Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on Ma Touko 27 2019 0:09


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 60 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: Ti Tammi 02 2018 19:43 
Ylös  
Kuva

The Rocky Horror Picture Show (1975) :star: :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0073629/

Rocky Horror uusinnassa ekaa kertaa siniseltä ja kyllähän minä tästä tykkään.

Tim Curry on kuningasmoodissa heti ensimmäisessä leffassaan ja Susan Sarandon tissiliivisillään lähes koko keston ajan joten kiva on katsoa.
Tapahtumapaikkana oleva linna on mahtava ja muutkin lavastukset toimii. Musiikkinumerotkin on pääosin ässäkamaa eli ei ihme, että suosiota riittää edelleen vaikkei filmi alun perin hitti ollutkaan.

Suurin syy tähän katseluun oli se, että sain viimein haltuuni leffan epävirallisen jatko-osan Shock Treatment joten kohta lisää Richard O´Brienin ja Jim Sharmanin outoiluja.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4035
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ti Tammi 02 2018 22:34 
Ylös  
^Tuo on kyllä loistava!

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: To Tammi 04 2018 15:03 
Ylös  
Kuva

Shokkihoito (Shock Treatment, 1981)
:star: :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0083067/?ref_=nv_sr_1

Rocky Horrorin epävirallinen "jatko-osa" (not a prequel, not a sequel, it´s an equal!) nähty ja pidän tätä täysin esikuvansa veroisena pläjäyksenä.

Paljonhan elokuvassa on samaa porukkaa mitä nyt pääosakaksikko on vaihtunut koska Barry Bostwick oli kiireinen ja Susan Sarandon pyysi liikaa rahaa.
Bradin ja Janetin rooleissa nähdäänkin Cliff De Young (jopa tuplarooli!) jota oli pyydetty jo Rocky Horroriin ja Suspiriasta sekä Phantom of the Paradisesta tuttu ihana Jessica Harper.
Mukana uusina naamoina mm. aina kaikenlaisessa häröilyssä viihtyvä Barry "Dame Edna" Humphries, Ruby Wax sekä Rik Mayall.

Koko leffa sijoittuu Dentonin kaupunkiin mikä on itse asiassa televisio studio ja minkä asukkaat ovat erilaisten ohjelmien tähtiä/yleisöä.
Amerikan meininkiä kritisoidaan maukkaasti ja kyllähän tässä tosi tv:n tuleminenkin on vahingossa hienosti ennustettu. Tarinakin siellä takana on mutta se ei ole niin tärkeä kuin yleinen fiilis.
Lavastukset ja puvustukset on jälleen ykkösluokkaa ja biisit erinomaista 80-luvun alun rokkia mainioilla sanoituksilla.

Suositellaan siis lämpimästi ei niin tavanomaisten musikaalien ystäville.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4035
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: To Tammi 04 2018 16:43 
Ylös  
^Joo, itsekin tykkäsin Shock Treatmentistä ihan yhtä kovaa kuin Rocky Horroristakin. Ja kaikki kunnia Susan Sarandonille, mutta kyllä Jessica Harper on juuri tuossa leffassa se ainoa oikea Janet!

Tämä on aika nerokasta amerikkavittuilua:


_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4035
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Pe Tammi 05 2018 13:42 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Kuva

Hairspray (1988) :star: :star: :star: :puoli:
http://www.imdb.com/title/tt0095270/

Uusintakatselin myös tämän John Watersin aiemmin valmistuneen tanssileffan ja onhan Hairspray niin pirteä tapaus, että pakko on tykätä.

Tarinassa eletään Baltimoressa vuotta 1962 ja Ricki Laken esittämä tukevanpuoleinen Tracy on hullaantunut televisiosta tulevaan Corny Collinsin tanssiohjelmaan.
Käy niin, että tyttö pääsee karsintojen kautta osaksi tanssivaa tanssivaa ryhmää ja saa suurta suosiota mistä aiempi ykköstyttö Amber (ex- Colleen Fitzpatrick, nyk. Vitamin C :hugh: ) ei tykkää.
Seuraa tyttöjen välistä nahistelua johon sekoittuvat myös alati kiihtyvät mustien ja valkoisten väliset roturistiriidat.

Waters tarjoilee taas ämpärikaupalla hauskoja hahmoja sekä aikakauden biisejä. Tuohon aikaan erikoista oli, että jokaiselle listahitille kehiteltiin oma tanssi.
Cast on kova: Elämänsä vaatteiden silittämiseen omistanut Divine ja Jerry Stiller ovat Tracyn vanhemmat, Sonny Bono sekä Debbie Harry puolestaan ruoskivat Amberia menestykseen.
Shawn Thompson on loistava valinta Collinsin rooliin, Cry-Babyssa Toe-Joena hauskuuttanut Alan J. Wendl on jälleen vauhdissa Mr. Pinkynä ja The Carsin solisti Ric Ocasek, Pia Zadora sekä ohjaaja itse vierailevat.

Tanssikammoisille leffa on yhtä piinaa mutta koreografioista pitäville nautinnollista katseltavaa. Vuoden 2007 remakea ei tee edelleenkään mieli katsoa.


Itsekin katsoin myös tämän. Ja samaa mieltä aTomiK:n kanssa - viihdyttävä kaikin puolin. Onhan tämä Watersin kiltein ja kivoin leffa, mutta ei näin hauskaa hupsuttelua voi ainakaan kaltaiseni musikaaleistakin diggaava hörhö olla innostumatta. Hahmot olivat tosiaan loisteliaita ja Watersin cameo psykiatrina oli kohtuullisen hauska.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: La Tammi 27 2018 7:54 
Ylös  
Kuva

La La Land (2016)
:star: :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt3783958/

Menestysmusikaali perjantai-illan viihdykkeenä ja olihan hieno elokuva.

Tarina kertoo Mian (Emma Stone) ja Sebastianin (Ryan Gosling) romanssin. Emma on pikkukahvilan myyjä joka haaveilee näyttelijän urasta ja Sebastian vanhan liiton jazz pianisti jolla on unelma omasta klubista.

Leffa on jaettu neljään osaan: talvi, kevät, kesä ja syksy. Alku mennään huumassa mutta syksyllä rakkauteen tulee tietenkin ryppyjä enkä ollut ihan vakuuttunut dialogista tuossa kohtauksessa.
Säröä aiheutti myös vanha kunnon päällekkäisbuukkaus eli Sebastian ei pääse Mian näytelmän ensi-iltaan, kun hänen täytyy olla bändin kuvauksissa. Tuo on vaan niin helppo ja liian usein käytetty ratkaisu.

Elokuvan vahvoja puolia on mahtava musiikki, Losin upeat lokaatiot sekä kuvaus. Mitään älyttömän isoja musiikkinumeroita tässä ei ole alun Losiin johtavalla tiellä tapahtuvaa kohtausta lukuun ottamatta ja siinäkin oli käytetty tehosteita.
Ohjaaja Damien Chazelle tahtoi kuvata numerot old school tyyliin yhdellä otolla mikä oli työlästä kompuroivien tähtien kanssa.

Stone ja Gosling ovat hyviä mutta saavat esimerkiksi IMDb:ssä sapiskaa juurikin laulu- ja tanssitaidoistaan. Eiväthän he mitään ammattilaisia ole mutta ainakin paljon parempia kuin meikäläinen.
Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että ehkäpä Stonen saama Oscar pysti oli hieman liikaa. Nainen ei jostain syystä näytä nyt niin hyvältä kuin hämiksissä, jokohan se alkaa rapistua :lol:

Goslingille iso hatun nosto siitä, että jätkä oli panostanut ihan vitusti piano-/syntikkakohtauksiin eli vaikka hän ei niitä itse soundtrackilla soita niin leffassa näyttää siltä, että mies niin voisi tehdä.
Tuollainen on vaan niin hiton tärkeää uskottavuuden kannalta.

Hyvämielen leffa vaikka surumielisyyttäkin löytyy ja kyllä tämä tulee ihan varmasti uusittua pian sillä niin maukkaalta leffa näyttää ja musiikit (säveltäjä Justin Hurwitz, ohjaajan vanha koulukaveri) on ykkösluokkaa.
Leffan finaalissa nähdään sitten mitä toisin valitsemalla olisi voinut olla ja sitähän me kukin tykönämme silloin tällöin mietitään. Hieno lopetus leffalle josta osa oli vetänyt hernettä nenäänsä kun ne ei saanutkaan toisiaan :palm:

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7936

Viesti Lähetetty: La Tammi 27 2018 8:29 
Ylös  
^ Tuo pitää kyllä nähdä, tai olisi jo pitänyt. Liekö kuitenkaan omalla kohdalla sellainen, mitä paljon tulisi uusittua, niin jos vaikka kirjastosta löytyisi koekatseluun. Olihan se Moulin Rougekin hieno, mutta ei juuri ole soittimeen eksynyt sittemmin.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11805
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: La Tammi 27 2018 22:32 
Ylös  
Kyllä La La Land on loistava leffa, ohjaajalla loistava saldo toistaiseksi, kun Whiplash ja LLL meriiteissä. Koskettava, hauska ja tarttuvaa musiikkia. Se John Legendin kanssakin esitetty kipale toimi, vaikka en leensä sellaisesta diggaakaan.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: Su Tammi 28 2018 18:24 
Ylös  
Jees, hyvin toimi myös The Messengers biisi. Jotenkin sopi leffan siihen kohtaan täydellisesti.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: Ti Helmi 06 2018 9:18 
Ylös  
Kuva

La Bamba (1987)
:star: :star: :star: :puoli:
http://www.imdb.com/title/tt0093378/

Muutama kuukausi sitten katsoin The Buddy Holly Storyn ja nyt oli vuorossa Ritchie Valensin tarina. Miehethän tippuivat samassa koneessa alas kuolemaan vuonna 1959.

Tarina noudattaa Holly Storysta tuttua kaavaa ja kattaa Richard Steven Valenzuelan elämästä noin parin vuoden jakson (1957-59).
Poika eli köyhää elämää, isä oli kuollut ja äitiä autettiin välillä Pohjois-Kalifornian appelsiiniviljelmillä. Vankilassakin aikaa viettänyt velipuoli ryyppäsi mutta hommasi myös rahaa ja vei perheen hieman paremmille mestoille Etelä-Kaliforniaan.
Ritchie kulki aina kitara kainalossaan, kävi välillä koulua ja ihastui hyvätuloisen perheen tyttöön mitä tämän isä ei tietenkään katsonut hyvällä.
Valens pääsi Silhouettes bändiin ja loi hiukan nimeä lähiympyröissä kunnes Del-Fi Records levy-yhtiön pomo otti hänet suojiinsa. Ritchie ehti levyttää vain kolme sinkkua ennen kuolemaansa ja näistä "Donna" nousi listojen kärkeen.
Myöhemmin nauhoitus sessioista julkaistiin sitten parinkin levyn verran materiaalia.

Kuten sanottua, tämä ei elokuvallisesti mitään uutta tarjoile mutta onpahan pätevästi tehty biopic ja Lou Diamond Phillips on läpimurtoroolissaan hyvä.
Esai Morales on erinomainen Ritchien hulttioveljenä eikä äidin roolissa olevaa Rosanna DeSotoakaan voi vähätellä. Musiikki on hyvää, maisemat hienoja ja chicano veri välillä kiehahtelee.
Poikien Tijuana reissu on hauska ja tuoltahan Valensin matkaan tarttui idea tehdä meksikoilaisesta "La Bamba" folk biisistä rokkiversio.

Phillips tosiaan nousi La Bamban ansiosta hetkeksi kuuluisuuteen ja kaverin elokuvia voisi katsella useammankin tässä kevään aikana.
Lou syntyi laivastotukikohdassa Filippiineillä amerikkalaisen isän ja filippiino äidin pojaksi, hän on 1/8 Cherokee. Miehen oikea sukunimi on Upchurch joten ei ihme, että Hollywood uralle valittiin isäpuolen sukunimi.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: Ma Helmi 26 2018 9:11 
Ylös  
Kuva

Annie (1982) :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0083564/

Annie viimein tsekkailtu ja tämähän perustuu 70-luvun Broadway musikaaliin mikä taas perustuu 20-luvun Little Orphan Annie sarjakuvastrippiin.

Ollaan 1930-luvun suuren laman runtelemassa New Yorkissa ja tarkemmin sanottuna orpokodissa jota johtaa ilkeä juoppo Miss Hannigan (Carol Burnett).
Lapset joutuvat rehkimään ruokansa eteen mutta pärjäävät optimistisella elämänasenteellaan ja kaikkein optimistisin heistä on poikatyttö Annie (Aileen Quinn).
Sattuupa niin, että miljärdööri Warbucksin (Albert Finney) sihteeri Grace Farrell (Ann Reinking) saa tehtäväkseen hakea yhden orvon viikoksi hulppeaan kartanoon osana mainoskamppanjaa.
Annie tietenkin valitaan ja alkuvaikeuksien jälkeen myös Warbucks lämpenee ja tahtoo adoptoida lapsen. Annien vanhemmat ovat kuitenkin luvanneet hakea tytön jonain päivänä joten järjestetään suuretsintä ja palkintona vanhemmille/heidän löytäjilleen 50.000 taalaa.
Hannigan ja tämän hulttioveli (Tim Curry) sekä naisystävä (Bernadette Peters) huomaavat tilaisuutensa tulleen ja saavat Annien sekä rahat haltuunsa. Mitä seuraavaksi tapahtuu, siitä saatte ottaa itse selvää :)

Ohjaajaksi tähän projektiin valittiin kaikista maailman ohjaajista John Huston jolla ei ollut mitään aiempaa kokemusta musikaaleista.
Täytyy sanoa, että ihan hyvin vanha herran hommasta suoriutuu vaikka se suurin loisto tästä kyllä puuttuu. Musiikkinumerot on perushyvällä tasolla mutta ainakin kaksi paskempaa juttuakin on mukana ja pari selvää virhettä on filmille jätetty.
Cast vetää mukiinmenevästi ja Annie itse eli Aileen Quinn on pirtsakka tapaus. Ei tarvinnut katua, että tällainenkin on joskus tullut hankittua.

Reiskan ekstrana Quinn muistelee leffa milenkiintoisesti. 8000 tyttöä kamppaili roolista, mukana mm. Drew Barrymore, Amanda Peterson sekä Elizabeth Berkley.
Steve Martin oli ehdolla Hanniganin veljeksi muttei halunnut mukaan koska meneillään oli eroprosessi Petersin kanssa. Jack Nicholsonia puolestaan kaavailtiin aluksi Warbucksin rooliin.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: Su Touko 20 2018 17:14 
Ylös  
Kuva

Whiplash (2014) :star: :star: :star: :star: :puoli:
https://www.imdb.com/title/tt2582802/

No niin, Whiplash katsottu eli tämä lahjakas rumpali vs. tyranni opettaja elokuva ja oli kova.

Näyttelijät loistaa, musiikki on rautaa ja kun niin kuvaus kuin ohjauskin toimii niin onhan tämä kaikki ylistyssanat ansainnut.
Harvoin on tehnyt yhtä paljon mieli hypätä jonkin paskiaisen kimppuun kuin tässä Miles Tellerin kanssa ja kohteena tietysti itse saatana J.K. Simmons :lol:
Ohjaaja Chazelle on lahjakas tyyppi ja kohta sieltä on tulossa äijältä Neil Armstrong biografia leffaa eli luultavimmin seuraava hitti.

Hienoa, että reiskalla oli myös alkuperäinen lyhäri mukana. Siinä pääosassa J.K Simmonsin kanssa Johnny Simmons jolla ei kuitenkaan mitään jakoa Telleriin verrattaessa.
Molemmat olivat mukana myös vasta nähdyssä Jennifer´s Bodyssä ja he eivät ole tietääkseni sukua tosilleen.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4035
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ma Joulu 24 2018 21:17 
Ylös  
Jatkoinkin hattaralinjalla koska olin ostanut äidilleni La La Landin blurayn joululahjaksi. Hän kun sitten onki minulta tiedon etten ollut sitä nähnyt päädyimme sen aattoiltana katsomaan. Ja kuten todettu, minähän tykkään musikaaleista.

https://www.imdb.com/title/tt3783958/reference

Mutta ei näin.

Huomaan, että tästä on kovasti pidetty täällä(kin) ja noita kultaisia ovenstroppareitakin on tullut arvonnassa voitettua vähintään biljoona eikä ole taas tarkoitus dissailla turhia mutta ei tämä nyt kyllä yhtään lähtenyt.

Leffa alkaa heti järkyttävän hienolla, niin tekniikkaa kuin kaikkia musikaalin mahdollisuuksiakin hyödyntävällä aloitusbiisillä joka oli ehdottomasti pätkän parasta antia. Tarttuva, hienosti koreografioitu biisi joka esittelee meille tarinan maailman ja tapahtumapaikan monen minuutin pituisella, eläväisesti liihoittavalla (ainakin näennäisesti) yhdellä kuvalla. Kyllä kelpasi.

Vaan sillä ei ollut vielä vittujakaan tekemistä itse tarinan tahi sen hahmojen kanssa jotka olivat molemmat perseestä. Ja syvältä sieltä. Elokuva myös unohtaa tuhottomiksi aikaa (käytännössä viimeiseksi kahdeksi kolmanneksekseen) olevansa musikaali mikä on myöskin harhaanjohtavaa ja typerää. Edes se observatoriokohtaus, josta melkein kaikki filmin mainoskuvat on otettu ei ole musikaalikohtaus vaan joku mikä lie miljoonaan kertaan nähty, hajaisen nalju mukamas visuaalinen fiesta.

Musikaalin tarinahan voi hyvinkin olla yksinkertainen ja turhia koukeroita kaihtava, mutta se voi silti jopa kertoa jostakin. Nyt meillä on kaksi uuvattihahmoa, joita edes kohtuullisen loistavat näyttelijät (Emma Stone ja Ryan Gosling) eivät saa herätettyä eloon eivät kirveelläkään. Toiselle ei mikään kelpaa ja kaikessa pitäisi onnistua maagisesti ja välittömästi ja toinen itkee jonkun ihme jatsimusiikin perään. Asiaa ei varmasti auta etten itse kyseisestä musiikkityylistä hirveästi välitä vaikka sen vaikutuksen kaikkeen (tärkeimmiten Jess Franco -elokuviin!) myönnänkin. Tai siis, laaja kirjohan sitäkin kai on mutta tarkoitan juuri tätä "bibooppa-babooppa-dyydytydyy-SKLÄM-BÄDÄNG-flipitiflop-trööt" -kamaa mitä näistä elokuvista tuppaa aina löytymään.

Sekä Stone että Gosling on lopulta kirjoitettu hyvinkin epämiellyttäviksi, yhden nuotin hahmoiksi jotka silti tempoilevat ees ja taas kaikkien juttujensa kanssa; että milloin on nyt sitten taas maagisesti ok seurata unelmaansa vaikka hamaan Muumilaaksoon ja milloin taas voi suoraan myydä ahterinsa jättikorporaatioille. Mitään välimallia ei tietenkään ole olemassakaan eikä perusteluita millekään näistä mielenheilahduksista.

Elokuvan ilmeisesti "pahaksi" tai ainakin "huonoksi" ajateltu bändimuusikko perustelee mielestäni täysin järkevästi ja samaistuttavasti pointin siitä kuinka taiteen olisi kuitenkin edes jossain määrin myös kehityttävä ja oltava edes jonkinlaiselle yleisölle kelpaava joten ei ihme että hänet freimataan tosi paskana jätkänä. Tämä oli etenkin hassua kun sen kerran kun se Gosling rupesi tekemään ihan oikeaa musiikkia missä oli pointti ja järki Stone tulee ja räyhää ja kitisee sille viisi minuuttia putkeen poistuen ovet paukkuen paikalta. "Petit yhteisen unelmamme! Yhyy!"

Lopetus on kuitenkin varsinainen rimanalitus vaikka onkin ihan piristävää nähdä leffa jossa pääparivaljakko ei päädy lopussa yhteen. Siinä nähdään tällainen holtittoman pitkä fantasiajaksomontaasi siitä, miten asioissa olisi voinut käydä toisin. Ja tämä, ilmiselkeästi satumaisen onnekkaaksi tarkoitettu fantasia johtaa molemmat hahmot tismalleen samaan paikkaan ja tismalleen yhtä hämyisten onnenkäpysten ansiosta kuin siinä varsinaisessakin todellisuudessa miinus se, että ne on siinä versiossa yhdessä! Kyllä, kyllä nyt kontrastoituu karu todellisuus tähän uskomattomaan mielikuvituksen leikkiin! Vuppi ja duu!

Jos tätä verrataan esimerkiksi muutama vuosi aiemmin tulleeseen Oscar-paukutteluun The Artist josta jopa jossakin määrin pidin, olivat sen mykät ja mustavalkoiset hahmot sata kertaa samaistuttavampia ja värikkäämpiä kuin tässä ja hyvin samalla tavalla yksinkertainen stoori tuhannesti paremmin hallinnassa ja kuosissa - gimmikkisyydestään huolimatta se ei tuntunut läheskään yhtä kyynisen laskelmoivan kalskealta kuin tämä tuotos. Eikä se myöskään kestänyt kuin sen 1h 30 min kuten tällaisen kevyen ilottelun suokin.

No joo no, ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin. Onhan elokuva kuvattu erittäin mallikkaasti ja muutama "kirjankansi" -tyyppinen kohtausten rinnastelu toimii ihan nätisti. Myös valaisu on nättiä ja Emma Stonen loistavankauniit mollosilmät pääsevät kunnolla oikeuksiinsa. Ja tottakai on aina hienoa, että musikaalielokuvia yleensä tulee lisää.

Niin, ja oli tämä silti rutkasti parempi kuin Moulin Rouge.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3359

Viesti Lähetetty: Ti Joulu 25 2018 17:33 
Ylös  
Eihän tuo La La täydellinen ole kuten allekirjoittaneenkin tekstistä käy ilmi mutta hyvät puolet lyö silti todella selkeästi huonot.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7936

Viesti Lähetetty: La Huhti 13 2019 4:46 
Ylös  
Kuva
La La Land :star: :star: :star: :star: :puoli:
https://www.imdb.com/title/tt3783958/?r ... f_=nv_sr_1
aTomiK ja Tina olivatkin tästä jo aika paljon kirjoittaneet. No, kertailen tässä vähän sitten.

Musikaalidraama kahdesta itseään etsivästä losilaisesta, Miasta (Emma Stone) ja Sebastianista (Ryan Gosling), jotka löytävätkin toisensa matkan varrella. Mia on näyttelijättären uraa tavoitteleva tarjoilija. Sebastian pianisti, joka rakastaa jazzia, mutta joutuu soittelemaan hanttihommakeikkoja ja haaveilee omasta klubista.

Mitäpä tästä muuta osaan edes sanoa kuin että häkellyttävän hienoa nähtävää oli. Erittäin hyvännäköinen elokuva, joka ei suinkaan jää päältä kauniiksi kakuksi, vaan kohtauksissa on yhtä helmeä toisen perään. Stonen koe-esiintymiset, lukuisat musiikki & tanssinumerot, edistyvä romanssi, yllättämään onnistunut lopetus... ihanaa! :tyytyvainen:

Goslingkin näyttää olleen Oscar-ehdokkaana ja katselinkin, että vetää kyllä tosi hyvin. Ja entäs sitten ne pianokohtaukset? Niin pitkä liuta kuin lahjakkaita komistuksia Hollywoodissa vaikuttaakin, enpä usko kovinkaan ison prosentin kykenevän ainakaan tämän tason suorituksiin koskettimien takana. Huikeaa. Emma Stone sen patsaan nappasi ja ei ihme, onhan tuo suorastaan mykistävän hyvä tässä. Aivan jäätävää suorittamista ihan jo vaikka sen Goslingin viimeisen numeron aikana, jossa käytännössä pelkästään yksi ilme kasvoillaan seurasi tunteikasta esitystä. Viimeistään nyt olet noussut meikäläisen yhdeksi lemppariksi, Emma! :JEEJEE:

Osaan kritisoida oikeastaan vain reiskan ektsroja, joita on tasan nolla kappaletta. Mitä hevosen persettä? Tällaisen elokuvan kyljestä niitä odottaisi löytävänsä gigakaupalla, saati kuuden Oscarin voittajalta. Vai onkohan taas vain kaikki täkäläisestä julkaisusta karsittu, vittu.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 60 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4  Seuraava

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com