Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on To Tammi 17 2019 7:45


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 294 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 16, 17, 18, 19, 20
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3005

Viesti Lähetetty: Su Elo 26 2018 18:03 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Angel of Fury aka Triple Cross (1992) :star: :star: :puoli:
https://www.imdb.com/title/tt0106279/?r ... lmg_act_42

Cynthia Rothrock goes Indonesia! Eli ohjaajana tässä mm. Virgins from Hell leffan tehnyt Ackyl Anwari. Itse en ole kyseistä pätkää nähnyt mutta jotkut sitä kehuu.

Juoni on täyttää huuhaata salkkuineen joista yhdessä on ihmeellinen "sofistikoitunut tietokone" jota pahiksetkin tietenkin janoavat.
Cynthia on HTI firman turvallisuuspäällikkö jonka vastuulla kompuutteri on ja joka joutuu jatkuvasti selittelemään pomoilleen ongelmista.
Firmassa on nimittäin vuoto sillä pähkähullun Boltin johtama joukko on aina tietoinen Agencyn seuraavasta siirrosta.

Toimintaa ei leffasta puutu ja se on täynnä vimmaa sekä brutaaliutta. Lapsetkaan ei ole turvassa jatkuvassa räiskimisen ja potkujen sekamelskassa.
Cynthialla on suhde erääseen Agencyn heppuun ja nämä nähdään välillä väkinäisissä petihetkissä. Mitään tissejä tarjolla ei tietenkään ole, Rothrock toki näyttä herkulta piukoissa paidoissaan.
Takaa-ajoja riittää useammankin elokuvan edestä ja muutama wtf-hetkikin on mukaan saatu. Pääpahista esittää ylinäyttelyllään naurunhetkiä tuottava Peter O´Brian jonka jotkut voivat tietää Rambu ja The Stabilizer roolestaan.

Se mikä yleisen kökköyden lisäksi syö pointseja on leffan helvetillisen paska ja rasittava score sekä vitun heikko dubbaus. Jätkäporukan kaljaillassa katsottuna nuo asiat voi tietenkin kääntää plussiksi ;)
Rothrock faneille tässä on kuitenkin sen verran herkkua tarjolla, että kannattaa kärsiä läpi. Nainen näyttää nuoremmalta kuin samana vuonna valmistuneessa Martial Law kakkosessa eli suhtautuisin tämän filmin tekovuoteen varauksella.


Wikipediassa valmistumisvuodeksi olikin merkitty 1989 mikä lienee lähempänä totuutta.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3600
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ti Joulu 18 2018 14:17 
Ylös  
Vuosien taon jälkeen palasin Andy Sidariksen häkellyttävään maailmaan katsomalla Picasso Triggerin - vanhalta kunnon VHS:ltä!

https://www.imdb.com/title/tt0095867/reference

Juoni nyt on ihan täyttä tuubaa mutta ketä kiinnostaa. Jonkin sortin rikollisnero joka käyttää itsestään koodinimeä Picasso Trigger rakkaan tappajakalansa mukaan uhkaa kaikenlaisia agentteja eri agentuureista, joista yhteen siis myös nämä Sidariksen muista tuotoksista tutut blondikimulit kuuluvat. Perustetaan jonkin sortin agenttikoalitio tätä uhkaa torjumaan ja tähän poppooseen kuuluu myös mies, jolla on kolmiodraama erään naisagentin, jonka kanssa hän on seurustellut high schoolissa sekä blondin tyttöystävänsä kanssa. Taistoon liittyy myös hupsu professori ruotsalaisine tyttöystävineen joka varustaa poppoon mm. bumerangilla johon on kiinnitetty valtava möntti räjähteitä sekä kainalosauvalla joka siihen liimatun taskulaskimen ansiosta osaa ampua radiosuunnattuja ohjuksia.

Olihan siinä taas menoa ja meininkiä. Eri hahmojen eri kuvioissa ja juonenkäänteissä on välillä hankala pysyä edes mukana kun eriasteista tvistiä ja action biittiä iskee ruutuun jatkuvasti. Välillä ajellaan mopoilla, välillä räjäytellään veneitä. Toiminta on ajoittain hyvinkin sujuvaa - erityisesti siis tällaiseksi leffaksi - ja välillä taas hellyyttävän kömpelöä muttei kuitenkaan koskaan luokattoman paskaa. Nukke tippuu korkeasta tornitalosta ja sehän on aina bonuspisteiden arvoista, samoin kuin tissikavakadi joka kyllä taitaa himpun hävitä sille aiemmin katsomalleni Hard Ticket to Hawaiille.

Kyllähän tämä jälleen viihdytti koko kestonsa ajan joten todellakin voisi enemmänkin haalia Sidarista kokoelmiinsa. Soveliasta oli sekin että päämiesnäyttelijän sukunimi on Bond.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3005

Viesti Lähetetty: Ke Joulu 19 2018 8:30 
Ylös  
Viihdyttävä elokuvahan tuokin Sidaris on. Milloinhan sitä ehtisi katsella näitäkin lisää...?

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3600
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ti Tammi 01 2019 13:39 
Ylös  
"Uusi vuosi on hyvä aloittaa Ninjoilla", sanoo varmasti joku vanha sananlasku jossakin päin maailmaa. Niinpä katsoin Godfrey Hon tuotoksen Ninja Terminator.

https://www.imdb.com/title/tt0199849/reference

Holle tyypillisesti ollaan leikkaa / liimaa -maailmassa ja tämän pätkän valtaosa on peräisin Etelä-Korealaisesta elokuvasta nimeltä Stafferyui Bulcheonggaek. Hämmästyttävästi siinäkin on kuitenkin, jos nyt ei ninjoja niin ainakin martial arts -meininkiä joten ihan mitään villin lännen pukudraamaa ei olla tällä kertaa sitomassa yhteen varjosoturien shurikensotiin.

Ja tämäkin tuotos pyörii tuon aiemmin tällä palstalla arvostelemani Golden Ninja Warriorin tavoin kultaisen ninjapatsaan ja sen varkauden ympärillä. Tällä kertaa tosin vaivaudutaan jopa selittämään miksi kyseinen möntti on tähdellinen: sen kappaleen omistava soturi muuttuu nimittäin vahingoittumattomaksi! Jos kaikki kolme palasta kokoaa yhteen voi myös herättää "suurimman ninjahengen", mitä ihmettä se sitten taas tarkoittaakaan. Patsaan käyttöä demonstroivat heti alkuun pahat, mustat ninjat mutta saman tien sen vohkivat hyvät punaiset ninjat - kas kun sitä ei tietenkään kukaan vaivautunut vartioimaan tai edes siirtämään vähän turvallisempaan paikkaan pois dojon lattialta.

Yhden osan mönttiä pitää maastokuvioiseen ninjapukuun ja törkeisiin pornoviiksiin varustautunut länsimaalainen - eli siis pakollinen Godfrey Hon lisäkuvauskusetus. Hän ei tee elokuvassa juuri mitään ennen loppua - mitä nyt soittelee pahojen ninjojen kanssa hienolla Garfield -puhelimellaan. Sitten hänellä on joku blondi eukko, mutta se ei tee koko leffassa mitään. Lopputaistelu on kuitenkin tämän länkkärin - jonka nimi on muuten Ninjamestari Harry! - ja tapahtuu sitten kun elokuvan varsinainen tarina on jo loppunut. Pahikset myös lähettävät hänelle uhkaavia viestejä kirjoittamalla väriliiduilla hänen autonsa tuulilasiin, huulipunalla vessan peiliin tai tuomalla joko ääniviestejä tai VHS-kasetteja sellaisen halvan lelurobootin mukana.

Alkuperäistuotoksen päähenkilö on aasialainen kaveri nimeltä Tiikeri. Hänelläkin on olevinaan yksi ninjapatsaan osasista mutta sitä ei tietenkään voida näyttää hänen hallussaan koska alkuperäinen elokuva varmasti kertoo ihan eri asioista. Tiikeri on kova tappelija ja aina kun hän kävelee muuten vaan kaupungilla, esimerkiksi kysymässä tietä lähimpään ravintolaan, kaikki haluavat välittömästi piestä hänet. Toimintakohtaukset ovat varsin hyviä ja lennokkaita tosin ääniefektejä on ollut käytettävissä ehkä kolme, ja niitä sitten kierrätetään surutta jok'ikisen potkun ja lyönnin kohdalla. Tällä hemmolla on myös tyttöystävä (silläkö se kolmas ninjapatsaan palanen oli olevinaan vai kellä?) jonka pahikset kaappaavat jossain välissä.

Pahikset ovatkin oma lukunsa: näiden johtaja on sellainen liikemiehen tapainen aasialaiskaveri jolla on jostakin syystä päässä blondi, 60-luvun kotirouvan hiuskuontaloa muistuttava peruukki hyvinföönättyine otsahiuksineen ja taidokkaasti kammattuine sivukiehkuroineen. Ikinä ei selviä miksi. Tosin lopussa taistellessaan Tiikeriä vastaan hän riisuu tämän tekopehkon ja elokuva käyttäytyy kuin meille pitäisi tulla suurena yllätyksenä sen olevan peruukki. Joltakin rivipahikselta pääilkimys leikkaa jossain vaiheessa sormen irti epäonnistumisesta rankaisuna - ainoa vaan että kyseinen efektikuva on selkeästi liitetty kuvaan jälkeenpäin ja aina myöhemmin samalla tyypillä on kaikki sormensa normaalisti. Ho myöskin kierrättää materiaalin samasta kohtauksesta uudella dialogilla myöhemmin mutta tällä kertaa pääpahis vain uhkaa vievänsä toisenkin sormen.

Typeryys hehkuu taas koko tuotoksen jokaisesta solusta, lähtien jo siitä että alun studiologon taustamusiikki on sämplätty Star Warsin soundtrackiltä. Lisäksi kuva on klassisen väkivaltaisesti pan & scannattu 4:3 -suhteeseen ja tässä jos koskaan ohjaaja(t) tuntuvat lähes pakkomielteisesti sovittavan kaiken kuville olennaisen sinne pois leikkautuville sivuille. Voi kuinka monta hienoa dialogikohtausta saammekaan nähdä, missä ainoana visuaalisena antina on tyhjä seinä kun molemmat keskustelijat ovat olleet 16:9 -kuvan laidoilla. Kuvasiko Ho omat lisäyksensä suoraan 4:3:lle vai eikö DVD-julkaisijakaan ole turhia jaksanut vaivautua filmiprinttiä etsimään? Elämän ikuisia kysymyksiä, varmasti.

Ja tottakai lopputaistelu käydään kirkkaassa auringonvalossa kuivalla kalliolla kirkkaanpunaisiin ja maastokuvioisiin kokovartaloninjavarusteisiin pukeutuneena - näin sitä hukutaan varjoihin kuten kunnon salamurhaajat. Joku tyyppi sokaistaan jossain vaiheessa heittämällä sitä nopalla silmään ja jossain vaiheessa ninjat taas ilmestyvät ja katoavat leikkauksien ja "sirlimpsis" -ääniefektien avulla. Eli jep jep, taattua huvittavaa tuubaahan tämä. Ei noussut ihan yhtä korkealle kuin Golden Ninja Warrior mutta erittäin suositeltavaa hömeliyttä silti tarjoili.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3600
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Ke Tammi 02 2019 13:42 
Ylös  
Katsoinpa toisenkin Godfrey Hon ninjailun, The Ninja Squadin.

https://www.imdb.com/title/tt0199845/reference

Lähestymme yhä tiukemmin hulluuden sykkivää sydäntä kun nyt selkeästi meillä on käsissämme suurimmaksi osakseen hyvinkin maanläheinen, urbaanin rosoinen toimintaleffa jossa tavanomainen kadunmies kostaa häntä vastaan rikkoneille konekiväärein ja yleisin kovanaamailuin. Nämä elementit on otettu filippiiniläisleffasta Hatulan si Baby Angustia. Tähän on sitten vaan tuupattu typerää ninjapaskaa sekaan ja dubattu tuo mainittu päähenkilökin jatkuvasti mutisemaan ninjakoodeistaan ja ninjataidoistaan millä ei ole mitään tekemistä minkään varsinaisessa tarinassa esitetyn kanssa.

Ninjat ne tässä vasta nerokkaita ovatkin kun pukeutuvat kaikki joko kirkkaanpunaiseen hopeisilla olkatoppauksilla tai rääkyvän violettiin kultaglitterkoristeisilla liiveillä. Ja kaikilla on otsassa värikäs panta jossa lukee isoin kirjaimin "ninja". Ettei mene ohi tässä kulkevan oikea, mystinen varjojen soturi! Tässä on pahiksena joku "Punainen Erik" -niminen ninja joka puhuu supermöreällä örrin mörrin -äänellä ja ilmestyy aina välillä vittuilemaan sille hyvälle ninjalle. Lopussa ne sitten tietysti mätsää keskenään. Kaikki nämä kohtaukset on kuvattu samassa pöpelikössä.

Ainut tarinat millään lailla yhdistävä kohtaus on heti ensimmäinen missä tämän päätarinamme päähenkilö on olevinaan sen hyvän, violetin ninjan opetuksessa. Kumpaakaan ei näytetä läheltä tai edes kerrota keitä ne on, niihin vaan tylysti leikataan kesken sönkötystä siitä mitä on olla ninja. Tästä yhtä ponnettomasti leikataan kaupunkiin ja sen toisen elokuvan matskuihin ja ruutuun läntätään teksti "10 vuotta myöhemmin". Paras alustus ikinä!

Tuotos oli taas kokonansa viihdyttävä johtuen siitä että se alkuperäinenkin teos vaikuttaa kohtuullisen juustoisalta viritelmältä mitä typerä dubbaus ja joutava ninjaliirumlaarum ainoastaan tehostaa. Se päähenkilö palaa mukamas sieltä ninjakoulustaan vain huomatakseen että sen kepeillä kulkevan, vanhan ja sen kananmunanaisen Pink Flamingosissa tavoin puhuvan äitimuorin mökki on vaarassa kun ahneet raggarinpaskiaiset kärttävät jotain suojelurahoja tai vastaavaa. Nämä pahikset on vedetty kiitettävän överiksi ja niiden nuijiminen onkin ihan hauskaa seurattavaa. Valitettavasti päähenkilöllä on myös joku unettava romanssi jonkun muijan kanssa jolla on tämän elokuvan luonteen tietäen kohtalona päätyä ennen loppua pahisten kaappaamaksi. Äitikin kuolee ja sehän vaatii kostoa!

Dialogin todella mahtava taso jäi mieleeni tällä kertaa aiempaa suuremmin: esimerkiksi äidin kuoltua kun poika vannoo kostoa tyttöystävä kysyy jotain tyyliin: "Mutta entäs ninjakoodisi?" Ja tähän poika vastaa vakavasti: "Totta... minulla on ninjojen koodi..." ja sitten hän repii paitansa auki paljastaen veriset siteet sen alta: "Mutta myös tämä koodi!" Tai sitten kun eräs pahiksista on ampumassa päähenkilöämme tyttöystävää uhkaillen hän toteaa maanisesti käkättäen: "Shooting you will be almost holy!"

Tämä leffa saattoi olla alun perinkin 4:3 -kuvasuhteessa koska kuvien rajaukset sopivat tähän muotoon erittäin hyvin eikä mikään leikkautunut pois kuvista... lukuunottamatta Godfrey Hon omia alkutekstejä mikä nostattaa entisestään lisäkysymyksiä näistä teelmyksistä. Sen sijaan kuvanlaatu siinä oikeassa elokuvassa oli kohtuullisen rupuinen, jatkuvasti oli rantuja ja roskaa kuvassa ja vasemmassa laidassa välkkyi sellainen outo valojuova mikä välillä voimistui ja välillä heikkeni. Tämä on maininnan arvoista etenkin kun ottaa huomioon sen alkuperäisen tuotoksen ilmestyneen vain vuotta ennen Godfreyn hienoa ninjavariointia. Myös Hon musiikkivalinnat olivat maininnan arvoiset: pahiksilla oli oma, tuubapitoinen töhöilyteemansa ja välillä toimintakohdissa soi typerä syntikkapoppi.

Eli oikein hyvää tyhmyyttä, taas kerran.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Sinanjun mestari
Sinanjun mestari
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Ma Huhti 07 2008 17:57
Viestit: 3148

Viesti Lähetetty: Ma Tammi 07 2019 6:58 
Ylös  
Tina - Hän ei pelkää, hän tappaa kostaakseen :mrgreen:
Ben Kamras on tunnettu Life on the Line- mättöleffastaan, joka on kiintoisan hauska kotimainen kopio Lionheartista. Vähän ennen sitä hän kuitenkin ehti koettaa actionohjaajan taitojaan rape & revenge- elokuvalla Tina - jotain jotain... Beni tai kukaan mukaan ei ole tätä imdb:hen välittänyt laittaa, joten linkki johtakoon elonetin tietoihin. Tämä väittää olevansa ensimmäinen kotimainen amerikkalaistyylinen actionelokuva, mutta noh, Romanovin kivet tuli samana vuonna. Ja se on kuitenkin ihan oikea elokuva että TOIMINTAelokuva. Taisi kuitenkin Tina ehtiä muutamaa kuukautta ennen sitä sitten.

Länsirannikon Van Dammemme Ben Kamraksen videoleffaa tässä kuitenkin käsitellään. Ja vhs:lle on tosiaan kuvattu, hyi vittu. Mutta minkäs teet, sitä se oli findiehommissa tosi pitkään. Eikä varmasti tän tekeminen ollut mikään maailman helpoin temppu ajanjaksolla, kun jokaisella EI ollut valmiina koneellaan/puhelimessaan edittisoftia jne. Turha kuitenkaan selitellä liikoja ja leffa itsessään on odotetun amatoorimainen. Joskaan ei niin tylsä kuin olin pelännyt.

Neljä heppua lähtee raiskausreissulle laittaen sukkahousunaamarit naamalleen, sitten vaihdetaan pakuun, sitten löydetään muija ja jahdataan kunnes kaapataan ja raiskataan. Muija eli Tina hetken märehtii kohtaloaan kunnes käy itse Ben Kamraksen esittämän kovisäijän luona opettelemassa taitoja kostaa raiskaajille. Seuraa montaasi, jossa on niinkin jännittävää settiä kuin juoksemista, säkin hakkaamista, juoksemista, painojen nostelua, juoksemista ja juoksemista. Näin hän on oppinut tappajaksi, vaikka Benkku kovasti tarjoileekin omia kostopalveluitaan. Samalla, kun Tina hytisee sohvalla, treenaa tai käy koiransa kanssa rannalla mukavalla kävelyllä niin raiskarijengi raiskailee lisää. Mikään ei liity mihinkään. Ja saan tämän kuulostamaan liikaa oikealta elokuvalta.

Puolenvälin jälkeen Tina (ei jääny mieleen, että hahmoa olisi mainittu kertaakaan nimeltä) lähtee kostamaan. Actionkohtauksia on turha odottaa tässäkään vaiheessa, mutta onneksi sankarimme sentään survaisee puolimetrisen dildon yhden kusipään perseeseen. Näemme myös loputtoman kävelyseurantajakson päätteeksi murhan, jossa nähdään ihan oikea tazeri. Toivottavasti kellekään ei käynyt kuvauksissa mitään. Tinan rakkaan koiran kuolema käy hänelle ilmi niin, että lattialla on mihinkään johtamaton verivana ja verinen luu. Söikö se viimeinen raiskaaja koiran vai häh? Tämän jälkeen viimeisillä minuuteilla alkaa se actionosuus. Ja voi pojat se oli just sitä mitä pelkäsinkin ja enemmän. Ennen tätä tokaisin kärsijätoverilleni, että juoksutakaa-ajo sieltä tulee ja lopulta itse Benkku tulee ja pelastaa. Ja se juoksutakaa-ajohan sieltä tuli. Ja se muuten kestää. Ja kestää...

Tina ja viimeinen raiskari päätyvät luonnollisesti juoksentelunsa lomassa metsän siimekseen ja siellä lyödään kepillä kunnes BENKKU tulee ja pelastaa Tinan pinteestä. Arvatkaa mitä sitten tapahtuu? Koska Benkku on karateäijä niin martial arts-tappeluahan tässä pedataan, joka oli ihan odotettavissa, joo. Mutta ennen sitä pitää juoksennella. Ja sitä juoksentelua muuten taas riittääkin sitten. Eikä lopu koskaan. Ei niin ikinä... Kunnes tulee se lyhyt flaidis, taas juoksentelua ja lisää juoksemista ja kierimistä kunnes Tina ampuu loppupahiksen. Ennen sitä oli tosiaan ihan vitusti juoksemista, jossa oli hauska nähdä kuinka Benkulta meinas loppua kunto kesken ylämäessä temmeltämisen.

Leffanteko itsessään on ton säheltämisen lisäksi juurikin sitä videohirveyttä itseään. Eli aina, kun ollaan menossa kämpille niin näytetään ajelut tai kävelyt kokonaisuudessaan, availlaan ovet, otetaan kengät ja takit pois, ylimääräiset paidat laitetaan jollekin tuolille jne. Kun juostaan metsässä niin sitten muuten juostaan siellä. Onneksi mukana on myös ihanan pöhköjä repliikkejä kuten "Hei pysähy, mulla seisoo jo!"

Rispektit Benkulle ja koko tiimille, että saitte tehdyksi. Tietysti. Mutta ei tää oo mistään kotosin yhtään minään päivänä. Life on the Line on sekin todella saatanan sakea leffa, mutta siinä sentään oli myös sitä (kökköä) toimintaa kunnolla. Tinan kohdalla mainostuspuheet jäivät kyllä puheiksi. Koska harvinainen ja varhainen findieleffa niin itselleni vähän hankala arvioida tähdillä tms. Arvostan toki jne, mutta, mutta... Toivottavasti tuo hymiö tähtien tilalla kertoo tarpeeksi heille, jotka eivät sepostustani jaksa lukea.

Mortal Kombat Annihilation :star: :star: :star:
Ihan semijärkevän ykkösosan jälkeen päätettiin tietysti tehdä jatko-osa. Mutta siitä tehtiinkin sitten aivan saatanallisen typerää paskaa melkojärkevän paskan jälkeen. Kertojaääni kertoilee asioita ykkösestä ja sen sankari himmailee mestoilla. Salamana kirkkaalta taivaalta hyökkää Brian Thompson vittuilemaan hyviksille! Taivas muuttuu violetiksi ja asiat on näemmä sitten ihan perseestä. Sitten sankarit joutuvat toimintakohtauksiin ja niiden välillä kertovat toisilleen juonellisia asioita. Samalla, kun taivas näyttää vaan ihan vitun paskalle eikä kukaan sulaudu näihin maastoihin kunnolla.

Aivan tajuttoman typerä elokuva. Varsin nautittavalla tavalla kuitenkin. Etenkin ensimmäinen näytös on täyttä kultaa. Toimintakohtauksia seuraa toisensa perään jatkuvalla syötöllä ja niiden välissä on lyhyitä eskpositiomonologeja milloin keltäkin hahmolta. Päähenkilö saa ensimmäiset vuorosanansa joskus ensimmäisen näytöksen lopussa, koska ihan vitun sama. Siihen mennessä ollaan nähty paljon niin hyviä kuin paskoja lavasteita, pukuja ja rekvisiittaa. Paras toimintakohtaus on itse asiassa jossain siellä ekan näytöksen loppuvaiheilla, kun jossain labrassa aletaan härvätä. Silloin sitä oikeasti jäi ihmettelemään lähes kunnollisia koreokrafioita ja stuntteja.

Tän leffan ohjaaja on pitkän linjan kuvaaja(Conjuring jne), jolta ei kyseiset hommat oo ihan äkkiä loppumassa. Mutta ohjaajana ainakin tän perusteella ollaan pahasti hakoteillä. Siis ihan vitun pahasti! Leffa on leikattu niin, että koko ajan sekoillaan, joka johtuu aivan selvästi siitä, että ohjaaja on ollut aivan teillä tietämättömillä. Jotenkin tästä on vaan pitäny saada "kokonaisuus". Dialogit on blokattu on kuin saippuaoopperat ja lähikuvat on SE juttu. Tuotantoarvot on laskettu aivan miten sattuu. On ollut näemmä pakko kuvata joissain ihan kivoissa paikoissa second unitia. Mutta sitten taas päähenkilöt voi laittaa kekkuloimaan tiilitalon raunoille miten sattuu. Kuvaajahemmolta vois odottaa vähintään kohtuullista valaisua, mutta e-hei. Lamput sohottaa näyttelijöihin ja toimintaan kohti tehden joistain aika hyvistä lavasteista paskan näköisiä. Tehosteiden päälle ei ole mitään ajatusta eikä kukaan ole näemmä ehtinyt neuvomaankaan. Itku pääsee, mutta sen jäljiltä myös isosti naurua. Naiskauneuttakin piisaa, josta itselleni kovin juttu oli se joku pahisnoita. Ai, että kuinka ihastelinkaan jokaista hänen kohtaustaan pöljässä violetissa jumppa-asussaan ja osittain harmaalla tukallaan. :heart:

Onneksi leikitään isoa leffaa ja hupia tosiaan riittää. Legendaarista tunnaria kuullaan alussa ja aivan lopussa, mutta alkupuolella myös Scooteria! Todella sairasta idiotismia, jota on helppo suositella kelle vaan elokuvan ystävälle. Budjetti on imdb:n mukaan mukamas 30 miljoonaa, mutta tähän en usko. Kanssakärsijän kera arvuuteltiin asiaa ja mielestämme summaan on laskettu aika paljon edellisen elokuvan pukuja, kierrätettyjä lavasteita sun muuta, jota on voinut hyödyntää kirjanpidossa.

_________________
Saab 900
Built as a Merc, safe as a Volvo, and so much cooler than a BMW.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3005

Viesti Lähetetty: Ma Tammi 07 2019 8:22 
Ylös  
Oliko Kamras unohtanut Jäätävän poltteen? Toki siinä oli käytössä amerikkalaisrahaa mutta kuitenkin.

En varmaan pystyis katsomaan tuota Annihilationia. Omistin kerran MK ykkösen mutta myin pois, todella järkyttävä :LOL4:

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Sinanjun mestari
Sinanjun mestari
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Ma Huhti 07 2008 17:57
Viestit: 3148

Viesti Lähetetty: Ma Tammi 07 2019 8:54 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Oliko Kamras unohtanut Jäätävän poltteen? Toki siinä oli käytössä amerikkalaisrahaa mutta kuitenkin.

En varmaan pystyis katsomaan tuota Annihilationia. Omistin kerran MK ykkösen mutta myin pois, todella järkyttävä :LOL4:

Ai, perkele, Jäätävä polte tosiaan tuntuu unohtuvan aina. Minultakin! Ehkä se jenkkiraha- ja -kieli on se juttu, jonka takia moinen huippuklassikko jää unohduksiin. Häpeän määrä on kuitenkin jättimäinen! :sorry:

Kannattaa antaa uusi mahdollisuus Mortal Kombatille. Oikein hyvä oikea elokuva. Ja jatkis taas täyttä persereikähirveystauhkaa :ville:

_________________
Saab 900
Built as a Merc, safe as a Volvo, and so much cooler than a BMW.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3005

Viesti Lähetetty: Ma Tammi 07 2019 9:37 
Ylös  
Pitää miettiä, jos sitä osais lähestyä eri tavalla. Muistelen, että teknojytä tappelukohtausten taustalla ärsytti suunnattomasti :hyymy:

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 294 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 16, 17, 18, 19, 20

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com