Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on Pe Elo 17 2018 11:51


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 42 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: Ma Marras 24 2014 12:15 
Ylös  
Kuva Kuva Kuva Kuva Kuva Kuva

Lisätäänpä tällainen osio, kun näistä kovasti diggaan ja hyllyyn on kerääntynyt suuri määrä aihemaailmaa käsitteleviä leffoja.
Itse katselen pääasiassa 80-luvun kamaa, mutta tulee sitä välillä eksyttyä muillekin vuosikymmenille. Eilen tuijottelin Absolute Beginners elokuvan, mistä kohta lisää.
Onkos täällä muita tyyppejä, joita kiinnostaa laulu ja tanssi leffoissa?

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3199
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ma Marras 24 2014 13:09 
Ylös  
Minä tykkään, tai siis musikaaleista ainakin. Vaikka kyllähän myös esim. Dirty Dancing on myös ehdotonta 80-lukuhubaa. Rocky Horror Picture Show on yksi lempileffojani koskaan ja sen lisäksi mm. Grease, Chicago ja Mamma Mia! iskee meikäläiseen. Sen sijaan tämä Moulin Rogie oli aivan katsomiskelvotonta syöpää. Mutta tykkään kyllä musikaaleista - jotenkin se musiikki- ja tanssikohtausten yltiöteatraalisuus ja lennokkuus iskee meikäläiseen. Noistakaan leffoista tuskin tykkäisin, jos eivät olisi musikaaleja.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: Ma Marras 24 2014 13:50 
Ylös  
Absolute Beginners (1986) :star: :star: :star: :puoli:

Absolute Beginners kertoo Colinin (Eddie O´Connell) ja Suzetten (Patsy Kensit) rakkaustarinan. Tapahtumapaikkana on Lontoo vuonna 1958, sodasta on selvitty ja amerikan malliin teinit ovat päivän kuuminta hottia.
Parin rakkauteen tulee ryppy, kun Suzette tahtoo keskittyä muotiuraansa hinnalla millä hyvänsä. Colin vastaa samalla mitalla, mutta hänen ystävänsä vetävät hepun takaisin todellisuuteen. Notting Hillissä puhkeavat rotumellakat vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Mielenkiintoista oli nähdä brittiläisten panosta musikaalileffoihin. Julien Templen ohjaama elokuva on hyvä ja mukaansatempaava, vaikka ei pärjääkään miehen pari vuotta myöhemmin ohjaamalle, amerikassa tehdylle Earth Girls are Easy filmille.
O´Connell ja Kensit vetävät pääosissa hienosti. Patsy on kyllä ilo silmille. Sivuosissa esiintyvät mm. David Bowie, James Fox, Ray Davies, Tony Hippolyte, Graham Fletcher-Cook, Sade sekä aina herkullisissa pikkurooleissa viihtyvä Anita Morris.
Lavasteet on hienot ja Sohon kadut tulvivat tapahtumia. Ei tässä ihan amerikan mallin koreografioita nähdä, mutta ihan pätevää menoa kuitenkin.
Elokuvan musiikki ei ole sitä meikäläisen mielimusaa, mutta ei missään nimessä vastenmielistäkään. Sanoitukset on kekseliäitä ja kuvastavat hyvin tapahtumia sekä hahmojen ajatusmaailmaa.

Absolute Beginners oli ilmestyessään taloudellinen floppi, samoihin aikoihin menestyi kehnosti myös brittidraama The Mission ja nämä yhdessä veivät Goldcrest filmiyhtiön konkurssiin.

Ihana, ihanampi Patsy Kensit vetää leffan ainoaa sooloaan
Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: To Marras 27 2014 19:17 
Ylös  
Neljännen asteen seksiseikkailut (Earth Girls are Easy, 1988) :star: :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0097257/

Valerielle (Geena Davis) elämä hymyilee. On unelmien lääkäriaviomies Ted (Charles Rocket), huipputyöpaikka manikyyrinä ystävänsä Candyn (Julie Brown) hiussalongissa ja upea asunto L.A.n Valleyssa.
Eräänä perjantaina Valerielle kuitenkin selviää, että Ted pettää häntä. Nainen heittää miehen kadulle. Tämän lisäksi seuraavana aamuna takapihan uima-altaaseen rysähtää avaruusalus. Hermoromahdus vai bileet pystyyn?

Earth Girls are Easy valmistui vaikeuksien kautta. Absolute Beginnersin flopattua studiot (alun perin Warnerin projekti) eivät olleet halukkaita työskentelemään ohjaaja Julien Templen kanssa.
Lisäksi useat naisnäyttelijät Madonnasta Debra Wingeriin kieltäytyivät pääosasta. Parin vuoden odottelun jälkeen rahoitus saatiin kokoon ja De Laurentiisin porukka levittäjäksi.

Tarina perustuu sivuosassa olevan Julie Brownin ´84 julkaisemaan biisiin Earth Girls are Easy. Piti katsella tämä nyt ajankohtaisena uudelleen ja ekaa kertaa R1 DVD:ltä.
Elokuva on höpsö, mutta perhanan viihdyttävä musikaalikomedia. 80-luvun tyyliin värit on ylikirkkaat ja ne varmasti sokeuttavat suomalaisen perussynkistelijän.
Leffa flirttailee jatkuvasti pop kulttuurin ilmiöiden kanssa, kuvaus on kekseliästä ja kalifornia näyttää paratiisilta. 80s fanin on siis helppo heittäytyä hahmojen maailmaan.

Davis näyttää upealta ja esittää jopa yhden laulun. Brownilla on kaksi soolospottia ja mimmi on loistava perus Valley blondin roolissaan. Avaruudesta tulevia seksinnälkäisiä karvaheppuja esittävät Jeff Goldblum, Jim Carrey ja Damon Wayans.
Nämä veijarit sitten ihmettelevät maan tapoja ja sekoilevat koko rahan edestä. Aina hyvä Michael McKean nähdään sivuosassa surffariallaspoika Woodyna.

Elokuvan aloittaa aina mukava animoitu alkutekstijakso. Näitä nähtiin muutamissa leffoissa etenkin 80-luvulla. Geena viihtyy alussa todella pitkään pelkissä bikineissä ja mikäs mimmiä on katsellessa.
Tämä on Davisin ja hänen tuolloisen aviomiehen Goldblumin kolmas yhteinen filmi. Tarinassa Valerie valitsee alieneista mielitietykseen tottakai Goldblumin esittämän Macin.
Leffan diskokohtaus (Deca Dance Disco) on suurta herkkua. kohtauksen aikana nähdään iso liuta upeita mimmejä ja tanssibattle Wayansin ja kilpailijan välillä.
Valerie ja Mac myös sekstailevat, minkä jälkeen nähdään hieno painajaisjakso, missä Valerie törmäilee erilaisiin avaruusolioihin sekä mm. Robby the Robottiin.
Kaikinpuolin nautittava leffa erityisesti 80s faneille sekä ajan muodista, maisemista ja musiikista nauttiville.

Carrey, Goldblum ja Wayans sheivauksen jälkeen matkalla kylille.__________Geena Davis superkuumana
Kuva Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11501
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: Pe Marras 28 2014 10:10 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Neljännen asteen seksiseikkailut (Earth Girls are Easy, 1988) :star: :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0097257/
]


Omalla listalla kaikkien aikojen surkeimpien elokuvien joukossa ja löytyy tuolta 1000 elokuvaa joita ei kannata missään nimessä katsoa -listalta!

Mutta nyt kun tämän luin niin pitäisi ehkä katsoa uudestaan!

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: Pe Marras 28 2014 11:14 
Ylös  
Vai että oot video nasties listalle mennyt tämän viattoman elokuvan laittamaan :2evil: Ei muuta kuin uusintakatselua kehiin, jos piirun verran olisit valmis mielipidettä muuttamaan.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: Su Joulu 14 2014 14:15 
Ylös  
Kuva

Merirosvoelokuva (The Pirate Movie, 1982) :star: :star: :star: :puoli:
http://www.imdb.com/title/tt0084504/?ref_=nv_sr_4

Tämä olikin sitten musikaali! No, ei se mitään, tuli vain hiukan yllätyksenä. Laitoin eilen illalla aussidevarin soittimeen ilman sen kummempia ennakkotietoja.
Leffa oli hölmö, huumori on välillä turhankin hassua ja aussifilmi palkittiin muutamalla Razziella. Kysymys kuitenkin kuuluu oliko se viihdyttävä? Totta helvetissä oli!

Kristy Mcnichol esittää nörttimimmi Mabelia, joka saa kutsun Melbournessa vietettävän Merirosvoviikon jatkoille Pirate Rock saarelle, mutta mustasukkaiset "naisystävät" jättävät hänet veneestä.
Mabel lähtee yksin perään, tippuu veneestä ja ajautuu tajuttomana rantaan. Tästä päästäänkin sitten Mabelin fantasiaan, mikä mahdollistaa sen, että kaikki on mahdollista. Romanttinen merirosvosatu alkakoon!

McNichol on jälleen hyvä ja häneen rakastuvaa Fredericiä esittää Christopher Atkins. Atkins oli 80-luvun alussa yksi teinityttöjen märistä unista lähinnä Sinisen Laguunin ansiosta.
Ura tyssäsi aika nopeasti, koska tämä leffan lisäksi myös miehen seuraava leffa Taivaallinen yö floppasi. Tuossa heppu esittää mies-strippaajaa ja dvd löytyy luonnollisesti meikän hyllystä :LOL4:
Fredericin ottoisää, Pirate Kingiä, esittää Ted Hamilton, joka toimi myös elokuvan yhtenä tuottajana.

Merirosvoelokuvan laulut on pääasiassa hyviä. Muutama sellainen "perinteinen" merirosvoviisu kuullaan, mutta muuten mennään ihan 80-luvun soundilla. Ostaisin soundtrackin heti, jos jostain löytäisin.
Leffassa on paljon hauskaa sanailua, kaksoismerkityksillä pelataan, kuin Putouksessa konsanaan. Paljon löytyy myös spooffia toisista filmeistä mm. Vaaleanpunainen pantteri ja Tähtien sota saavat osansa.
Aluksi elokuva hieman mietitytti, mutta lopulta meikä nautti ihan täysillä. Tosikot pysykää kaukana!

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: To Helmi 05 2015 14:56 
Ylös  
Kuva

Noitatyttö (Teen Witch, 1989) :star: :star: :star: :puoli:
http://akas.imdb.com/title/tt0098453/

Koulutyttö Louise Miller (Robyn Lively) haaveilee ylemmän luokan komeasta jalkapalloilija-alfauroksesta Bradista (Dan Gauthier), mutta kuuluu itse enemmän nörttiporukkaan. Louise saa kuitenkin tilaisuuden maistaa makeaa elämää,
kun hän kuulee paikalliselta ennustaja Madame Serenalta (Zelda Rubinstein) olevansa uudelleensyntynyt noita ja saavansa voimat käyttöön kun täyttää 16. Apua, synttärit on jo tällä viikolla!!

Olipas söpö leffa. Elokuvasta suunniteltiin aluksi naispuolista vastinetta Teen Wolfille, mutta sitten kässäriä muutettiin ja filmistä tuli ihan oma juttu. Ohjauksesta vastasi 80s teiniklassikoihin kuuluvan Making the Graden (1984) aiemmin pyöräyttänyt Dorian Walker.
Lively on pääosassa syötävän hyvän näköinen ja mm. Poltergeistista tuttu pikkumummo Rubinstein on yllättävän hauska noitailutaitojen opettajana. Joshua Miller (Near Dark, River´s Edge) hämmentää Louisen pikkuveljenä.
Laitoin Teen Witchin tänne musikaaliosastolle, koska musiikilla on tärkeä rooli elokuvassa. Meneviä popbiisejä soi tiuhaan tahtiin, näemme muutaman tanssipätkän sekä pari helvetin noloa rap-esitystä.
Filmissä päähenkilö hakee menestystä ja hyväksyntää häpeilemättä noitataitojaan apuna käyttäen, vaikka lopussa hiukan jaetaankin sitä perinteistä opetusta, että tärkeintä on se mitä itse itsestään ajattelee.
Elokuva sai kuitenkin meikäläisen hyvälle tuulelle, poppi on pääosin hienoa kuultavaa ja leffan avulla voi hetkeksi löytää itsestään sen piilossa olevan teinitytön :blaugh:

Robyn Lively esittelee 80-luvun maukasta muotia
Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3199
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: To Helmi 05 2015 20:38 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Elokuva sai kuitenkin meikäläisen hyvälle tuulelle, poppi on pääosin hienoa kuultavaa ja leffan avulla voi hetkeksi löytää itsestään sen piilossa olevan teinitytön


Minulle The Craft on just tällainen elokuva, ja koska tässä näkyy vähän samoja elementtejä olevan (ja vielä musikaalisempi) niin voisi toimia meikäläisellekin.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Täysloota
Täysloota
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Helmi 19 2010 9:35
Viestit: 516

Viesti Lähetetty: La Helmi 07 2015 21:11 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Kuva

Noitatyttö (Teen Witch, 1989) :star: :star: :star: :puoli:
http://akas.imdb.com/title/tt0098453/

...sekä pari helvetin noloa rap-esitystä.






Elokuvahan on yksi lapsuuden suosikeistani. Tuli aikoinaan FilmNetiltä. En jotenkin osannut tuota räppikohtausta silloin kauhean nolona pitää, vaan jostain syystä jo silloin pienenä koin jonkinsortin myötähäpeän tunnetta siinä, kun noitatyttö huutelee joitain noitaloitsuja jossain huvipuistossa vesisateessa. Tai jotain.



Tässä muuten oli taas se juttu, että kun tavallinen tyttö, jota kukaan ei huomaa, muuttuukin kauniiksi, niin harmittaa vaan kun oikeasti se tavallinen versio oli paljon nätimpi. Muistan jo sillon muksuna harmitelleeni tuota.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3199
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ti Syys 22 2015 3:25 
Ylös  
Jees, vihdoin jotakin hyvää!

The Return of the Captain Invinciblen sain lopultakin katsottua - vanhalta piraatti-VHS:ltä kylläkin, mutta silti.

http://www.imdb.com/title/tt0086189/combined

Olipa muuten kumma pläjäys! Eli tarinahan kertoo 50-luvun kommunistivainojen aikana syrjään potkaistusta supersankarista, joka on tuhlannut nämä väliin jääneet 30 vuotta pelkästään juopotellen ja totaalisesti maailman menosta irronneena. Hänestä pikkupoikana idean ryhtyä presidentiksi saanut Yhdysvaltain ykköskansalainen päättää värvätä lapsuudensankarinsa takaisin tositoimiin, kun Christopher Leen herkullisella sarjakuvamyrkyllisyydellä esittämä Mr. Midnight varastaa hallituksen kokeellisen aseen, hypnosäteen. Sitä ennen vaan pitää päästä alkoholista eroon ja opetella uudestaan käyttämään supervoimia.

Elokuva on täyttä höpöyttä, mutta tällä kertaa varsin loistokkaasti toteutettuna. Musikaalikin on toki kyseessä (miksipä muuten tätä tänne kirjoittaisin), ja jo ensimmäisen musikaalinumeron ollessa täysin vasten näköä läjähtävä gospel-kummallisuus, jossa Yhdysvaltain Presidentti laulaa tarvitsevansa sankaria kenraaliensa ja neuvonantajiensa toimiessa taustatanssijoina Pentagonin salahuoneessa tietää, että nerouttahan tämä. Se Leen "Pick your Poison" -biisi on ollut minulle jonkinasteinen obsessio jo jonkin aikaa, ja muutkin esitykset toimivat oikein kivasti. Esimerkkinä biisi, joka kertoo Leen hahmon lähes Disney-vihollismaisesta pahuudella herkuttelusta:

https://www.youtube.com/watch?v=fh_pCaOupSs

Mainintana myöskin, elokuvan lukuisat menneisyyteen sijoittuvat jaksot on toteutettu mustavalkoisina parodioina 50-luvun ilmiöistä: on propagandafilmiä, oikeussalidokumenttia ja scifileffaa. Tämäkin oli nokkelaa, ja hauskaa.

Jottei nyt ihan nuoleskeluksi mene, todettakoon, että lopussa leffa vähän lässähtää. Viimeinen parikymmentä minuuttia - oikeastaan juurikin kaikki sen aiemmin mainitun Leen juoppouteenyllyttämisbiisin jälkeen - ei enää tarraa mukaansa ihan samalla idearikkaudella ja mielenkiintoisuudella, kuin elokuva siihen asti.

Tästä huolimatta erittäin suositeltavaa katseltavaa kaikille musikaalien, supersankariparodioiden ja Christopher Leen ystäville. Itse lukeudun näihin kaikkiin kategorioihin, joten mikäpä tässä ollessa.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: Ti Syys 22 2015 6:37 
Ylös  
Hienoa, että toimi! Tämähän on aussileffa joten ollaan välillä supersankaritouhuilemassa vähän muuallakin kuin New Yorkissa (vaikka sielläkin käydään). Alan Arkinin kuivaa, vähäeleistä huumoria on oppinut arvostamaan iän karttuessa.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3199
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ti Syys 22 2015 17:59 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Hienoa, että toimi! Tämähän on aussileffa joten ollaan välillä supersankaritouhuilemassa vähän muuallakin kuin New Yorkissa (vaikka sielläkin käydään). Alan Arkinin kuivaa, vähäeleistä huumoria on oppinut arvostamaan iän karttuessa.


Joo, se oli ihan hauskaa vaihtelua, kyllä. Ja joo, huumori veti kyllä puoleensa.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2680

Viesti Lähetetty: Ma Marras 16 2015 15:58 
Ylös  
Kovan päivän ilta (Playing for Keeps, 1986) :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0091767/

Kaverukset Danny, Silk ja Spikes valmistuvat New Yorkin Benjamin Franklin High Schoolista ja tippuvat tyhjän päälle. Jatko-opiskelu ei kiinnosta ja töitä ei juuri ole tarjolla.
Dannyn täti on kuitenkin testamentannut sukulaisilleen ränsistyneen hotellin Hawleyn pikkukylästä ja pojat näkevät mahdollisuutensa tulleen. Monta mutkaa on kuitenkin matkassa ennen menestystä.

Playing for Keeps on tuottajavelhojen Bob ja Harvey Weinstein ainoa yhteinen ohjaustyö. Leffa ei merkittävästi menestynyt mutta on jäänyt pienen piirin muistiin.
Tarina on perinteinen "tarpeeksi kun yrittää niin kaikki onnistuu" juttu ja vastavoima on myös hyvin tuttua kauraa, kun samaa hotellikiinteistöä kärkkyy ongelmajätelaitosta suunnittelevan yhtiön miehet.

Elokuvassa soi koko ajan hyvää musiikkia ja pari-kolme tanssiesitystäkin nähdään. Soundtrackilla mm. Phil Collins, Arcadia, Pete Townshend, Pointer Sisters ja Diana Ross.
Kovin tuttuja näyttelijöitä leffasta ei löydy. Tunnetuimpana ensimmäisessä kunnon roolissa oleva supernätti Marisa Tomei. Silkiä esittävä Leon W. Grant oli myös Beat Street filmissä.
Alkuun tuntui, että tuleekohan tästä mitään mutta kyllä hahmoista ja tarinasta alkoi pikkuhiljaa saada otetta. Nuoresta castista löytyy mukavasti energiaa.

Muutama oikein hauskakin vitsi elokuvasta löytyy, legendaarista Wizard of Wor arcadea pelaillaan, parit pikatissit heilahtaa ja muutama fuck kajahtaa.
Mukiinmenevää hyväntuulen 80s musiikkikomediaa siis tämä Playing for Keeps.

Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3199
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ma Kesä 06 2016 18:17 
Ylös  
Uusintakatselin yhden lempielokuvistani viimevuosilta (tai no... 2008... ei siitä nyt hirveän kauaa kai ole...), Repo! The Genetic Operan.

http://www.imdb.com/title/tt0963194/combined

Joo, eli kun siis musikaaleista tykkään ja goottijututkin tyylikeinona maittaa, niin eihän tästä voi olla tykkäämättä. Biisejä on lähes mahdoton saada pois päästä soimasta joka kerta, kun ne kuulee (soundtrackiä en valitettavasti omista, mutta mp3-soittimellahan tuo aika usein on). Lisäksi yksi lempinäyttelijöistäni, Anthony Steward Head, ja hieno laulaja, jonka tuotannosta olen aina tykännyt, Sarah Brightman, sinetöivät diilin kivasti. Näistä asioista huolimatta ennen ekaa katselukertaa pelkäsin tämän olevan taattua tuubaa koska se sisältää Paris Hiltonin ja ohjaaja on väsäillyt jotain superpökäle Saw -elokuvia aiemmin, mutta ei, silloin tuli yllätyttyä kerrankin positiivisesti.

Ei sillä, ettenkö ymmärrä, ettei tämä varmasti kaikille maita - esimerkiksi, jos elokuvan visuaalinen tyyli ja muu ylilyöntihärpäkkely ei satu osumaan omaan makuun, koska kovin style over substance -elokuvahan tämä on. Tosin, toisin kuin esimerkiksi itselleni holtittoman sietämättömässä Moulin Rougessa, tässä sentään oli ihan kertomisen arvoinen tarina ja oikeita hahmojakin sen pelkän kuvallisen kikkailun ja paikasta toiseen säntimisen ohella. Mutta jos näiden asioiden yli pystyy katsomaan tai niistä jopa nauttii, niin vaikeaa on mielestäni käsittää, miten tämän voisi kuvailla epäonnistuvan tarkoitusperissään.

Ongelmatonhan tämä ei tosin ole - välillä leikkaus on jotenkin tosi kummaa ja, sanoisinko, vieraannuttavaa turhan päiten. Ja vaikka kuvallinen ulkoasu on hieno ja mustien vetäminen kunnolla tukkoon osa sitä, on välillä varjoa niin perhanasti kuvassa, että lähes kaikki tuntuu hukkuvan siihen. Tarinakin on rytmitetty jotenkin vähän kummasti, ja tapaus olisi kaivannut vielä ehkä vähän repäisevämmän lopetuksen. Myös voi haitata, ainakin aluksi, että vaikka itse biisit ovat loistavia, on melkein jokainen dialogikohta laulettu, ja nämä varsinaisten kappaleitten väliin tulevat ripaleet ovat usein aika "no jaa" -osastoa - tämäkin tietysti johtuu elokuvan oopperavaikutuksesta, eikä sekään minua liiemmälti haitannut.

Tykkäsin kyllä siis edelleen. Ja nyt minulla on käsissäni versio, josta löytyy bonusmateriaalejakin - mm. kaksi kommenttiraitaa. Niiden kimppuun aionkin siirtyä mitä pikimmin.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 42 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3  Seuraava

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com