Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on Su Kesä 16 2019 10:06


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 17903 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 1129, 1130, 1131, 1132, 1133, 1134, 1135 ... 1194  Seuraava
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ma Kesä 04 2018 17:53 
Ylös  
randagio kirjoitti:
Demon Seed :star: :star: :star: :star: :puoli: Visionäärinen elokuva kaikin puolin, 70-luvun parhaita, ainoastaan henkilöiden epäuskottavasta käytöksestä voi ottaa ongelmaa. Ohjaajan muutkin elokuvat pitäisi tsekata, ilmeisesti oli todella eksentrinen tapaus.


Joo, niin pitäisi. Eipä tuo hirveän montaa leffaa ollut edes tehnyt - isot läjät U2:n musiikkivideoita, näköjään, lähinnä.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3404

Viesti Lähetetty: Ti Kesä 05 2018 7:31 
Ylös  
Kuva

The Incredible Shrinking Man (1957) :star: :star: :star: :star:
https://www.imdb.com/title/tt0050539/

Jack Arnoldin ohjaama 50-luvun sci-fi klassikko katselussa ja oli hyvä.

Tarinassa Scott Carey (Grant Williams) niminen mies joutuu veneretkellä radioaktiiviseen sumuun ja kun hän joutuu myöhemmin tekemisiin vielä hyönteismyrkyn kanssa ovat seuraukset kohtalokkaat.
Mies alkaa pienentyä eikä California Medical Research Instituten tutkijoilla ole testien jälkeen muuta mahdollisuutta kuin kummastella tilannetta. Vaimon kanssakin tulee tietysti riitoja kun miehelle iskee alemmuuskompleksi.
Pian Scott on niin pieni, että mahtuu elämään nukkekodissa ja perheen kissa alkaa kiinnostua tästä pienestä otuksesta. Seuraa taistelu, Scott tippuu kellariin ja vaimo arvelee kissan syöneen miehen.

Erittäin hienosti oli kyllä elokuvan efektit tehty kun miettii, että viiskytlukua elettiin. Ns. kääpiövaihe näyttää olleen vaikeampi toteuttaa kuin sitten se ihan pienenä oleminen.
Taistelu kissaa vastaan oli mahtava ja kellarissa tulee eteen vielä ikävämpi vastustaja, kun hämähäkki iskee. Ainakin itselleni hämähäkkikammoisena se oli silkkaa kauhua :LOL4:
Elokuvan lopetus oli ihan ok filosofinen pohdiskelu ja ohjaaja oli joutunut hieman vääntämään studion kanssa ettei siihen aivan helpoimpaan ratkaisuun päädytty.

Arrowin reiskalla oli bonuksena mukava 50-minuuttinen dokkari missä käydään ohjaajan ura läpi ja jostain syystä nämä aiemmin täysin huuhaana pitämäni 50-luvun scifistelyt on alkaneet kiinnostaa.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ti Kesä 05 2018 12:17 
Ylös  
^Tuo on kyllä edelleen todella viihdyttävä pätkä. Just se hämähäkkikohtaus on itsellenikin jäänyt kirkkaimmiten mieleen, vaikka minä kyllä hämiksistä ihan pidänkin.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3404

Viesti Lähetetty: Ti Kesä 05 2018 18:36 
Ylös  
Kuva

The Incredible Shrinking Woman (1981) :star: :star:
https://www.imdb.com/title/tt0082558/

80-luvun versio heti perään ja tämähän oli Joel Schumacherin esikoisohjaus.

Pääosassa on Lily Tomlin ja naikkonen alkaa kutistua koska mainostoimistossa työskentelevä aviomies (Charles Grodin) tuo jatkuvasti kotiin uusia vielä nimeämättömiä tuotteita.
Tämän lisäksi naapuri tuo parfyymien testipulloja ja marketin pihallakin tuputetaan jos mitäkin uutta sprayjuustoa eli Amerikan kulutushysteriaahan tässä hiukan kritisoidaan.
Nainen sitten pienentyy hurjaa vauhtia ja lisäjuonena tässä on pahikset jotka tahtoo Tomlinin verta koska yrittävät pienentää ihmiskunnan omien tavoitteidensa tieltä. Juu, viisasta :lol:

Varmaan on tullut sanottuakin, että Tomlin ei niitä omia suosikkeja ole ja hänellä on tässä vielä tuplarooli. Grodin on mitäänsanomaton ja perheen tenavat kauhukakaroita.
Sivurooleissa sitten monissa melskeissä marinoituneita naamoja kuten Ned Beatty, Henry Gibson, Mark Blankfield, John Glover ja Rick Baker on myös mukana gorillakostyymissään.

Sekoilua on sitten niin perkeleesti mutta kohtaukset jossa nähdään pieni Tomlin on ihan hyvin tehty. Vitsit on vaan turhan heikkoja ja ne hukkuvat yleiseen häröilyyn eikä draamapuolikaan juuri hetkauta.
Muutamat jutut oli ihan suoraan 50-luvun leffasta napattuja kuten sormuksen tippuminen auton lattialle. Tomlin elää myös hetken nukkekodissa ja porukka luulee tämä kuolleen koska hän tippuu keittiön tiskialtaan ruokasilppuriin.
Ja arvelkaapa kasvaako nainen tässä elokuvassa takaisin oikean kokoiseksi? Totta helvetissä mutta on sinne ihan loppuun vielä yksi pieni twisti jätetty.

Parhaat kohdat oli kun Tomlinia ahdisteli leikkirobotti, nukke "kusi" naisen kasvoille ja kerran tämä jopa imaisi jättimäisestä sätkästä kunnon sauhut.
Tuollaisia voisi odottaa näkevänsä ennemmin jossain umpihullussa honkkarileffassa kuin amerikkalaisessa perhekomediassa.
Hauska tästä oli myös bongata monia pieniä asioita kuten yhden tenavan Hulk paita, Galactica ja Chips tv-sarja julisteet, lasten autosänky (en ole ennen nähnyt kuin kahdessa elokuvassa) ja homage Jack Arnoldille eli Mustan laguunin hirviön maski.

Leffahan starttasi John Landisin projektina mutta studio tahtoi laskea 30 miljoonan dollarin budjetin kymmeneen ja ohjaaja vaihtui. Kyllä tässä jää väkisin miettimään mitä Landis olisikaan saanut aikaan...

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ke Kesä 06 2018 12:48 
Ylös  
Jokunen vuosi sitten katselin sen myös nimillä La Casa 4 ja Witchery vaikuttavan Witchcraft -leffan vuodelta 1988. Nyt katsoin sen toisen samalta vuodelta.

https://www.imdb.com/title/tt0245567/reference

Eli tämä on nyt se missä ei ole Linda Blairiä tai David Hasselhoffia mutta mille on kylläkin laadittu reilusti yli kymmenen jatko-osaa. Minkä takia näin on päätetty tehdä: ei hajuakaan, sillä kohtuuttoman köpöisä viiden pennin Rosemary's Baby tässä lähinnä kyseessä on.

Puolalainen neitonen synnyttää lapsen jenkkiläiselle aviopuolisolleen. Synnytyksen jälkeen vaimoke ja uusi vaavi hilataan rikkaan siipan sukukotiin, jossa äiti juottaa pahaa teetä eikä pappikaan viihdy. Sitten haahuillaan niin perkeleesti.

No joo, alkupuolella filmissä oli ihan tenhonsa kun kuvallisessa tyylissäkin on jännyyttä ja näemme myös 1600-lukuflashbackejä. Fiilis on vähän kuin jos joku olisi nähnyt Dario Argenton elokuvia mutta olisi kieltäytynyt oppimasta niistä pahemmin mitään. Lopussa sitten paljastuu, että aviomies ja äiti ovatkin oikeasti menneisyydessä roviolla poltetun noitapariskunnan uudestisyntymät, ja siitä lapsestakin olisi sitten tarkoitus vielä yksi lisäinkarnaatio väsätä... tai jotain. Niin no, "Satan is quite great" kuten aviomieskin asian toteaa. Onneksi loppupuolella meno vetreytyy muutenkin ja meille tarjoillaan muun muassa hassu päänkatkaisu ja pari muuta hauskaa efektiä.

Ikävä kyllä se väliin jäävä n. tunnin pätkä on aivan uskomattoman tylsää mitättömyyttä missä ei tapahdu mitään muuta merkittävää kuin yhden papin naaman rakkuloituminen ja hirttäytyminen. Muuten vaan ollaan ja möllötetään ja ihmetellään että "yhyy, onkohan täällä joku vialla vai eiköhän täällä ole". Päähenkilöllä on sentään ylipirteä kaveri, joka oli elokuvan hauskin hahmo - juuri sellainen todella käsikirjoitettu ystävä mitä kukaan ei jaksaisi oikeassa elämässä.

Tylsä leffahan tämä. Mielenkiintoisempi kuin itse teos olisikin ne jatko-osat, jotka vielä kuulemma menevät sitä sekapäisemmäksi mitä isompaan järjestysnumeroon niissä mennään. Ja tietysti sitä vähemmän niillä on tekoa tämän tuotoksen kanssa. Pääosan puolanainen ja se noitaeukko vielä esiintyvät näköjään kakkososassa. Harmi, ettei noita sekoiluita oikein tahdo löytää mistään.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3404

Viesti Lähetetty: Ke Kesä 06 2018 18:47 
Ylös  
Haha, eikä varmaan paljasta pintaa yhtään :lol: Kuusitoista elokuvaa sarjassa yhteensä, voi helvetti.
Kakkosessa on näemmä heti Delia Sheppard mukana mikä tietää automaattisesti tissejä.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ke Kesä 06 2018 19:35 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Haha, eikä varmaan paljasta pintaa yhtään :lol:


No ei, todellakaan. Ilmeisesti sitten kakkososassa tosiaan ajateltiin, että ehkä tätä paskaa pitäisi myydäkin jotenkin.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Pe Kesä 08 2018 21:18 
Ylös  
Sitten uusin 90-luvun toimintapökäleen Air Force One, ensi kertaa DVD:ltä.

https://www.imdb.com/title/tt0118571/reference

Olihan se tämäkin mukava nähdä ihan oikeassa kuvasuhteessa ja ilman mainostaukojen ohikelailua - aiemmin kun tämä on löytynyt telkkarista joskus milleniumin taitteessa nauhoitetulta VHS:ltä.

Kupletin juoni lienee kaikille tuttu, eli Harrison Ford on USA:n presidentti ja tottakai joku entinen kunniamitalisotilas sekä Vietnamin pelastuslentäjä vai mikä helvetti. Hemmon superturvalentokoneen onnistuvat kaappaamaan Venäläiset terroristit, joita johtaa mainion överisti veuhkoileva Gary Oldman. Pahisten tarkoituksena on kiristää vapaaksi Neuvostomielinen terroristijohtajansa Radek (On muuten supervenäläisen kuuloinen nimi siinä, hyvää työtä pojat) joten pressan vaimo ja tytär tarjoavat oivan kiristyssilmukan. Paha vaan että pressa itse sattuukin jäämään koneeseen hiipparoimaan ja sittenhän se on Die Hard ilmassa, sano.

Aivan multivammainenhan tämä elokuva on, mutta myös hävyttömän viihdyttävä. Enkä edes osaa oikein selittää, että miksi koska periaatteessahan tässä ollaan juuri siellä laskelmoidun huttowoodin syvimmässä sieluttomuudessa mitä yleensä jaksan parjata. Jotenkin tässä vaan juurikin Roland Emmerichin tuotosten tavoin yhdistyy oikeasti toimiva tekninen toteutus ja hyvin ohjattu action täydellisen hoopoon, lähes jonkun mallirungon päälle kyhättyyn formaattikäsikirjoittamiseen. Tämänkinhän on ohjannut sakemanni, Das Booteilla sun muilla vakuuttanut Wolfgang Petersen - mikä siinä on, että juuri saksalaiset päätyivät 90-luvulla väsäämään Hollywoodin kaikkein idioottipatrioottisimpia ja sotateollisuuskompleksin kikkeliä nuolevimpia wapaudenpuollustusteoksia? Siis, hyvä että päätyivät, koska onhan tämä nyt ihan kymmenen pisteen viihdettä. Monille komedioillekaan hihitellyt näin paljoa.

Juuri parastahan tässä on, kuinka vakavalla naamalla ja tuotannollisella laadulla tämä touhu esitetään. Se näkyy näyttelijöistäkin, sillä aika hienoja nimiä on saatu pienempiinkin osiin: on Jürgen Prochnowta mainittuna Kenraali Radekina, William H. Maceytä lentäjänä ja iso nimi Glenn Close - jota minä en pidä juuri minään mutta joka vetää tässä varsin taidokkaan roolin - varapresidenttinä. Se Wishmasterin djinni Andrew Divoff on yksi Oldmanin terroristikavereista. Sitäkin on aina ihan kiva nähdä.

Eli erittäin hauskaa toimintatuubaa isolla rahalla ja komeasti toteutettuna. Kuulemma myös yksi niin Donald Trumpin kuin Bill Clintoninkin lempifilmeistä, enkä kyllä ihmettele, että miksi: onhan tämä nyt aikamoinen fellaatio heidän asemaansa kohtaan.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Sinanjun mestari
Sinanjun mestari
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Ma Huhti 07 2008 17:57
Viestit: 3236

Viesti Lähetetty: La Kesä 09 2018 3:04 
Ylös  
^
Monta kertaa uusittu ja joka kerta takuuvarma viihdyttäjä. Vois oikeestaan katella taas lähiaikoina. Die Hard-asetelma on yks parhaimmista ja toimivimmista mitä actionleffoihin voi laittaa ja tässä vielä ylimääräsenä bonarina itse Ameriikan presidentti pääsankarina. Eikä leffa häpeile mitään yhtään. Överiä isänmaallisuutta, oikeamielisiä sankareita, vittumaisia pahiksia ja paukkuvia veripusseja. Nam nam. Äkkiä mieleeni tulee oikeestaan vaan kaks miinusta: leffan juliste on ihan perseestä eikä tossa ole yhtäkään kunnon one lineria. Olen aivan varma, että asetelma olisi luonut varman alustan meheville nokkeluuksille, mutta eipä sitte. :han:

_________________
Saab 900
Built as a Merc, safe as a Volvo, and so much cooler than a BMW.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3404

Viesti Lähetetty: La Kesä 09 2018 8:03 
Ylös  
Kuva

John Wick (2014) :star: :star: :star: :star:
https://www.imdb.com/title/tt2911666/

JW nähty ja viihdyin kyllä. Olin katsoessa varma, että perustuu peliin tai sarjakuvanovelliin mutta eipä ollutkaan niin.
Tässähän on takana vuosikaudet stuntti, taistelukoreografia ja 2nd unit ohjauksesta vastanneita tyyppejä ja hienoa, että pojat onnistuu heti ekassa omassa leffassaan.

Tarinassa päästään seesteisen alun jälkeen vauhtiin, kun Keanu Reevesin esittämää entistä palkkatappajaa kohdellaan kaltoin. Alkaa kostonkierre jota Wick sitten toteuttaa loppuelokuvan ajan.
Simppeliä mutta hyvin rullaa, toimintakohtaukset on upeita ja yhtä tärkeässä roolissa ovat ne useat pienet hetket niiden välissä joissa on mainioita lyhyitä kohtaamisia mielenkiintoisten hahmojen kanssa.

Reevesille tämä tuntuu olleen todella tärkeä rooli sillä heppu harjoitteli aseiden käyttöä, ajamista sekä taistelukoreografiaa kuukausikaupalla ennen kuvauksia ja kyllähän se ruudulla näkyy vakuuttavana tekemisenä.
Keanun lisäksi castiin kuuluu Michael Nyqvist mafiosona, Alfie Allen joka on yhtä mulkku kuin Game of Thronesissa, Willem Dafoe vanhempana palkkatappajana, Adrianne Palicki on ihq vastaava, John Leguizamo sekä Ian McShane.

Tissejä ei näy vaikka kylpyläkohtauksessa olisi voinut mutta asepornoa löytyy ja autofanaatikoille on tarjolla parit tiukat menopelit. Kova leffa ja pitää se jatkokin katsella.
Hyvin lippuluukuillakin menestyneen sarjan kolmas filmi tulossa sitten ensi keväänä.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7986

Viesti Lähetetty: La Kesä 09 2018 9:47 
Ylös  
^ Ai, eka katselu. No, hyvin siis toimi ja niinhän tämä suunnilleen kaikille. Wick on kyllä vähän kuin paras peliin perustuva elokuva ikinä, paitsi että peliä ei ole :) Keanulta onnistui hämmästyttävän hyvin sama kuin Neesonilta, jo iäkkäämpänä helvetin kovaa rullaavan toiminnan keulaan. Kakkonen ja luultavasti kolmonenkin reippaasti parempia kuin Takenin vastaavat, vaikka se toka taisi minustakin lipsua jo hiukka överiksi :lol:

^^ Air Force ykköstä en ole nähnyt. Kuulostaa siltä, että kannattaisi...

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: La Kesä 09 2018 9:56 
Ylös  
rautapuoli kirjoitti:
^
Äkkiä mieleeni tulee oikeestaan vaan kaks miinusta: leffan juliste on ihan perseestä eikä tossa ole yhtäkään kunnon one lineria.


Joo se on kyllä totta: se on se sama Harrisonin naama ja se lentokone siellä alla pienenä. On kyllä mielikuvituksettomuuden huippu. Sitä vastoin DVD:n valikko oli hieno: joka kerta kun menee eri paikkaan tulee se kuva, missä se joku suojelijakone kaartaa sen pressakoneen eteen ja tapahtuu hirveä räjähdys.

Ehkä one linerit, niin hassuja kun ovatkin, olisivat sotineet filmin todella mukamasvakavaa henkeä vastaan. Tai en tiedä. Olisihan ne voineet tehdä kokonaisuudesta vielä möyhevämmän.

Ja onhan siinä se "Get off my plane!" hetki, mikä köyhyydestään huolimatta toimii Fordin superärhäkkyyden takia.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Sinanjun mestari
Sinanjun mestari
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Ma Huhti 07 2008 17:57
Viestit: 3236

Viesti Lähetetty: La Kesä 09 2018 23:10 
Ylös  
Tina DeMona kirjoitti:
Ja onhan siinä se "Get off my plane!" hetki, mikä köyhyydestään huolimatta toimii Fordin superärhäkkyyden takia.

Just tuo kauheus on syöpynyt mieleeni sangen ikävänä muistona muutoin mainiosta elokuvasta. Ihan pakko olisi pitänyt pystyä parempaan. En kyllä äkkiseltään keksi itse parempia sutkautuksia, vaikka jotenkin aihe ja kaikki tuntuu heti siltä, että siitä sais revittyä hyviä heittoja. Ehkä ei vaan saa. Onneks se tappo oli kuitenkin tosi hyvä.

_________________
Saab 900
Built as a Merc, safe as a Volvo, and so much cooler than a BMW.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ma Kesä 11 2018 20:31 
Ylös  
Jaaha, jaaha. Tulin katsoneeksi brittiläisen rikos/komedia/toiminta/WTF -elokuvan Dead Fish.

https://www.imdb.com/title/tt0379240/reference

Arvelin leffan julkaisuvuoden olevan jotakin 1997:n ja 2000:n väliltä, koska sen verran tässä taaperretaan Guy Ritchien rikoskomedioiden jalanjäljissä, mutta ei: niinkin myöhään on tämä tuotos tehty kuin 2005. Ihan siksihän minä tämän hankin, että lempi vielä elossa oleva näyttelijäni Gary Oldman esiintyy siinä. Muutenkin cast on aika kova: Robert Carlyle, Terence Stamp, Billy Zane, Karel Roden...

Kuten sanon, Ritchie -henkisessä veijaririkosmeiningissä mennään ja semmoinen pätkä olisikin kelvannut ihan sellaisenaan. Kaikki ei kuitenkaan taas ole ihan niin yksinkertaista, koska uskomattomat määrät ihmeellistä sekoilua on elokuvaan ilmeisesti puolilämpimikseen laadittu. Tämä oli toisaalta oikein piristävää mutta toisaalta kyllä mutkisti oman mielipiteen muodostamista kokonaisuuden suhteen paljon vaikeammaksi. Kun en osaa ihan olla varma, vedätettiinkö minua vai olinko itse vedätyksessä mukana.

Juoni menee kutakuinkin näin: meillä on perustyyppa joka ei osaa ottaa vastuuta elämästään. Se sama vanha juttu. Me kaikki olemme paitsi nähneet tämän hahmon aiemmin todennäköisesti myös tunnemme tämän tyypin ihan arkielämissämme. Joka tapauksessa, poitsun tyttöystävä on raskaana ja pohtii nyt kovasti tahtooko sotkea odottelemansa lapsosen elämää tämän hupailumaakarin kanssa ensinkään. Tyttöön sattuu myös rakastumaan Oldmanin esittämä palkkamurhaaja, jonka kännykkä vahingossa vaihtuu päähenkilöpojan kännykän kanssa. Tästä seuraavan hupailun tuloksena poika sattuu vahingossa suorittamaan palkkamurhan pilvipääkaverinsa kanssa. Tottakai isot rahat ovat taas kyseessä ja muuta sellaista.

Samaan aikaan Roden on joku toinen palkkamurhaaja tai joku muu vastaava, Itä-Eurooppalainen no nonsense -kaveri, joka tulee Britteihin keikalle. Hän saa kuskikseen paikallistuntemuksella varustautuneen Billy Zanen, joka kyyditsee häntä ympäriinsä odotetun limusiinin sijaan sellaisella kiinalaisella polkuriksalla. Nämä kaksi hahmoa eivät liity juuri mitenkään mihinkään, joten onneksi niiden parissa vietetään holtiton määrä aikaa. Carlyle taas on pilviveikon ja päähenkilön vihainen vuokranantaja kautta paikallinen strippibaarin omistaja, joka jahtaa päähenkilöä rästiin jääneiden vuokrien takia ympäri kaupunkia.

Roden ja Zane hengailevat valtaosan leffaa jossain ihme parturissa, jossa Rodenin pitkiin hiuksiin laitellaan lettejä. Jonkun syyn takia. Zane ei osaa mtään ja Roden vittuilee tälle loputtomasti. Oldman huokailee päähenkilön tyttöystävän perään ja avautuu asiasta dominatrix -prostituoidulle. Hänet myös esitellään elokuvaan panemassa jotakuta muijaa kylmänviileän tunnottomasti perseeseen samalla kun he katsovat saippuasarjaa televisiosta. Välillä juna-aseman koristeelliset ikkunanpielet hehkuvat punaisin CGI-sydämin. Yhdessä kohtaa Oldman puhkeaa laulamaan ilman minkäänlaista yllykettä. Lopussa on twisti missä ei ollut mitään järkeä ja mitä ei vaivauduttu selittämään. Sen siitä kai saa kun näin iso osa elokuvaa on pyhitetty silkalle sekoilulle. Pilvipää ei myöskään ihan hirveästi liittynyt mihinkään ja oli, vaikka toki tarkoituksellakin, todella rasittava hahmo.

Kuulostaa paskalta, mutta... mutta. Kyllä tässä kieltämättä joku omituinen svenginsä oli. Suurinta osaa hahmoja seuraili jopa ihan mielellään, eivätkä monet todella hyvät näyttelijät ainakaan haitanneet tässä ollenkaan. Erityisesti kaikki Oldmaniin liittyvä oli mystisyydessään jopa hyvinkin kiinnostavaa sekä viihdyttävää. Onpa todella hienoa stuntteiluakin saatu yhteen sekvenssiin, jossa Oldmanin hahmo kiipeää päähenkilön pakettiauton katolle kikkailemaan Lontoon ruuhkassa ja räiskyttelee siellä pistooleineen. Zanen ja Rodenin yhteiskohtaukset naurattivat useasti, koska toinen on vaan niin pettynyt ja vihainen ja toinen sössöttää yliöverillä brittiaksentilla mitättömyyksiä päälle. Toki näitäkin kohtauksia oli n. puolet liikaa, mutta silti. Myös Carlylen skottiraivoaminen oli mitä viihdyttävintä touhua. Olipa mukana toimintakohtaus strippiklubillakin, ja nehän ovat aina mukavia.

Kaiken aikaa odotin, että elokuva jotenkin nykisi nämä irralliset elementit edes puolikoherentiksi kasaksi ennen lopputekstejä. Vaikka näin ei sitten käynytkään juuri tuo odotus piti minut otteessaan ihan kevyesti. Toki, jos elokuvan tarinallinen kikkailu olisi saatu jotenkin perusteltua ja pari vielä räväkämpää juttua filmiin astutettua oltaisiin jo huomattavasti onnistuneemmilla vesillä. Paljon pahempaa kuitenkin oli tämä ajoittain päätään nostava kuvallinen kikkailu, missä elokuvakoulun eväin leikkaillaan vähän mistä ja minne tahansa vapaa assosiaatio -menetelmällä.

Eihän tämä nyt kovin hyvä juttu ollut, mutta ehdottomasti mielenkiintoinen. En yhtään ihmettelisi, jos palaisin sitä kummastelemaan uudemmankin kerran joskus.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4079
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ti Kesä 12 2018 20:35 
Ylös  
Taaskin tuli eloisa kuva tuijoteltua. Tällä kertaa filmi nimeltä Do Not Disturb (vuodelta 1999, koska tottakai tuota nimeä kantaa ainakin kolme eri leffaa).

https://www.imdb.com/title/tt0185284/reference

Luulin tätä 90-luvun teinislasheriksi, mutta eip - vielä suurempaa paskaa. Kyseessä on hyvin epäonnistunut jännärikomedia, joka ei osaa päättää ollaako hassunhauskaa hupailua vaiko vakavamielistä fiilistelyä, ja tottakai molemmat elementit puskevat pintaan aina juuri sillä vähiten soveliaalla hetkellä.

William Hurt ja Jennifer Tilly (joka saattoi olla syy, miksi tämän olen ostanut) ovat pariskunta, joista ensiksi mainittu omistaa jonkun lääketehtaan tai jonkun muun nönnönnöön. Jälkimmäinen lähinnä keimailee. Heillä on kymmenkesäinen tytär, joka ei osaa puhua. He päättävät lähteä lomamatkalle Amsterdamiin, koska Hurtilla on samalla bisneksiä siellä. Tillyä epäilyttää paheelliseen 'Damiin meneminen lapsen kanssa kun on niitä huumehiakin ja kaikkea. Perillä tytär sattuu todistamaan murhan, johon osallistuu juurikin tämä Hurtin kanssa kauppoja hierova liikemiesäijä ja saa peräänsä vihaisen palkkamurhaajan. Mutta uskooko kukaan mykkää tyttöä? Entä kiinnostaako ketään?

Jennifer Tilly on yleensä luotettavan ihana, mutta tämä elokuva onnistui tekemään hänestä ärsyttävän - saavutushan se toki tuokin, mutta oliko pakko? Muija on pistetty kitisemään kaikesta ja kaiken aikaa täysin turhassa riippakiven roolissaan. Ja toki ymmärrän että Tillyäkin on varmasti huvittanut tehdä vähän erilaisia rooleja kuin normaalisti mutta miksi tällaiset ambitiot aina ja poikkeuksetta johtavat mielenkiintoisista rooleista siirtymisen raivokkaan tylsien ja turhien pariin? Hurt on lähes yhtä anaalista mutta hahmonsa omaa sentään kyynisen huumorintajun joka on edes jotakin.

Tyttö on tietysti se varsinainen päähenkilö ja sentään mykkä eli ei tarvitse kestää sen mitään "voi juku herrat, voinko ostaa ponin?" -paskaa. Tytölle on alussa demonstroitu taipumus keksiä kreisejä valheita ja mielikuvitusleikkejä, minkä luulisi johtavan siihen että sitten kukaan ei usko tämän murhatarinaa mutta tietenkään tätäkään ei millään järjellisellä tavalla hyödynnetä. Kun elokuvan jatkuvasti töhöilevä ja tyhmä viittä vaille Home Alone -rosvon tasoa oleva palkkatappaja tulee tytön perään, tämä tietysti salamana osaa piiloutua hissien kattoluukkujen päälle kuin joku John McClain ja heitellä jotain Xena -hyppypotkuja ja muuta vastaavaa. Voi vittu että vihaan tällaista paskaa niin paljon.

Filmissä olisi myös ollut mahdollisuus muodostaa buddy cop -pari pikkutytön ja ystävällisen prostituoidun välille, mutta tähänkään ei toki tartuta, vaan vastaavan pestin tulee hoitamaan Dennis Learyn esittämä pultsari. Toisin kuin monilla minulla ei ole mitään Learyä vastaan jos elokuvassa on hyvä käsis joka osaa miehen taitoja hyödyntää. Tarpeetonta varmaan sanoakaan osaako tämä.

Yksi hieno elementti lisää on se, että perheen hotellissa asuu myös pelottava ja paheellinen rokkistara Billy Boy Manson. Jep, joskus kadehdin suuresti elokuvantekijöiden mielikuvituksen rajattomuutta. Tästä hahmosta tehdään aluksi suunnattoman iso numero kun sitä Tillyn hahmokin paheksuu kun se on tollanen shokkirokkari ja kaikkea. Tästä voisi päätellä, että se osoittautuukin sitten jotenkin ihan hyödykkääksi hahmoksi joka jotenkin auttaa päähenkilöämme... tai sitten se on vaan limainen pedari mitä ammutaan välittömästi päähän. Ok, noh, nevermind. Eihän senkään juonilangan toki tarvinnut mihinkään johtaa.


Eihän tämä nyt mitään kokonaisvaltaisesti aivan ruokottoman paskaa ollut, mutta vitutti kyllä omiin tarpeisiin; lähinnä siksi ettei sillä ollut oikeastaan minkäänlaista syytä olla olematta ihan jees pätkä. Aineksia löytyi kaiken aikaa ja jotain heikkoa yrittämisen tapaistakin oli havaittavilla, mutta kun ei niin ei kai sitten. Huumorikin oli suurimman osan ajasta aivan käsittämätöntä kuraa. Mitä hauskaa on siinä, että strippibaarikohtauksessa yksi strippareista syvällä takavasemmalla kaatuu kohtauksen päätteeksi? Vittu, Ant-Mankin sitoi ns. "huumorinsa" paremmin elokuvan tapahtumiin. Tyhmin kohtaus oli kuitenkin sellainen, jossa yhtäkkiä lävähdetään bodatun homomiehen rullaluisteleviin pakaroihin, joka yhdessä nahkahinttikaverinsa kanssa rollaa pitkin Amsterdamin katuja, kunnes jälkimmäinen päättää mennä kuselle viereiselle kanaalille. Samassa turistilaiva purjehtii ohi ja kiinalaiset ottavat valokuvia. Miestä hävettää niin, että hän tippuu jorpakkoon. Kaikki tämä vain siksi, että murhatun miehen ruumiin löytyminen kyseisestä jortsusta saadaan establisoitua.

Myös musiikki oli kamalaa ja voin veikata että seuraavana päivänä oli Wannabe-Morriconen etusormi kipeä sen kolmen eri syntikkanäppäimen mielipuolisesta taonnasta.

Mjoo. En ole Amsterdamissa käynyt lukuunottamatta niitä kahta välilaskua joista toisella jäin sinne lentokentälle jumiin 24. tunniksi. Eli kaupungista en sinällään omaa omakohtaisia kokemuksia. Tästä huolimatta filmistä jäi selkeä Pekka ja Pätkä Suetsilla -tyyppinen autenttius mieleen, kun kaikki paikalliset omaavat anglosaksiset nimet ja puhuvat normaaleilla jenkkiaksenteilla. Tämä siitä huolimatta, että filmi on ilmeisesti oikeasti kuvattu paikan päällä ja ohjaajakin on Hollantilainen. No, eivät kai nekään voi kaikki mitään Verhoeveneita olla.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 17903 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 1129, 1130, 1131, 1132, 1133, 1134, 1135 ... 1194  Seuraava

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com