Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on La Loka 20 2018 15:53


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 10 viestiä ] 
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7412

Viesti Lähetetty: Su Huhti 03 2016 18:41 
Ylös  
Kuva
Tässähän se sitten olisi: Bill Murrayn, tuo 188-senttisen (aha? :hugh: ) koiranleuan oma ketju. Jonkinlaisena aasinsiltana voisi yrittää käyttää nyt Suomessakin pyörivää Saturday Night Livea, aloittihan mies uransa tv:stä elokuviin juuri kyseisen formaatin kautta. Mutta hyviä elokuvia on kertynyt sen verran mukava määrä ja niin monta on vielä näkemättäkin, että eihän tässä mitään tekosyitä kaivata. Alla itse näkemäni Murrayt. Älä arastele suositella, jos jotain oleellista tai edes melko hyvää on mennyt ohi!

PARHAAT
Lost in Translation Maagista Billin, Scarlettin ja Sofian yhteispeliä Tokiossa.
Groundhog Day (Päiväni murmelina) Omaperäinen idea + helvetin hauska. Katseluita taatusti > 20 ainakin ja ei kun naurattaa sikana edelleen.
Ghostbusters (Haamujengi) Penskana oli jo niin kova, että pakko se on pistää näin ylös.
Moonrise Kingdom Toivottavasti toisellakin katselulla tuntuu kuuluvan tälle ylimmälle portaalle.

ERITTÄIN HYVÄT
Broken Flowers Kiehtovaa tutustumismatkailua vaihtoehtoisiin elämänpolkuihin isyysmysteeriä ratkottaessa.
What About Bob? (Entäs Bob?) Moni varmaan laittaisi "vain" hyvien listalle. Komedian suurena ystävänä nostan kuitenkin vielä askeleen ylemmäs.
Ed Wood Hieno elokuva todella huonosta. Siis ohjaajasta. Enemmän tietysti Deppin ja Landaun kuin Murrayn elokuva.

HYVÄT
Scrooged (Haamujen kosto) Melko hauska saiturin joulu -tarina.
Ghostbusters II (Haamujengi II) Pidin yllättävän paljon ensimmäisessä kotikatselussa tässä jonain vuonna.
Dumb and Dumber To (Nuija ja tosinuija kaks) Oliko se tässäkin? Sori, en muista.
The Grand Budapest Hotel Tämän laatikon paras. Katsoin lentsikassa pieneltä ruudulta ja myönnettäköön, etten enää muista, millainen rooli tämä oli.

KOHTALAISET
The Limits of Control Arvio alla.
The Man Who Knew Too Little (Mies joka luuli liikaa) Arvio alla.
Charlies' Angels (Charlien enkelit) Oli unohtunut, että on tässä mukana.
Wild Things (Villit kuviot) Samat sanat tästä.
Stripes (Natsat) En nähnyt pentuna, olisi ehkä pitänyt. Ihan jees, mutta ei tästä oikein enempää saanut irti.

Mies joka luuli liikaa :star: :star: :puoli:
http://www.imdb.com/title/tt0120483/?re ... lmg_act_46
Samana vuonna julkaistussa Fincherin The Gamessä mentiin samalla idealla; sankarilla on synttärit ja tämä saa lahjaksi osallistumisen live-roolipeliin. Wallace Ritchie (Murray) saapuu Englantiin ja tuollainen ylläri siellä siis on odottamassa. Komediasta kun puhutaan, mies tietenkin sotkeutuukin tietämättään todellisten rikollisten tekemisiin ja on jatkuvasti hengenvaarassa tiedostamatta asiaa itse lainkaan.

Ei tämä naurattamaan onnistunut, mutta kertakatselukelpoisuuden riman yli mentiin ihan hyvin. Vaikka katsoja ei repeillyt, Murraylla itsellään tuntui olevan hauskaa ja intoa tehdä juttua. Tiedä sitten, vaikuttiko tämä paperilla jotenkin hauskemmalta kuin mitä realisoitui filmille, mutta mistään hudistakaan ei kehtaa puhua. Joku saattaa hyvinkin saada tästä irti enemmänkin, nauroihan esim. r½ sille Beanille ihan eri tavalla kuin minä :) Uskallan suositella kokeilemaan.

The Limits of Control :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt1135092/?ref_=nv_sr_1
Häh, oliko Murray ollut Jarmuschin ohjauksessa toisenkin kerran? Enkä ollut kuullut koko elokuvasta? Epäilyttävää. No, kyllähän tähän selitys löytyi, eikä se ollut se paras mahdollinen.

Ensinnäkin, Murray esiintyy elokuvassa jotain parin minuutin ajan. Olisin mielelläni katsellut äijää enemmänkin, mutta minkäs teet. Toiseksi, TLoC on hyvin verkkaiseen tahtiin etenevä filmi, jossa ei ihmeempiä tapahdu. Ja kun tapahtuu, tietyt asiat toistuvat aina uudestaan. Päähenkilö, eli alussa Espanjaan saapuva ja sitten kaupunkia kiertelevä neekeri ei välttämättä sano keskusteluissa kuin yhden sanan. Varmaankin valtaosassa kohtauksista ei edes ollut ketään toistakaan, joka puhuisi jotain. Joten neekeri tuijottelee paljon. Ja juo vakiona aina kaksi espressoa. Ajatusta jonkinlaisesta tekotaiteellisuuden häivähdyksestä, ainakin sillä rajalla taiteilusta, ei pystynyt välttämään. Eli pieni varoituksen sana: elokuva koettelee katsojansa kärsivällisyyttä.

Siinä ne monelle mahdollisesti huonot puolet. Toisaalta taas kokeneen ohjaaja-käsikirjoittajan osaaminen näkyy sekin kohtausten tyylissä ja rohkeudessa, sanotaanko vaikka noin. Ihan hyvännäköinen alaston nainen nähdään myös muutaman kerran.

Summausta: kummallisehko elokuva, joka ei taatusti ihan joka katsojalle sovi. Jarmuschin faneille kenties juuri sellaista tavaraa, mitä nämä odottivatkin. En osaa sanoa, kun olen vain Broken Flowersin tätä ennen nähnyt.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2826

Viesti Lähetetty: Ti Huhti 05 2016 8:58 
Ylös  
Bill Murray on ihan hauska tyyppi, ei ehkä se pöydän äänekkäin kaveri mutta tokaisee vitun hyviä kommentteja juuri sopiviin väleihin.
Ehkä hieman turhan itsetietoinen rooleissaan mutta ei tuo nyt kovin paha synti lopulta ole.
Olen aika pihalla miehen tuoreemmasta tavarasta mutta 80-luvun leffat on aika hyvin hanskassa vaikka muutama tarvii uusintakatselun.

Parhaat:

Stripes (1981) Huikea rooli vaikka leffa hiukan notkahtaakin lopussa.
Ghostbusters (1984) Aikoinaan teatterissakin nähty ja eräs niistä elokuvista jotka määrittävät 80-luvun.
The Razor´s Edge (1984) Miehen ensimmäinen draamapitoisempi päärooli ja ihan vitun hyvä leffa. Meikän arvostelu löytyy täältä jostain.
What About Bob? (1991) Loistokomedia jossa Murray ja Dreyfuss pistävät parasta tiskiin.
Groundhog Day (1993) Klassikko ja syystä.
Wild Things (1998) Ei ole salaisuus,että tämä on mun lempileffoja ja Murray vetää hyvin lipevänä asianajajana.

Hyvät:

Where the Buffalo Roam (1980) Murray sekoilee koko rahan edestä Hunter S. Thompsonina. Arvostelu löytyy täältä jostain.
Caddyshack (1980) Murray lähinnä improvisoi roolissaan ja tämä on muutenkin enemmän Chasen ja Dangerfieldin leffa. Voisi päivittää verkkokalvoille.
Scrooged (1988) Pitäisi uusia tarkempia analyyseja varten mutta muistelen viihtyneeni.
Ghostbusters II (1989) Yllättävän hyvä jatkis ja nähty myös teatterissa.

Muut työt:

Pikku rooli masokistina hammaslääkärin (Steve Martin) potilaana Little Shop of Horrors (1986) leffasssa on helvetin hyvä.
Meatballs (1979) menee soittimeen mahdollisimman pian sillä jotenkin on tämä leirileffojen grand old man jäänyt unholaan.
Muita unohtuneita roolisuorituksia on mm. Tootsie josta en Murrayta muista ollenkaan, ja Ed Wood. Zombielandissa mies esitti itseään ja tuo kohtaus aiheutti meikäläisessä pelkästään myötähäpeää.

Aika hämmentävää on, että esim. Quick Change (1990) leffaa en ole koskaan nähnyt. Ärsytttävää taas on se, että elokuva Nothing Lasts Forever (1984) on lähes tyystin kadonnut maan päältä.

Hunter S. Murray :)
Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3322
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ti Huhti 05 2016 9:47 
Ylös  
Onkos kukaan muuten nähnyt sitä viimevuotista(ko?) Murrayn leffaa Rock the Kasbah? Sitähän vissiin haukuttiin aika huolella, kun se tuli, mutta sittemmin pari mielenkiintoista tyyppiä on ihan kehunutkin. Leffasta itsestään en kyllä mitään tiedä, paitsi että joku komedia vissiin on.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7412

Viesti Lähetetty: Ti Huhti 05 2016 17:17 
Ylös  
Tina DeMona kirjoitti:
Onkos kukaan muuten nähnyt sitä viimevuotista(ko?) Murrayn leffaa Rock the Kasbah? Sitähän vissiin haukuttiin aika huolella, kun se tuli, mutta sittemmin pari mielenkiintoista tyyppiä on ihan kehunutkin. Leffasta itsestään en kyllä mitään tiedä, paitsi että joku komedia vissiin on.

Olen nähnyt... kaupan hyllyssä. Muistelen siihen kanteen printattaneen kuitenkin jotain kehuja, arvioista tai jostain? :hmmm: En tiedä yhtään, mistä elokuvassa on kysymys. Varmaan vielä tulee katsottuakin ja kommentteja pliis, jos joku ehtii ensin.

Tuo Razor's Edge on mielenkiintoinen. Että noin hyvä, enkä muista edes kuulleeni koko pätkästä koskaan? Hmm! Tuo Buffalo voisi olla toinen katselulistalle lisättävä.

Tuosta Mies joka luuli liikaa unohtui kirjoittaa, että kestipä muuten pitkään tunnistaa Alfred Molina niin hoikkana nuorempana miehenä.

Ja Limits of Controlissa oli hauska Suomi-viittaus, kun Kaurismäen Boheemielämää mainitaan ohimennen, tai melkein. IMDb:n mukaan ovatkin kavereita Jarmuschin kanssa.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Pervosetä
Pervosetä
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Ma Maalis 03 2008 15:49
Viestit: 5312

Viesti Lähetetty: To Huhti 07 2016 18:28 
Ylös  
Exterminator kirjoitti:
PARHAAT
Lost in Translation Maagista Billin, Scarlettin ja Sofian yhteispeliä Tokiossa.
Groundhog Day (Päiväni murmelina) Omaperäinen idea + helvetin hauska. Katseluita taatusti > 20 ainakin ja ei kun naurattaa sikana edelleen.
Ghostbusters (Haamujengi) Penskana oli jo niin kova, että pakko se on pistää näin ylös.
Moonrise Kingdom Toivottavasti toisellakin katselulla tuntuu kuuluvan tälle ylimmälle portaalle.

Samaa mieltä, paitsi että Moonrise Kingdom on kait näkemättä :hmmm:

_________________
Elokuva on parasta viihdettä

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3322
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Pe Helmi 24 2017 23:37 
Ylös  
Exterminator kirjoitti:
Tina DeMona kirjoitti:
Onkos kukaan muuten nähnyt sitä viimevuotista(ko?) Murrayn leffaa Rock the Kasbah? Sitähän vissiin haukuttiin aika huolella, kun se tuli, mutta sittemmin pari mielenkiintoista tyyppiä on ihan kehunutkin. Leffasta itsestään en kyllä mitään tiedä, paitsi että joku komedia vissiin on.

Olen nähnyt... kaupan hyllyssä. Muistelen siihen kanteen printattaneen kuitenkin jotain kehuja, arvioista tai jostain? :hmmm: En tiedä yhtään, mistä elokuvassa on kysymys. Varmaan vielä tulee katsottuakin ja kommentteja pliis, jos joku ehtii ensin.


Tulinpa nyt sitten katsoneeksi tämän kyseisen elokuvan.

http://www.imdb.com/title/tt3164256/combined

Lähinnä sairaalloisesta uteliaisuudesta, mutta minähän yllättäen pidinkin tästä aika lailla.

Eli Bill on uransa pohja-aallokossa rypevä, asioihin kyynisellä ironialla (Mitä...!? Eihän nyt Murrayn Pili?) suhtautuva artistipromoottori, jonka talent/sihteeri (Zooey Deschanel) kituuttaa esiintymällä pikkuräkälöissä 80-luvun covereita retrorytkyissä vetämällä. Parivaljakko saa känniseltä armeijan häiskältä loistokkaan idean lähteä sodan runtelemaan Afganistaniin USA:n joukkoja viihdyttämään, mutta Deschanel ei kestä paikallista elämänmenoa, mihin kuuluvat räjähdykset, ammuskelut ja ainainen sotatila, vaan pöllii Murrayn rahat (ja vahingossa myös passin) ja pakenee paikalta. Tästä kohtaa varsinainen seikkailu vasta alkaa, kun Murrayn pitää ensin yrittää päästä pois maasta, jää sen jälkeen velkaa sekä paikalliselle prostituoidulle (Kate Hudson) että palkkasoturille (Bruce Willis) ja lopulta kokee löytäneensä kutsumuksensa tavattuaan väkivaltaan taipuvaisen heimopäällikön tyttären lauleskelemasta luolasta, ja päättää toteuttaa unelmansa päästä levymogulien levymoguliksi viemällä tytön Afgan Star -nimiseen laulukilpailuun. Luonnollisesti nainen laulamassa televisiossa on suurin mahdollinen synti, saati sitten että tyttö vielä tahtoo laulaa englanniksi, eikä tätä tietysti isäkään hyvällä katso.

Yllättävänkin pätevää komediaa ja vielä kohtuullisen mukavan nuivalla huumorilla. Toi jossain määrin mieleen nämä hieman pienimuotoisemmat ja jo osittain unohdetummat 80-lukukomediat tyyliin Volunteers tai jotain - vaikkakin sitten normaalista "luuseri löytää omintakeisen tien huipulle" -kaavasta huolimatta todella äkkivääriä ja kummallisia tilanteita riitti. Erityisesti alkupuolella Murray'hin oli helppo samaistua, kun niin yleisö kuin hahmokaan ei tajua tästä kummallisesta maailmasta yhtään mitään, ja sen lainalaisuudet aukeavat molemmille samaan aikaan. Kulttuurien yhteentörmäys varmasti myös pakollistaa vertaukset Ishtariin - jota siis toki en kyllä vihannut sitäkään - mutta olihan tämä nyt aika uskomattoman paljon paremmin kirjoitettu ja rakennettu kokonaisuus.

Eihän tämä nyt siis mikään täydellinen leffa todellakaan ole, ja välillä on vähän tyhjäkäyntiä ja jo esiteltyjen teemojen turhaa toistoa. Toisaalta taas piti minut kyllä mukana koko kestonsa ajan, joten eihän siinä. Vähän kyllä harmittaa, että tämä floppasi niin simona, koska paljon, paljon kamalampaakin näkemättätauhkaa varmasti valitaan Maailman Parhaiksi Elokuviksi tulevissa Oscar -kokkareissa taas tänäkin vuonna.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7412

Viesti Lähetetty: La Helmi 25 2017 6:57 
Ylös  
:hmmm: OK... vaikuttaa ainakin kertakatsomisen arvoiselta. En tiennyt yhtään, että tässä on mielenkiintoisia muitakin tyyppejä, Deschanelia ja Willistä. Esittäköön joku kanava joskus, niin checkataan.

Perse, kuva ei enää toimi aloitusviestissä. Vaihdetaan tässä piakkoin...

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7412

Viesti Lähetetty: La Touko 13 2017 3:55 
Ylös  
Mad Dog and Glory | Kahden miehen nainen :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0107473/?ref_=nv_sr_6
Murray on tässä jonkinlainen mafian isoveli, joka pyörittää pimeää lainabisnestä ja vetää ajoittain stand upia omistamallaan klubilla. Mad Dogiksi kutsuttu kyttä (De Niro) tulee pelastaneeksi miehen vaarallisesta tilanteesta, joten tämä lähettää "omistamansa" Gloryn (Thurman) Mad Dogin luo viikoksi. Ei mihinkään panohommiin kuitenkaan, ellei nainen sitten itse halua sekstata. Parin väliltä alkaa pian löytyä kemiaa ja ajatus Gloryn palauttamisesta omistajalleen alkaa tökkiä.

John "Henry" McNaughton ohjaa tähtiään pätevästi ja nämä pistävätkin ihan hyvät roolisuoritukset. De Niron ja Thurmanin yhteispeli tuntui varsin luonnolliselta ja kyllähän tässä jotain historiaa tehtiin varsinkin miespääosien kohdalla, kun eivät ole toiste tainneet samaan elokuvaan päätyä. Mukana menossa nähdään myös Henrystä tuttu Towles ja David Caruso. Porkkanapääkin on tässä hyvä ja varsin isossa roolissa, mutta näyttää samalla kiistämättömän syyn siihen surullisenkuuluisaan mahalaskuunsa silloin aikoinaan. Minkään ykköstähden karismaa ei yksinkertaisesti löydy.

Elokuvan idea on täysin jees ja dialogissa on hyviä heittoja. Kaipa tässä suurin ongelma oli se, että sellaiset todelliset sykähdyttävät hetket puuttuivat. MD&G:n katselee helposti läpi ja viihtyy suht mukavasti, mutta jotenkin myös hiipi mieleen ajatus, että isot tähdet tavallaan menevät hukkaankin näin vähemmän merkittävässä tarinassa. Tai jotain. Jos kyseessä kuitenkin on romantiikkaa sisältävä draamakomedia, niin millään näistä osa-alueista ei kummemmin varsinaisesti loistettu ja mitään ihmeempää tästä ei muistiin jää. Ehkä kerran nauroin, en itkenyt, en piirrellyt pinkkisydämiä vihkoon. Toisaalta, ehkä juuri siksi isot tähdet juuri tarvittiinkin pääosiin :hmmm: Ovat ainakin muistettavia edes he.

Ei siis lainkaan paskaa kuitenkaan ja voi suositellakin, jos et odota järisyttäviä elämyksiä. Thurmanin kivankokoiset tissit nähtiin paljaana hetkisen, siitä plussa :razz:

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2826

Viesti Lähetetty: Su Syys 02 2018 7:59 
Ylös  
rautapuoli kirjoitti:
Entäs Bob?
http://www.imdb.com/title/tt0103241/?ref_=nv_sr_1
Bill Murrayn ja Richard Dreyfussin uskomaton show. Murray on Bob, multifoobinen manipuloiva sekopää, joka alkaa piinata uutta Dreyfussin esittämää psykiatriaan tämän lomalla. Psykiatrin perhe ihastuu tähän sympaattiselta vaikuttavaan hulluun, mutta Dreyfussilta alkaa ymmärrettävistä syistä omakin pää lahoamaan.

Viimeks nähny tän pentuna ja siitä asti halunnu nähä uusiksi. Konekivääritykityksellä ei vitsiä tarjoilla, mutta jatkuva ilkikurinen virne säilyy alusta loppuun naamalla, joka puhkeaa tasaisin väliajoin hihittelyyn ynnä röhönauruihin. Alhaisesta ikärajastaan huolimatta tää on melkoisen ilkeä leffa. Bobia pelataan symppiksenä, mutta onhan se oikeasti todella vittumainen kaveri. Omat sympatiat olivat koko ajan enemmän psykiatrin puolella, vaikka hänkin on suht karmea jätkä. Voiko mennä kovin huonosti jos leffan pääkaksikko koostuu narsistisista hulluista?

Mut se on pakko sanoa, että parempi ois ollu jos tää ois tehty, vaikka kymmenen vuotta aiemmin. Sitten ikäraja ois todennäköisesti ollut R ja täten leffa aikuismaisempi sekä uskottavampi. Nyt, kun Bob leikkii touretten syndroomaa niin kirosanat ovat niinkin hurjia kuin "pyllylöyhkä" tai jotain vastaavaa. Meno ois muutenki ollu enemmän aiheensa arvoista veikkaan mie.

Mutta hauskaa oli näistäkin pohdinnoista huolimatta! Ja kerrankin joku muu oli kovempi kuin Murray. Dreyfuss on aivan mieletön, todella laadukasta komedianäyttelyä. Hakkaa yleensä niin megaässän Murrayn tässä leffassa iha helposti. Mut on Murraykin vitun hyvä!


What About Bob? tuli myös uusittua ja :star: :star: :star: :puoli: edestä viihdyin tällä kertaa.
Dreyfuss ja Murray on molemmat kovassa vireessä mutta en voi minäkään olla miettimättä sitä, että mitä kaikkea tästä olisikaan saatu irti 80-luvun alkupuolella.
Tässähän on myös monista komedioista tuttua kaupungista maalle -teemaa mukana ja leffa menestyi hyvin.

Elokuvaa meinattiin jossain välissä tarjota Woody Allenille joka olisi myös näytellyt Dreufussin hahmoa. Rooliin mietittiin myös Patrick Stewartia ja Robin Williamsia mutta hyvä, että Richard sen lopulta sai.
Päätähtien kemiat eivät kuvasten ulkopuolella toimineet mikä Murrayn tuntien ei ole yllätys. Mies otti yhteen myös leffan tuottajan Laura Ziskinin kanssa.

Jossain välissä pitää katsella muutama vielä näkemätön Dreyfussin 80-luvun filmi.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3322
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Su Syys 16 2018 11:31 
Ylös  
Stripes tuli uusittua pitkästä aikaa - ja oikein tämmöisenä Extended Cut -pidennysversiona.

https://www.imdb.com/title/tt0083131/reference

Onhan tämä yksi täydellisimpiä komedioita, jo ihan näyttelijäkaartinsakin puolesta. Tyypit muodostavat niin loistavan tiimin, ettei toista ja ovat täysin hahmojensa sisällä. Threadimme nimikaveri nyt tietysti erityisesti, jonka venkoiluun pystyn täysin samaistumaan - vaikken ikinä ole armeijassa käynytkään, asetta laukaissutkaan tai tankillakaan päässyt ajamaan. Tissit olen kyllä nähnyt oikeassakin elämässä, joten jotakin sentään.

Loistavasti rakennettu "torvelot oppivat voittamaan omalla tavallaan" -Police Academy-rakennehan tässä on täytetty aika täydellisesti. Mitä nyt Rautapuoli toisaalla kritisoi tuota lopun "kolmatta maailmansotaa" - ehkä ihan aiheellisestikin, mutta itse kyllä nautin siitäkin ihan tajuttomasti oli sillä perusteensa eli ei, joten enpä jaksa siitäkään motkottaa. Se kapteeniäijä on täydellinen antagonisti koska on paitsi omassa asemassaan huono komentaja - tämä toimii paljon paremmin kuin että se olisi ollut vaan perus tiukkapipo tai jotakin sellaista. Nyt oli ihan oikein että sille käy kunnolla huonosti.

John Candyn rooli on aivan hulvaton ja molemmat elokuvan naiset ovat jees - erityisesti aina kiehtova Sean Young. Murrayn kuulemma suurimmaksi osakseen itse keksimä dialogi ei ole paskaa improilua vaan oikeasti tukee tarinaa ja kohtauksia tuntuen menevän juuri niin kuin sen siinä tilanteessa kuuluukin mennä. Ja onhan tässä paljon ikimuistoisia kohtauksia kuten "eukko liedellä" -kohtaus, Candyn ja Cruiserin korttipeli sekä se perin kummallinen minne lie viidakkoon päätyvä happotrippisekoilu.

Mitkäs sitten olivat Extendedin ja normaalin cutin erot? No, minä muista, kun siitä sen verta monta vuotta on kun tämä on tullut viimeiksi katseltua. Voin kyllä arvata jotkut hetket pidennysvariaatioiksi. Mutta eipä kyllä tappanut koomista ajoitusta tai muutenkaan ADHD:ta aiheuttanut tämä lisäpituus. Kyllähän se komediaa tunnetusti koettelee kun kahden tunnin kestoa aletaan hivutella mutta tämän porukan sekoilua kyllä kelpasi seurailla.

Pitäisi vielä kuunnella Reitmanin kommenttiraita jossain vaiheessa.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 10 viestiä ] 

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com