Sitten uusin yhden kreiseimmistä tuotoksista joita kokoelmistani löytyy, vuoden 1976 ranskalaisleffan
Spermula.
https://www.imdb.com/title/tt0075251/reference
Ja kun sanon että kokoelmista löytyy tarkoitan että olen joskus monta aikaa sitten löytänyt tämän joltakin hämärältä internetsivustolta kusiselta VHS-kasetilta paskasti pakattuna videotiedostona jonka olen sitten polttanut yhtä mairittelevin lopputuloksin DVD-R:lle tuon ollessa varmastikin vielä uutukaisen uutta ja ihmeellistä teknologiaa. Mitään virallista julkaisua teoksesta ei (kai?) taida olla - siinä olisikin taas
Arrow'lle tai jollekin vastaavalle hyvä tilaisuus iskeä markkinoille. Kyllä tästä muutamankin kahjon iskulauseen keksisi myynnin vauhdittamiseksi.
Avaruudessa on planeetta nimeltä Spermula jolla elää tällaisia ikiaikaisia kaasuolentoja nimeltä Spermuloidit. Heidän planeettansa vaan on tuhoutumassa koska seitsemänvaiheinen varjo on laskeutumassa yksi kaistale kerrallaan sen päälle - miten tai miksi näin tapahtuu ei oikein ikinä selviä. Pelastuskeinona Spermuloidien johtaja, kaikkitietävä Äiti Valo lähettää kourallisen uskotuimpia kätyreitään löytämälleen, syrjäiselle Maa-planeetalle valmistamaan sitä valloitukseen. Tämä prosessi on seuraavanlainen: Spermuloidit muutetaan naisiksi ("
Maan sukupuolista mahtavimmaksi!"), ns. Tähtihuoriksi, jotka sitten parittelevat Maan miesten kanssa tällä aktilla riistäen heidän potenssinsa ja taistelutahtonsa tehden heistä helposti kukistettavia lampaita. Se pieni aukko nyt toki suunnitelmassa on että noita Spermuloideja on tosiaan se joku viisi, kuusi ja miespuolisia ihmisiä jo 70-luvullakin jokunen enemmän mutta eihän yrittänyttä laiteta ja niin poispäin.
Tottakai sitten vaan käy niin että tämä ihmiskehoihin solahtaminen tuo myös inhimilliset tunteet peliin eikä homma pelitäkään kuin leikki - miten käy jos oikeasti rakastuu maan mieheen? Miten käy jos se Äiti Valon mielestä kuvottava seksivehtaaminen osoittautuukin lopulta ihan mukavaksi puuhaksi? Kaiken kukkuraksi jo aiemmin planeetalle sädetetty Spermuloidi on sattunut pienen kömmähdyksen takia ilmestymään paikalle
Udo Kierin (koska tottakai tässä on Udo Kier) näköisenä miehenä, jolta vaan puttuu lisääntymiskalusto tehden näin hepusta kunnolla kuulumattoman kumpaankaan maailmaan. Hän on jo tottunut maan tavoille, löytänyt ihan kivan duunin paikallisen maaseutukylän pormestarin sihteerinä ja iskenyt silmänsä kivaan neitoseenkin mutta eihän sekään kaluitta toimi. Ei ehkä yllätä ketään mutta tämä maailmanvalloitus ei suju siihen kuuluisaan strömsön malliin.
Silkkaa seksploitaatiohan tämä, jep; on tissejä ja tuheroita tarjolla kaiken aikaa mutta siitä - ja holtittoman pöhköstä premissistä - huolimatta teos sukeltaa melkeinpä jollekin melodraaman tasolle hahmojen surressa karuja kohtaloitaan, harkitessa itsemurhaa ynnä muuta vastaavaa. Onkin kuin ohjaaja olisi enemmän kiinnostunut omasta "taiteellisesta visiostaan" ja tissielokuva olisi vain tekosyy moisen materiaalin tekemiselle kunnollisella rahoituksella. Mitenkään tuhottoman ryppyotsaisilla linjoilla ei silti olla sillä iso osa dialogista ja Spermula-planeetan tilaa selvittävät väliplakaatit on todella hupsua osastoa. Ja aivan kaiken aikaa tapahtuu jotakin todella hapokasta typeryyttä mitä ei auta kuin suu auki moljottaa.
Jollain tavalla pätkä muistuttaa jopa ei-musikaalista
Rocky Horror Picture Show'ta - tosin vain paljon roisimmalla kuvastolla, toki: molempia tuotoksia leimaa sellainen sarjakuvamainen, hupsunhassun scifi-elokuvan kaapuun pukeutunut seksuaalisiin säädöksiin ja yleensä yhteiskunnan säädöksiin kohdistuva kritisointi runsasta symboliikkaa käyttämällä. Se vaan että Rocky Horrorin symboliosasto on viimeistään muutamalla katsomiskerralla aika selkeästi hyppysissä toisin kuin Spermulan: Muijat pukeutuvat kuin jotkut gangsterimorsiammet ja ajavat saman aikakauden autolla koska Äiti Valo kopioi heidän ulkomuotonsa "
vessasta löytyneestä 30-luvun Voguesta". Missäköhän hyyskissä tuo intergalaktinen kaasutajunta on sitten mahtanut hengailla ja milläköhän asioilla? Muijat saavat myös sellaiset luonnollisen kokoiset, vähän tyylitellyt patsaat itsestään jotta "
muistaisivat miltä näyttävät ällöttävän lihaisessa muodossaan". Öh, olisiko peili ollut helpompi? Siinä kun toistuvat samaan hintaan sen hetkiset vaatteet ja kampauskin joista halvan mallinuken näköinen "patsas" on tyystin vapaa. Tähtihuorat asuvat sellaisessa maaseutukartanossa ja sen lähellä on toki joku superlimainen yökerho jossa työskentelevät musta tanssityttö; tähän rakastunut, irstas kääpiö; sekä naisimitaattori mutta näiden hahmojen tarina ei oikein johda mihinkään eikä mitenkään liity päähenkilöihin. Eräs taidemaalarikin kuvioissa pyörii.
Lempijaksoni oli tällainen setti missä tyttöjen vieraiksi tulee joku pappi tai apotti tai mikä lie - joku kirkonmies kumminkin. Ne kestitsee sitä päiväkahvilla mutta sitten se alkaa huomata huonekaluihin ja astioihin maalattuja pyllyjä ja pimperoita joita kavahtaa suuresti. Viimeinen niitti on kun yksi Spermuloidi näyttää sille tissit ja tästä julmistuneena se lähtee juoksemaan pihalle karkuun. Pää-Spermuloidi naureskelee papin unohtaneen laittaa piilolinssit silmilleen mistä suora leikkaus tämän molskahdukseen pihan suuren uima-altaaseen punaiset kaavunhelmat lepattaen. Ja kaksi alastonta Spermuloidia onkin jo uimassa pinnan alla sitä kohti valmiina iskemään! Ja sitten pastoria viedään!
Lopussa koko kyläyhteisö kutsutaan koktailkutsuille (ei juhlaillalliselle koska Spermuloidit, omien sanojensa mukaan, eivät jaksa tiskata) tarkoituksena tietysti vietellä koko sakki - ja holtittomat orgiathan siitä sitten syntyvätkin. Tässä vaiheessa on myös edessä ratkaisujen paikka, yrittääkkö auttaa Äiti Valoa ja kotiplaneettaa joka on jo kuusi seitsemäsosaa pahansuovan varjon peitossa (tässä vaiheessa ihmiskunnasta alistettuna siis about kolme henkilöä) vai jatkaako ihmisenä inhimillisine tunteineen. Mikä ristipaine! Udo Kier tahtoo tappaa itsensä koska ei ole mies mutta ei voi elää naisena! Mustalla muijalla on joku ihmeen arabisheikin asu päällä, jostain syystä! Kääpiö vannoo tälle ikuista rakkautta! Taidemaalarin yrittää vikitellä joku muu muija paljastamalla tälle haaransa ja kysymällä "
Tykkäätkös tästä maisemasta?" mutta taidemaalari "
ei tee luolatutkielmia"! Selviääkö pormestarille sen vaimon uskottomuus? Räjähtääkö Spermula? Ja jos räjähtää, esitetäänkö se pienoismalliefektinä? Kuka söi kesävoin? Kuinka paljon kokaiinia tämän kaiken aikaansaamiseksi on tarvittu?
Joo-o. Aivan uskomattoman sekapäinen mutta sitäkin viihdyttävämpi järjen karkuunjuoksu asioita. Juttua vielä ryydittävät surumielinen, pseudo-
Fabio Frizzimäinen soundtrack sekä omituisen välikuvavälähdykset joista yhdessä biljardipalloa lyödään pöydällä makaavan naisen haaroihin ja toisessa jonkun perseestä suihkuaa ruusun terälehtiä. Onhan se nyt vaan hienoa kun kohtuullisen taidokkaat, luovat ja täysin vastuusta vapaat ihmiset saavat olla hyvin, hyvin sekaisin.
Se vielä, että vähän veikkailen hienon DVD-R:ni olevan kaiken muun hyvän lisäksi ainakin hitusen leikattu, koska sen verran selkeitä hyppäyksiä loppupuolella esiintyy. Vaan eipä ole tosiaan parempaakaan versiota tullut vastaan. Sellaista vaadin kyllä, ja heti! Hinnalla millä hyvänsä! Tahtoisin myös nähdä suuren budjetin remaken tästä esimerkiksi
Paul Verhoevenin ohjaamana, kiitos.