[randagio]

^Minkälaisen julkaisun hommasit Winchesteristä? Ainakin tarinan taustalla olevan tosielämän keissi on todella kuumottava.

[speKtacle]

randagio kirjoitti:

^Minkälaisen julkaisun hommasit Winchesteristä? Ainakin tarinan taustalla olevan tosielämän keissi on todella kuumottava.

Karvalakki nordic julkaisu cdonin 3 reiskaa 19,95 € kampanjasta. Eipä nuo extroja pursua muutkaan julkaisut, jenkeissä 22 minuutin featurette.

[aTomiK]

Radioaktiivinen reportteri (Revenge of the Radioactive Reporter, 1990)
https://www.imdb.com/title/tt0102784/

Lisää halpiksia ja nyt oli jo aika paskaa tekemistä.

Hassutteluleffan päähenkilö on Mike R. Wave (heh heh) niminen kaveri joka on ammatiltaan reportteri ja jymyjuttua olisi nyt pukkaamassa koska paikallinen ydinvoimala laiminlyö turvallisuussäännöksiä.
Mike menee sitten käymään paikalla ja pahispomo työntää hänet ydinjätealtaaseen. Sankarimme jää yllätys, yllätys eloon ja loppuleffan ajan tappaa voimalan johtokunnan jäseniä samalla tyttöystäväänsä suojellen.

Surkeaa näyttelemistä ja paskoja vitsejä mutta myös pari ihan kivaa tappoa tarjoilee tämä Craig Prycen kässäröimä sekä ohjaama jäteläjä mikä sai jostain syystä Universalin laajan levityksen.
Tappokohtauksista voisi mainita kurkun sulattamisen kurustusotteella ("such a hot head"), happosylky otsaan sekä kuseminen kylpyammeeseen missä eräs voimalan naisjohtajista viettää laatuaikaa.
Näissä nyt jotain ideantynkää oli mutta kaikki muu filmissä menee kyllä vitutuksen puolelle.

Suomessa leffa julkaistiin VHS:llä Esselten toimesta mutta tuohon en ole törmännyt. UK kasetilta tämän katselin mutta eipä tarvitse toista kertaan moiseen vaivautua.

[aTomiK]

House of Wax (2005)
https://www.imdb.com/title/tt0397065/

Oikein viihdyttävää popcorn kauhua ohjaaja Jaume Collet-Serralta tämä remake.

Vahakabinettia siis vapaasti päivitellään (paljon on elementtejä myös vuoden 1979 Tourist Trap leffasta) ja nuorethan ne on taas laitettu retkeilemään pahoille mestoille. Päähenkilöt vittuilee väärille tyypeille josta seuraa ilman muuta rangaistus.
Pahikset on jatkaneet äitinsä vahailutyötä pienellä twistillä ja ottaneet jo unohdetun Ambrose pikkukaupungin kokonaan haltuunsa. Seuraa tiukkoja tilanteita, kun porukka yrittää pysyä elävien kirjoissa.

Kivaa menoa siis eikä hahmotkaan vituta ollenkaan niin paljoa kuin sopisi odottaa. Pääosissa nähdään Elisha Cuthbert, Chad Michael Murray, Brian Van Holt, Paris Hilton, Jared Padalecki, Jon Abrahams sekä Robert Richard.
Hiltonin mukana olo on tietysti pelkkä nuorta yleisöä kosiskeleva gimmick mutta ei mimmi mitenkään huonosti esiinny ja strippaakin hetken teltassa

Tunnelma on hyvällä tasolla ja alusta loppuun leffaa varten suunniteltu kaupunki on pätevän näköinen. Siistein paikka on tietysti kokonaan vahasta rakennettu museo.
Muutama yllättävän ilkeäkin kohtaus tästä löytyy ja lopputaistelu palavassa vahamuseossa on helvetin hyvin tehty. Ei muuta kuin ennakkoluulot romukoppaan ja nautiskelemaan!

[speKtacle]

Blood Suckers From Outer Space (1984)
https://www.imdb.com/title/tt0086980/?ref_=nv_sr_1

No nyt on kunnon roskaa, itsetietoista sellaista, mutta erittäin viihdyttävää.

Sanomalehden valokuvaaja Jeff Rhodes (Thom Meyers) saapuu pellolle jossa skoudet jo seistä tönöttävät. Pari farmaria makaa sinisenä maassa, molemmista on imetty kaikki veri. Pieni texasilais kommuuni on kohdannut ulkoavaruuden kauhun: tuulen mukana leviävä muukalaiskaasu tunkeutuu sieraimista sisään ja laajentuessaan pakottaa oksentamaan veret ulos. Tämän jälkeen extraterrestriaali ottaa kehon valtaansa ja janohan se juuri laatanneella elävällä kuolleella on, verenjano. Seuraamme Jeffiä ottamassa asiosta selvää Julien (Laura Ellis) kanssa, jonka kyytiin Jeff liftaa autonsa renkaan hajottua ja Jeffin hajoitettua vittuuksissaan kaikki autonsa lasit. Seuraamme myös Research Cityn viinaan ja jointtiin meneviä tohtoreita jotka yrittävät ottaa asioista selvää. Samalla tulemme nähneeksi myös huolestuneen militaarin edustajan General Sandersin (Dennis Letts) miettimässä ratkaisua pahenevaan verenimijä ongelmaan ja ainoaksi validiksi ratkaisuksi tuntuu aina valikoituvan vain ja ainoastaan nuketus. Tämä muuten juonenmutkana edeltää samaan ratkaisuun päättyvää Return Of The Living Deadia.

Mukavan rentoa amatöörinäyttelyä, pari mukavan nasevaa goreläträystä, mainio tunnaribiisi, 16mm indieleffan rakastettavaa kuvakohinaa, neljännen seinän rikkomista ja paljaat tissit. Tämä kolmessä päivässä kässäröity ja muutamana viikonloppuna kuvattu regional kauhukomedia on joko paskinta kuraa ikinä tai vilpittömän rento b-leffa. Itse pääsin onneksi samalle aaltopituudelle elokuvan hengen kanssa ja nauroin mm. Julien pysäköityä autonsa Jeffin pihalle Jeffin vaivaantuneen hiljaisuuden rikkoneelle kommentille: "Haluatko nähdä postimerkki kokoelmani".
Ai niin, ilokaasua kannattaa aina pitää jemmassa auton takapenkillä! Vinegar Syndromen blu-ray on suositeltava hankinta elokuvasta, hyvät on lisämatskut.

[aTomiK]

Yö kauhujen talossa (The Haunting, 1963)
https://www.imdb.com/title/tt0057129/?ref_=nv_sr_3

Mustavalkoisena kuvattu Robert Wisen ohjaama yliluonnollinen kauhujännäri toimi ihan kivasti.

Alussa tutustumme Hill Housen synkkään historiaan tohtori John Markwayn (Richard Johnson) kertomana. Hugh Crainin rakentama talo oli syntynyt pahaksi ja siellä sai surmansa oudoissa olosuhteissa miehen kaksi vaimoa.
Tytär Abigail eli pitkään mutta oli invalidisoitunut ja näin sidottu sänkyynsä. Abigailin aputyttö peri talon mutta myöhemmin hirtti itsensä.
90-vuotta vanha talo on nyt tyhjillään mutta Markway tahtoo saada talon perineeltä Bostonissa asuvalta rouva Sandersonilta luvan päästä tutkimaan kummitteleeko Hill Housessa ihan oikeasti.
Mukaansa tohtori saa poltergeist ilmiöön aiemmin törmänneen Eleanorin (Julie Harris), esp-kykyjä omaavan Theodoran (Claire Bloom) sekä Sandersonin veljenpojan Luken (Russ Tamblyn) joka ei usko yliluonnolliseen hömpötykseen ollenkaan.

Leffan pääosassa on Harrisin esittämä Eleanor. Nainen on hoitanut yhdentoista vuoden ajan pari kuukautta sitten kuollutta äitiään ja kokee vapauden tunteen päästyään Hill Houseen. Nainen on henkisesti epätasapainossa ja katsoja kuulee naisen ajatukset.
Talossa on palvelusväkeä mutta he lähtevät aina yöksi pois ja pian muut saavat selville miksi. Yöllä alkaa kuulua kauhea pauke ja käytäviltä kuuluu monenlaista muutakin ääntä. Päivisin tutkitaan taloa eikä mitään tapahdu mutta seuraavana yönä homma toistuu.

Hyvätunnelmaista meininkiä tässä on mutta en minä kuitenkaan The Hauntingia miksikään klassikoksi voi nostaa. Kovempi tapaus tämä on varmasti ollut niille jotka ovat leffan aikoinaan nuorena nähneet. Esim. Scorsese ja Spielberg rakastavat elokuvaa.
Tutkimukset edistyy keskustelemalla eli mitään laitteistoja tai muuta härpäkkeitä ei vielä 60-luvulla kummitustaloihin raahattu Ajatus tehdä leffa mustavalkoisena on ollut toimiva ja muutamia hienoja otoksia päästään näkemään.
Eleanor on lopulta täysin talon vietävissä mutta olisin toivonut hieman päräyttävämpää päätöstä. Yhden kerran koin hiukan kylmiä väreitä joten se täytyy filmin kunniaksi todeta. Hienoja hetkiä nuo tuollaiset!

Stephen King suunnitteli aikoinaan The Hauntingista remakea nimellä Rose Red mutta siitä ei tullut mitään. Tuo kässärihän julkaistiin sitten myöhemmin hiukan muunneltuna minisarjana.
Remakekin lopulta tehtiin vuonna 1999 ja kovasti haukuttu tapaus leffa on. Voisihan tuon katsella jos joskus vastaan tulee.

[Invictus]

Ei The Hauntingin remake nyt mikään susihuono ole, ihan kertakatseltava. Ja oli siinä Catherine Z-J aika pantava. Kingin Rose Red -sarja oli kyllä aika tuubaa, yllätys.

Samaa mieltä siitä ettei orkkis The Haunting ihan säväyttänyt niin kuin olisi toivonut. Varmaan samat pisteet antaisin. Muistaakseni naispääosa oli aika rasittava.

[speKtacle]

Netflixiin tupsahtaa kaiketi aihetta koskeva sarja 12. päivä kuluvaa kuuta.

[väliaikainen nikki]

Big Tits Zombie
https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Tits_Zombie

Varasin 5 tölkkiä kaljaa tämän 73 minuuttisen kyytipojaksi, mutta lisää olisi tarvinnut. Valitettavasti houkutteleva nimi antoi ymmärtää muttei ymmärtänyt antaa. No, olihin tytsyillä ihan kookkaat munkit, mutta niitä esiteltiin paljaana kovin kitsaasti. Parasta tässä olikin tissien sijaan liekkivittu! Tämä spesiaali pimppi olikin ainoa kohtaus jonka vaimo näki elokuvasta. Poistui paikalta päätään pyöritellen. Pimpan lisäksi efektit oli tosiaan niin naurettavan paskoja, että ne olivat hauskoja ja sympaattisia. Valitettavasti näistä kaikista hyvistä aineksista saatiin varsin pliisua soppaa.

To Hell and Back: The Kane Hodder Story
https://www.imdb.com/title/tt5654710/

No tässä oli eniten kauhua herättävää materiaaliaa aikoihin. Tuli nimittäin aika ahdistava olo noista palovammajutuista. Ihan mielenkiintoinen dokkari siitä oikeasta Jasonista, ja tämän urasta. Muuten ihan ok mutta liikaa sitä normaalia ylistyspuhetta mukana. Tässä oli mukana paljon kaikille tuttuja naamoja kommentoimassa, ja tästä tulikin hyviä lisävinkkejä kauhukuukauden lisäkatsomisiin.

[aTomiK]

Näin se aina menee, jos leffan nimessä lupaillaan tissejä niin eihän niitä tietenkään itse tuotoksessa liiemmälti näy.

[Tina DeMona]

aTomiK kirjoitti:

Näin se aina menee, jos leffan nimessä lupaillaan tissejä niin eihän niitä tietenkään itse tuotoksessa liiemmälti näy.

Vähän sama kuin jos jonkun komediaohjeman tai -tapahtuman nimi on jotain tyyliin "Superhassut pojat - kyllä nyt naurattaa!". Ei varmasti huvita hetkeäkään.

[aTomiK]

American Gothic (1987/88)
https://www.imdb.com/title/tt0094642/

"The family that slays together, stays together". Jännä backwoods kauhupätkä oli tämä John Houghin ohjaama UK/Kanada yhteistyö.

Leffa käynnistyy, kun Jeff hakee vauvan kuolemasta parantolassa toipuvaa vaimo Cynthiaa ja aviopari päättää lähteä muutaman ystävän kanssa vesitasolla reissulle saaristoon.
Kone sanoo kaput ja porukka joutuu laskeutumaan pienelle saarelle korjaustoimenpiteitä varten. Homma ei etene toivotusti joten Paulin jäädessä vartoimaan telttoja, lähtee muu sakki etsimään apua.
He löytävätkin tyhjillään olevan talon missä aika tuntuu pysähtyneen 1920-luvulle. Hetken hassuteltuaan he huomaavat omistajien palanneen.
Asukkaat joita kutsutaan vain nimellä Ma ja Pa antavat yösijan mutta eivät hyväksy mitä tahansa käytöstä. Epäilykset alkavat herätä, kun alakerrasta löytyy vanhusten tytär joka on selvästi noin viisikymppinen mutta käyttäytyy kuin 12-vuotias ja pian onkin helvetti irti.

Kuten sanottua tämä on mielenkiintoinen elokuva mutta tökerö cast, kässärin hölmöilyt ja halvannäköinen toteutus syövät tähtiä. Vanhuksia esittävät Rod Steiger ja Yvonne De Carlo lienevät aina sekopäisen Michael J. Pollardin ohella filmin tutuimmat naamat.
Jees, tyttären lisäksi sekopäillä on myös kaksi aikuista poikaa joiden mielet on samalla tavalla jääneet kymmenvuotiaan tasolle.
Steigerin yrmyilyä on hauska katsoa: Ruokarukous ennen ateriaa, lautanen tyhjäksi, tupakointi on pahasta (varsinkin naisilla), ei sähköä, kellariin meno kielletty, ei uutisia ulkomaailmasta, ei nukkumaan samaan petiin jos ei olla naimisissa...

Tappokohtaukset tulee yllättäen mutta ei tässä mitään kunnon kauhufiiliksiä synny, sen verran kieli poskella mennään jatkuvasti. Saarella asuvan perheen synkkää menneisyyttä paljastellaan leffan edetessä ja porukan vähetessä.
Lopulta retkelle lähteneistä jäljellä on enää yksi ja sitten se hulluttelu vasta alkaakin

Outojen pikkukauhareiden ystävät varmasti viihtyy 85 minuuttia American Gothicin parissa. Kunpa asialla vain olisi ollut hieman osaavampaa sakkia.

[Tina DeMona]

Nyt on aika kantaa alkukuun hedelmät: katsoin tosiaan kymmenen kauhufilmiä sisältävän halpisboksin Dead Time Stories kannesta kanteen. Blogissa tarkemmat horinat: https://pahvipalliblogi.wordpress.com/2 ... e-stories/

Ja sitten lyhyesti:

El Espanto Surge de la Tumba / Horror Rises from the Tomb - Hauskaa euroroskaa jossa hyviä veriefektejä, paljon tissejä ja täysin järjetöntä juonenkäyttelyä. Espanjan kauhuikoni Paul Naschy näyttelee ei yhtä, ei kahta vaan kolmea hahmoa!

El Buque Maldito / Zombie Flesh Eater - Amando de Ossorion Blind Dead -kauhusarja on minulle tuntematon ja boksi sisältää sen osat III ja IV. Loogisesti. Kolmosessa on vielä hetkensä kun vähän yläpuolisen leffan tasoinen höpöily valtaa alaa, mutta eivätpä epäkuolleet temppeliritarit juuri pääse vakuuttamaan superhitaalla ja tehottomalla toikkaroinnillaan.

The Demon - Köyhä ja kaikin puolin leimi slasherintapainen missä pahiksen valittu ase on... elmukelmu, kaikista maailman asioista! No, on siinä tissejä mikä on pariin muuhun verrattuna jo paljon.

The Ghoul - Ihan hauska, vanhanajantyyppinen brittikauhuilu runsaalla gotiikalla varustettuna. Peter Cushing ja John Hurt tekevät molemmat ensiluokkaista työtä rooleissaan. Mukava, pieni tunnelmapala.

La Noche de las Gaviotas / Night of the Death Cult - Ja neljäs osa tuota aiemmin mainittua sarjaa. Todella väritön ja suorastaan pitkästyttävä tapaus missä myös yksi rasittavimmista sivuhahmoista herrain aikoihin. Ne ekat kaksi olisi silti kyllä ihan jännä nähdä jonain päivänä.

Malenka / Fangs of the Living Dead - Samaisen Ossorion kolmas leffa tällä boksilla ja tuotannollisesti varhaisin. Ja paskin. Franco-ajan espanjasensuuri näkyy kaikilla huonoilla tavoilla ja muutenkin homma on kuin liiasta elosta riisuttu, 40-luvun vampyyrihalppis suoraan unohduksen takaa mappi ö:stä.

Night Train to Terror - Täysin järjetön, kolmen kauhuelokuvan matskuja yhdistelevä episodielokuva missä edetään hengästyttävällä tahdilla yhdestä puolijauhoisuudesta seuraavaan. Sisältää kuitenkin todella kipakoita ideoita ja hyvin siistejä erikoisefektejä joten viihdyin vaikka olo olikin kuin olisi marinoinut aivojaan mikroaaltouunissa puolitoista tuntia.

Memorial Valley Massacre - Köyhä komediaslasher jossa alussa mukavasti supertyperiä karikatyyrihahmoja mutta lopussa suistuu tylsyyteen. Sisältää silti hetkensä. Mitään oikeaa tunnelmaa tahi splättäystä hakevat älkööt silti vaivautuko.

La Montagna del Dio Cannibale / Slave of the Cannibal God - Ursula Andressin tähdittämä kannibaaliseikkailu jonka olenkin halunnut nähdä jo pitkään. Boksin versio kuitenkin perseen näköinen ja melkovarmasti saksittu. Onneksi omistan myös paremman version jonka tarkistan jossakin välissä. Itse elokuva oli mitä mellevin tarina viattomuudesta ja sen menettämisestä - tietysti oikein mukavien eksploitaatioarvojen sävyttämänä.

The Severed Arm - Tuubaa isolla T:llä. Tyyppi menettää kätensä ja palaa kostamaan. Jos kuulostaa jännältä, ei ole.


Näin tällä erää. Boksin loputtuakin ajattelin jatkaa kauhulinjalla joten lisääkin lienee luvassa.

[speKtacle]

Peukku Tinalle tuon nipun kahlaamisesta etenkin jos vielä a/v osastolla oli toivomisen varaa. Tosiaan se eka Ossorion Blind Dead elokuva on hyvin tunnelmallinen joskaan ei kovinkaan pelottava. Katsomisesta on tosin semmoiset 10 vuotta, että pitäisiköhän se Anchor Bayn R1 devari kaivaa naftaliinista jonain päivänä...

[Tina DeMona]

speKtacle kirjoitti:

Peukku Tinalle tuon nipun kahlaamisesta etenkin jos vielä a/v osastolla oli toivomisen varaa. Tosiaan se eka Ossorion Blind Dead elokuva on hyvin tunnelmallinen joskaan ei kovinkaan pelottava. Katsomisesta on tosin semmoiset 10 vuotta, että pitäisiköhän se Anchor Bayn R1 devari kaivaa naftaliinista jonain päivänä...

Joo, tunnelman kanssa nuo jatko-osatkin yrittävät pelata mutta ei oikein suju. Varmasti ekassa ja ehkä tokassakin on vielä yritys ihan toisella tasolla.