkilöhahmot ovat hyviä ja kiinnostavia, ja näitä esittävät kompetentit näyttelijät - olkoonkin, että englanniksi paskasti dubattu dialogi voi vähentää tehoja hiukan. Itseäni ei se tämäntyylisissä elokuvissa ole koskaan haitannut.


Ei yhtä kreisi teos, kuin tuo mainittu Mattein tekele, mutta aivan yhtä viihdyttävä ja tietysti taiteellisesti ihan toisella tasolla operoiva. Ja kyllä tämä kaikki Schindler's Listit ja muut tylsyydet pesee miten päin tahansa.