Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on To Huhti 19 2018 10:51


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 381 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 22, 23, 24, 25, 26
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2372

Viesti Lähetetty: Ti Maalis 20 2018 17:32 
Ylös  
Kuva

The Punisher (2004) :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt0330793/

Thomas Janen tähdittämä Tuomari elokuva on hyvin tyypillinen Marvelin origin tarina.

Menee 40 minuuttia ennen kuin sankarimme "syntyy" ja vaikka tuo alku on ihan hyvin tehty ja tyly niin ei se ole se syntytarina minkä minä opin tuntemaan.
Tämä on melkoisen kaksijakoinen leffa sillä välillä dialogi toimii ja näyttelijät vetää uskottavasti kunnes kohta perseillään olan takaa.
Jos totta puhutaan niin se kunnon Tuomari henki tästä puuttuu, kaikki on jotenkin turhan siistiä.

Jane itse on ok, ei niin hyvä kuin Dolppa mutta hyvässä fitneksessä. Pääpahista esittävä John Travolta ei myöskään elokuvaa pilaa.
Sen sijaan kaikki se "perhe" paska mitä Castlen asuintoverit yrittää on täysin perseestä. Meikäläisen ihanne Punisher leffassa ei olisi mitään tuollaista, ei sinne päinkään.
Tina taisi todeta, että tuo juttu oli Garth Ennisin sarjiksesta mutta minusta se tuntui joltain paskalta Punisher: Holiday Special lehden kamalta.
Varsinkin kohtaus jossa pahikset kuulustelee niitä kahta tolloa oli karmiva. Järkevässä elokuvassa uhoavat tyypit olisi pistetty kylmäksi alta aikayksikön, nyt ne vaan vähän kiusasi sitä renkulanaamaa. Ei näin!

Parasta tässä oli Tuomarin pitkä tappelu sitä venakkoa vastaan sekä lopun tiukat tappokohtaukset. Ja se Travolta muija Livia (Laura Harring) oli uskomattomat kuuma! Voi kunpa tuo mimmi olisi riisunut toppinsa... Yhdet tissithän filmissä nähtiin mikä oli sinänsä yllätys.

Ei ollut Janen Punisherista Dolpan version lyöjäksi. Seuraavaksi sitten sinne War Zoneen...

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 6940

Viesti Lähetetty: Ti Maalis 20 2018 18:43 
Ylös  
^ Muistelen itsekin kokeneeni tuon liian "siistiksi", mutta tosiaan uusinnan vaatii. War Zonesta kiinnostaa kuulla ehdottomasti, jos on menossa katseluun.

aTomiK kirjoitti:
Lähden Punisher kyytiin mukaan ja Dolpan leffalla tuli aloiteltua. ...Aina on myöskin kummastuttanut se miksei tässä ole mukana trademark pääkallopaitaa? Siis miksi vitussa ei???

r½ vastasi samaan kysymykseeni kerran näin:

Lainaa:
Imdb:n triviat heittävät kaksikin eri syytä: Saivat oikeuden vain nimeen ja hahmoon eivät siis tunnukseen. Toinen oli, että tekijät halusivat tehdä tästä synkemmän, joten jättivät sarjakuvamaisen tunnuksen pois. Ite en niele jälkimmäistä selitystä ollenkaan. Leffahan on niin sarjakuvamainen kuin olla ja osaa.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2372

Viesti Lähetetty: Ke Maalis 21 2018 20:55 
Ylös  
Kuva

Punisher: War Zone (2008) :star: :star: :puoli:
http://www.imdb.com/title/tt0450314/

Ei toiminut ei. Se on vaan näköjään liian vaikeaa kirjoittaa näihin edes siedettävä tarina eikä ohjaajan touhuissakaan ole oikein kehumista.
Väkivalta on toki brutaalia mutta ei se oli mikään toimivan Punisher elokuvan mittari. Ei sinne päinkään.

Porukka jauhaa, että tähän on saatu 80-luvun toimintaleffojen henkeä, ja paskat. Kaikki henki ja fiilis tästä just puuttuu.
Ray Stevenson on kyllä näöltään eniten sarjakuvan Frank Castlea muistuttava mutta hepulta puuttuu karisma. Ei voi mitään.
Elokuvan poliisihahmot on huonoja ja vaikka pahikset, Palapeli ja muut, vitsaileekin välillä ihan kivasti niin lopulta homma menee liikaa Nicholsonin Jokeri osastolle.

Ja vaikka ollaan niin brutaalia niin brutaalia on tähänkin pitänyt kehittää nainen ja tyttö jotka lopussa vielä ihannoivat Tuomaria vaikka tämä teki alussa mitä teki. Ei voi ymmärtää käsikirjoittajien aivoituksia...
Joo, vaikka Dolpan Punisher on sekin aika kaukana täydellisestä niin kyllä tuo ensimmäinen vaan nämä myöhemmin väkerretyt pesee.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 2904
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Ma Maalis 26 2018 12:58 
Ylös  
Logan tuli katsottua uudestaan blurayltä. Ei lisättävää, hyvä oli edelleen.


Tina DeMona kirjoitti:

Ja olihan tuo tosissaan ihan saatanan kova. Minua aina kiehtoo suuresti, kun elokuvan hahmoissa on jonkinlaista väsynyttä tragiikkaa, ja ne on vähän ikään kuin ihmisiä väärässä ajassa ja paikassa, aina kaiken ulkopuolella. Siitähän parhaissa vampyyri-/aikamatkustus-/kuolemattomuus- tai ihan vaan yhteiskunnan muutos -tarinoissa on kysymys. Ja tämä oli kyllä kanssa aikamoinen nappiosuma tuolla rintamalla.

Tarina oli aivan loistava - siis kun siinä ihan oikeasti oli sellainen. Herkkä mutta lässyttämätön sielunpuhdustus ja samanaiaikaisesti isä/poika että isä/tytär -tarina, joka on oikein mainio joutsenlaulu kahdelle kolmasosaa kolmen ekan X-Menin onnistuneimmista hahmoista. Mitään turhaa (Anna Paquin) ei ole ängetty minnekään väkisen, vaan touhu toimii kohtuu maanläheisenä, arkisena dystopiana. Myöskään huumoria ei oltu unohdettu, mikä oli varsin jees, ja toimi yhteen kokonaisuuden kanssa mainiosti.

Hahmotkin ovat aivan loistavia ja kukin helvetin samaistuttavia ja mielenkiintoisia. Loganin kaiken kokenut keho ei vaan enää kestä, kun vanha ja hauras paranemisvoima ei saa adamantiummyrkytystä taltutettua, näkökin alkaa mennä eikä kynnetkään enää tahdo toimia. Etenkään leffan loppupuolella tyypistä ei tunnu edes oikein olevan enää mihinkään, mutta voi hitto kun se jaksaa yrittää. Xavier toi minulle itse asiassa mieleen oman, dementoituneen mummoni tämän viimeisiltä elinvuosilta - tosin siis supervoimilla. Ja kuten elokuvan pahiskin jossain vaiheessa toteaa, maailman vaarallisin mieli ja paha mielenrappeuma ei ole mitenkään hirvittävän nätti yhdistelmä. Silti hahmosta löytyy vielä lämpöä ja idealistisuutta, mitä edes vuosikausien viruminen ei ole täysin kitkenyt pois. Myös pikkutyttö oli aivan loistava. Todella erilainen lapsihahmo, kuin vaikka useasti hehkuttamassani The Nice Guysissä, mutta aivan yhtä toimiva. Jossain määrin tämä on jopa tuon tytön tarina yhtä paljon, kuin Loganinkin.

Pahiksesta ei nyt niin hirveästi sanottavaa ole - todellakin, Marvel -leffoissa on viime aikoina vähän turhan paljon yleistynyt tämä "limainen mutta charmantti komia poika" -arkkityyppi; tosin viime aikoina näillekin on sentään annettu edes ripaus luonnetta. Kyllä minä ennemmin tätä katsoin kuin sen yhden kirotun elokuvan (mikä alkaa A:lla) idioottivihollista. Sitten on myös Caliban, joka oli kanssa ihan positiivinen tyyppi. Rooli ei ole kovin iso, mutta varsin hyvin kirjoitettu ja näytelty, ja silläkin on pointti olla leffassa. Muista sivuhahmoista ei sitten kannatakaan sanoa mitään, ettei spoilaile sen kummemmin.

Joo, ei tätä hirvittävästi haukkua jaksa. Ehkä myöhemmällä tarkastelulla jotain nitinöitä tulee, mutta ainakin näin suoriltaan täydellisen mukava kokemus. Loppukin oli vaan yksinkertaisesti kaunis, ja lopputeksteissä soi toinen Johnny Cash -biisi, joka sopii leffaan huomattavasti enemmän (ja on paljon vähemmän kulunut) kuin se, mikä oli trailerissa. Oli myös mukavaa kuulla Hellboy -säveltäjä Marco Beltramin scoreilua kai vähän pidemmästä aikaa.

Parasta Ryhmä-X:lyä Days of the Future Pastin ohella.

Ai niin, ja se vielä, että Old Man Logan, mihin tämä jonkin verran pohjaa, oli ihan ö-luokan pippelisarjakuva, joten Iron Man III:n ja Captain America: Winter Soldierin tavoin ollaan tehty alkuperäismateriaalia vahvempi teos. Hienoa, tämmöinen! X-23 on muistaakseni jostain muualta, mitä en ole lukenut, mutta tyttö kyllä täydellisesti jopa näyttää samalta, kuin sarjiksissa.


Tottakai, onhan tämä ihan liian vähän ihan liian myöhään kun ajattelee tämän kuuluvan samaan jatkumoon kuin ensimmäiset kolme X-Meniä ja Origins: Wolverine. Ajatella, jos tällaista samaa järjenkäyttöä ja laatua olisi saatu mukaan jo heti alusta lähtien; silloin tällainen hyvästijättö rakkaalle hahmolle vasta olisi jotakin! Parempi kai silti myöhään kuin ei milloinkaan.



Mukana on ohjaajan kommenttiraita ja joku making of -homma, mihin pitää tutustua kanssa.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 2904
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: La Huhti 14 2018 13:55 
Ylös  
Wonder Womanin katsoin.

https://www.imdb.com/title/tt0451279/reference

Ja hyvähän tämä oli. Oikeastaan aika nerokkaasti onnistui olemaan origin story ja silti välttämään kaikki ne asiat, mitkä normaalisti näissä jutuissa niin paljon vituttavat.

Ensiksikin, juoni oli ihan oikea juoni jossa oli selkeä tarina jolla oikeita, temaattisia ulottuvuuksia. Pohdiskelut sodan luonteesta ja muusta sellaisesta olivat fiksuja ja hyvin hoidettuja. Myös ensimmäinen maailmansota miljöönä on usein mielenkiintoinen ja hoidettu hyvin - ei tämä sen epäuskottavampi sotakuvaus ollut kuin vaikkapa se vähän aikaa sitten katsomani Red Baron, ja se oli sentään mukamas oikeaan historiaan pohjautuvaa, vakavalla naamalla tehtyä, historiallista sotaelokuvaa.

Pääosan Gal Gadot oli suorastaan sädehtivä. Myös Kapteeni Kirk hoiti hommansa ihan ok:sti miespääosana, ja näillä oli oikeaa kemiaa. Sivuhahmotkin olivat hyviä ja tarinan tematiikkaa tukevia ja tarjosivat tilanteeseen sopivaa huumoria - toisin kuin niissä joissain toisissa elokuvissa, mistä emme nyt puhu tässä sen enempää itsensä toistamisen pelossa. Sen verran on myös sanottava, ettei filmi missään vaiheessa taantunut myöskään idioottimaiseksi kyökkidraamaksi ja yltiöpäiseksi emosteluksi niinkuin aiemmin on niin usein ollut tapana.

Toimintakohtaukset olivat vakuuttavia, ja oli hyvä, ettei niitä ollut liikaa. Sitten kun niitä oli, niihin oli selkeästi panostettu. Erityisesti rakastin sitä hetkeä, kun Wünder Wümän lopultakin paljastaa taisteluasunsa ja syöksyy Ei-Kenenkään-Maalle. Sodasta myös kaikui sellainen oikea painoarvo, että täällä ihmisiä kuolee eikä kellään ole kivaa, vaikkei sitä sitten ikärajan nousun pelossa voinut oikein näyttääkään. Vaikutelma epätoivoisuudesta oli kuitenkin huomattavissa. Efektitkin olivat valtaosin jees - muutama ikävän videopelimäinen hetki oli, mutta muuten lennokkaimmatkin Xena -loikkailut hoituivat järjettömyyksistään huolimatta kunnialla.

Xena the Warrior Princess onkin oiva vertauskuva tälle, koska molemmissa on ällistyttävästi maan painovoimaa ja muita fysiikan lakeja uhmaava, kovanaamainen ja moraalinen mutta silti mielenkiintoinen sekä seksikäs taistelunainen; molemmat liittyvät kreikkalaiseen mytologiaan (molemmissahan Ares -jumala on päävihollisena) ottaen silti elementtejä myös oikeasta historiasta. Molemmissa hyvä hahmokirjoittaminen ja oikeasti painonarvoiset teemat yhtyvät varsin hyvin varsinaisten ideoiden miellyttävään pöhköyteen, mikä on ihan niinkuin jees.

Mikäänhän ei, käsittääkseni, varmaan estäisi tekijöitä väsäämästä jatko-osaa, joka sijoittuisi vaikkapa Toisen Maailmansodan aikaan? Kun se päähenkilö kuitenkin nähtävästi hengaa ihan täällä meidän maailmassamme halki koko tuon 1900-luvun.


Eihän tämäkään nyt ihan täydellinen leffa ollut, ja lopussa mentiin mielestäni vähäsen ohi maalista. Se, että se David Thewlis oli se Ares, oli kyllä, myönnettäköön, odottamatonta, mutta myös vähän latisti sitä perimmäistä pointtia, että ihmiskunta nyt vaan tykkää tappaa itseään holtittomasti. Uskoin myös Thewlisin kovana valtiomiehenä ja tarpeen tullen petollisena juonijanakin, mutta silmäpusseineen ja iskäviiksineen sen nieleminen jonain maailmanhistorian soturien suojelusjumalana oli kyllä hitusen paljon pyydetty, eli ehkä sitä Areen ulkomuotoakin olisi voinut hintsusti vielä pohtia.

Lopussa mennäänkin taas jo vähän överiksi välkkyvalojen ja kaiken ympäristön räjähtelyn suhteen - ihan ei oltu "sininen avaruuslaaser ampuu taivaalle kaupungin ylle" mutta viittä vaille siellä kuitenkin - ehkä tämä oli jonkinlainen henkinen vastine sille. Samoin yksi lempihahmoistani oli tämä ilkeä sakemannitiedemies, Doctor Poison vai mikä, ja sitä ei ihan käytetty potentiaalinsa loppuun asti, mielestäni.


Lopulta kovin pikkujuttuja kuitenkin, enkä taas keksi, kuinka olisin jutun sitonut kivaan nyyttiin itsekään tuota paremmin. Jos loppu olisi osunut enemmän maaliinsa, olisi tämä ehkä noussut viime vuosikymmenen ihan top 3 -supersankarijuttuihin - todella hyvä ja nautittava oli kuitenkin näinkin. Paras DC-juttu, ilmeisesti, kuitenkin sitten Nolanin kahden vikan Batmanin. Ja hyvää perusviihdettä muutenkin; sitähän sopii aina olemaan lisää.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 2904
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: La Huhti 14 2018 14:14 
Ylös  
^Ai niin! Se piti vielä laittaa, että lopputekstibiisi oli aivan vitun hirvittävä. Milloin tämä nykyaikashaissepilipalihuokailutöttörööröömusiikki jää pois muodista ja jokin järkevä, uusi asia voisi taas alkaa?

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 381 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 22, 23, 24, 25, 26

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com