Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on Ti Joulu 11 2018 21:19


Etusivu » Foorumit » Elokuvat - yleistä


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 106 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 4, 5, 6, 7, 8  Seuraava
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2927

Viesti Lähetetty: La Elo 26 2017 12:34 
Ylös  
Classic Albums: The Beach Boys - Pet Sounds (2016) :star: :star: :star: :star:
http://www.imdb.com/title/tt6207404/

Hyvä dokumentti. Beach Boys tunnettiin ennen tätä 1966 valmistunutta levyä lähinnä surf- ja hot rod ralleistaan mutta nyt biisintekijä Brian Wilson haki jotain uutta.
Aiheet muuttuivat astetta vakavammiksi ja soittajiksi valittiin parhaat ammattimuusikot. Syntyi pop musiikkia uudistanut pop klassikko.
Haastatteluja ja näytteitä tarjolla niin kuin näissä classic albums dokkareissa on tapana. Täytyy seuraavaksi ottaa itse levykin tarkempaan kuunteluun.

Tuolle Capitol Recordsin ehdottamalle kansikuvalle naureskelivat bändin jäsenetkin.

Kuva

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: Su Elo 27 2017 11:00 
Ylös  
^ Olen myös mielestäni nähnyt, jos Teema juuri tämän esitti. Hyviä olleet järjestään ja melkein poikkeuksetta saaneet kiinnostumaan levystäkin, että pitääpä hankkia. Olisikohan tämänkin kanssa käynyt niin :hmmm: sillä levy kyllä löytyy. Vähälle kuuntelulle toistaiseksi jäänyt tosin.

Toivoisin niitä vanhempia kyllä uusintana, mitä nyt vaikka Blondien levystä tuli.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2927

Viesti Lähetetty: Su Elo 27 2017 11:48 
Ylös  
Joo, kaikki näkemäni olleet hyviä ja levy tekee aina mieli kuulla :) Blondie kuitenkin mennyt ohi, damn.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11595
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: Su Elo 27 2017 20:15 
Ylös  
Mielenkiintoisia ovat mutta Pet Sounds on omaan makuun mitäänsanomaton levy. Varmaan siinä jotain mullistavaa oli mutta kappaleiltaan enintään ihan kivaa poppia.

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: Ma Elo 28 2017 19:00 
Ylös  
Invictus kirjoitti:
Mielenkiintoisia ovat mutta Pet Sounds on omaan makuun mitäänsanomaton levy. Varmaan siinä jotain mullistavaa oli mutta kappaleiltaan enintään ihan kivaa poppia.

Pakko muuten sanoa tähän väliin sama, ainakin toistaiseksi, Sgt. Pepperistä. Tuli tuossa kuunneltua pitkästä aikaa, niin... kuuntelen lisää, mutta minua ei ole päräyttänyt lähimainkaan siten kuin noin ilmeisesti mullistavalta äänitteeltä odottaisi. Pet Soundsin kanssa sama homma.

Toivotaan nyt, että näiden ylivertainen hienous vielä minullekin aukenisi.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11595
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: Ma Elo 28 2017 19:32 
Ylös  
Joo, no Beatles sama juttu. Tykkään kyllä tarttuvista poppibiiseistä mutta kuuntelin Revolverin, joka kanssa on Pepperin kanssa aina kaikkien aikojen levyt -listoilla kärjessä enkä kummemmin innostunut. Pepperiä en ole kuunnellut, pitää varmaan tsekata tämä uusi juhlajulkaisu. Voi olla, että kannattaa pysyä hittikokoelmissa. Ja toi Pet Sounds, aina joku maailman paras levy -listalla, vitut. Tosin suurin osa näistä albumeista listoilla ei kolahda kuten Clashin London Calling jne.

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: La Maalis 17 2018 19:01 
Ylös  
Haloo Helsinki! Hartwall Arenalla 2017 tuli katsottua. Näiden aloittaessa lähinnä viittaisin kintaalla, kun se joku eka sinkku ei niin napannut ja jostain sekin tieto kantautui, että eivät tee itse (ainakaan kaikkia) biisejään. En oikeastaan muistakaan, missä vaiheessa oma kelkka alkoi kääntyä ja yhtye voittaa puolelleen. Levyjä en edelleenkään tosin omista, mutta muutamia kappaleita olen SinäPutkesta pyörittänyt ja livenäkin tuli kerran nähtyä. Se oli hyvä keikka ja ehkä täällä tuli jotain kirjoitettuakin, että onpas yllättävän munille potkivat soundit näillä.

Hyvä oli tämäkin, kiertueen viimeinen keikka ja olisiko sitten isoimman yleisön edessä. Muutamakin oma suosikki jäi kuulematta ja ihan hyvä niin, että sain niitä itselle tuntemattomia rokkauksia tehdä tutuksi. Kyllähän niistäkin ainakin pari mainiota tapausta löytyi, ja nimet olisi voinut kyllä laittaa ruutuun. Nyt en tiedä, miltä levyiltä olivat. Toinen kitaristi säesti koskettimillakin yhden, eli sellaistakin soittotaitoa näköjään löytyy. Ellikin sai välillä heittää basson sivuun ja heilua vapaasti lavalla, mistä viihdyttävyys toki aina vähän vielä nousi.

Onhan näillä asioita kohdillaan: soitto kuulostaa hyvältä, eli taitoa on takataskussa reippaasti, Elli on suht täydellinen karismaattinen keulakuva ja hyvällä, tunnistettavalla äänellä varustettu jopa. Blondiksi basistiksi osaa jopa kirjoittaa hyvää lyriikkaa ja jutella järkeviä 5-numeroisen yleisömäärän edessä. Hulluuden Highwayn aikana vielä kouri toista tissiään hetken "cheesy" mikä oli sellainen kiva kuuma lisä keikalle!

Lopussa on bändillä kunnon hiki lavalla riehumisesta, kuten pitääkin.

Kyllä näiltä jonkin best ofin ainakin voisi helposti ostaa.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: La Syys 01 2018 17:06 
Ylös  
Cheek, Lahden mäkimonttu tai joku sellainen. Näin pistettiin pakettiin superstaraksi Suomen mittakaavassa nousseen kaverin ura. Yleisöä jäähyväiskeikalla oli hulluna, näköjään 30000. Sukupuolijakauma näkyi olevan vahvasti kallellaan hameväkeen päin :D ja varsinkin nuoriso-osasto oli vahvasti edustettuna. Joten eihän se ihme ole, jos Lootasta ei montaa fania löydä :hyymy: En ole itsekään, enkä edelleenkään edes harkitsisi Tissiposken levyn hankkimista tai keikalle lähtemistä, jälkimmäinen tietenkään ei enää edes onnistu. Mutta, kyllä tämä siinä sivussa ajanvietteenä meni. Panostusta oli harrastettu mm. tuomalla jättilava Tanskasta asti, vyöryttämällä lavalle fiittaajia joka sormelle ja varpaalle, mahtoiko riittääkään. Ketäs kaikkia siellä nyt oli. Elastiset, Uniikit, Pete Parkkoset, Kaija K:t, Lukas Leonit, Diandrat, Sannit, JVG:t… Vilkkumaan äijä soitti kitaraa ja oliko rummuissa joku Apocalyptican tyyppi vai kuka se nyt oli, en tunnistanut. Taustalaulajia ja -tanssijoita niin ikään oli kasattu kunnon jengi. On muuten aika hyvännäköisiä kissoja nuo Poskihoidon tanssijat. Jos mä oisin sä, Cheek, niin panisin jokaista :suspect:

Ilotulitukseen huipentuva ilta sisälsi tietenkin kaikki hitit, jotka ovat väkisin itsellekin tulleet tutuiksi. Paitsi sitä "tänään on bileet, kaikki sileex" ei tainnu tulla :hmmm: Mikään ei näyttänyt menevän poskelleen, öhöhöö, ja toki viimeisinä kuultiin meikäläisen lemppari Timantit on ikuisia joka on minusta - vittuilkaa vaan - edelleen mainio ja tarttuva agenttiaiheinen kappale. Vaikka vituttaakin siinä se väärin käytetty pätkä suomea, eli "suotta mulkata".

Komea massiivinen show tämä oli ja enimmäkseen oli vaikeaa olla viihtymättä. Pissisten pillittäminen toi pikku ripauksen myötähäpeää peliin, ottaako tuon nyt positiivisena vai negatiivisena asiana sitten :) Kyllähän tämän jätkän kanssa osia vaihtaisi, mitä nyt ehkä yksityisyyden takia ei sittenkään. Mutta hilloa olisi vaikka lampaille syöttää ja missit sun muut julkkiskaunottaret siellä vain odottaisivat poimimista 8-)

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11595
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: La Syys 01 2018 21:50 
Ylös  
Eihän tossa pissisten pillittämisessä mitään ihmeellistä ole mutta kun siellä oli ihan aikuisia ihmisiäkin tippa linssissä.

... siis sen verran katsoin... :palm:

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: Su Syys 02 2018 11:10 
Ylös  
Invictus kirjoitti:
Eihän tossa pissisten pillittämisessä mitään ihmeellistä ole mutta kun siellä oli ihan aikuisia ihmisiäkin tippa linssissä.

... siis sen verran katsoin... :palm:

Eli katsoit kokonaan, veikkaanpa! :D :up: No joo niin, taisi siellä varttuneempiakin oli nyyhkimässä. Posken itsensä poskillekin valui kyyneleet lopussa, jäi mainitsematta. Nätti homma.

Vaikka täällä eräät (kai sitä musiikkia) inhoavatkin, ihan fiksu jätkähän tuo on vaikuttanut olevan. Tosin se Vain elämään makuupussijuttu on näkemättä, haluaisin nähdä :hyymy:

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Kultaloota
Kultaloota
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Helmi 02 2018 11:32
Viestit: 1066

Viesti Lähetetty: Su Syys 02 2018 15:07 
Ylös  
:oikeesti:

Ei mulla muuta. Jatkakaa!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: Pe Loka 26 2018 12:08 
Ylös  
Kuva
L7: Pretend We're Dead oli jees dokumentti tyttöbändistä, joka oli itselle lähinnä nimenä tuttu. Ehkä himpusti kummallistakin, etteivät neidot ja L7:n musiikki aikoinaan tulleet yhtään tutummaksi, sillä minunkin diggailemani grungen kulta-aikaan olivat uransa huipulla ja tosiaan kauniimpaa sukupuolta koko yhtye, niin olisi luullut aineksia tsekata meininki löytyvän. Ehkä se sitten oli siitä kiinni, että näiltä ne todella kovat biisit ja levyt yksinkertaisesti jäivät uupumaan. Nyt kylläkin kiinnostaa ottaa musiikistakin vähän tarkemmin selvää. Mitään kansikuvatyttöjäkään eivät ainakaan kaikki eivät olleet, vaikka taisivat kansiin päästäkin.

Los Angelesistä gimmat ponnistivat ja oli ihan kiintoisaa kuulla ilmapiiristä siihen aikaan. Räväkkyyttä bändillä tuntui olevan, kun festarikeikalla kiskotaan tamppoonit pillusta :hyymy: ja viskotaan yleisöön, sekä tietysti se brittien tv-show, jossa joku jäsenistä laski housut alas suorassa lähetyksessä. Toinen perustajajäsen Suzi Gardner näyttää tissitkin yhdessä kohdassa :razz: Courtney Love vilahtaa dokkarissa muutaman kerran ja Nirvanan jättisukseeta sekä joutsenlaulua ihmetellään. John Watersin Serial Momiin tytöt tekivät biisin Gas Chamber, joka ainakin pitää kuunnella.

Nimeä ja näkyvyyttähän yhtye onnistui haalimaan, mutta levymyynti ei huidellut taivaissa ja suht karuja lukujahan nuo olivat, mitä L7:n jäsenet onnistuivat tienaamaan. Tilipussin pienuus verottikin motivaatiota ja alkuperäisellä kokoonpanolla ei suinkaan loppuun asti menty, vaan kyllästyihän näillä ainakin pari kertaa joku ja ovi kävi. Levy-yhtiöltäkin tuli lopulta kenkää ja vain keikkamyyjä jäi. Eikä oltu enää niin nuoriakaan. Yksi lätty tehtiin vielä omaan piikkiin, ja siitäkin suuri osa päätyi kaatopaikalle. Faneja oli silti edelleen olemassa.

Ihan uutena tietona tulikin, että L7 teki paluun keikoille ~15 vuotta myöhemmin, vuonna 2015.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: Ke Marras 21 2018 20:00 
Ylös  
Sgt. Pepper's Musical Revolution oli mielenkiintoinen, kuten nämä klassikkolevyjen perkaukset yleensäkin. Tekee taas tekee mieli pyöräyttää tämäkin kiekko ja ehkä se siitä vielä aukenee lisää itsellekin, kun nyt vielä nostettiin monia yksityiskohtia ja kappaleiden taustoja tapetille. Esim. lopetus Day in the Life tulee nyt kuunneltua ihan korvat höröllä.

Joka biisiä tässä ei käyty läpi, mikä olisi ollut ihan jees sekin, mutta olihan tuo herkkua kuulla juttua suurten klassikoiden Penny Lane ja Strawberry Fields Forever synnystä. Kovin moni muu bändi tuskin olisi jättänyt tällaisia helmiä pois levyltään... no, ainakin selvisi, että jälkimmäinen oli - öö - päiväkoti(?), eikä siinä siis mistään mansikkapelloista lauleta. Kahden eri sävellajissa kulkevan oton yhdistäminen tässä tuohon aikaan ei ollut mitenkään lastenleikkiä, mutta ihme kyllä siihenkin ratkaisun keksivät.

Surkuhupaisaksi kai voisi kuvata yhtyeen syytä lopettaa keikkailu. Että kun eivät fanien kirkumiselta itseään lavalla enää kuulleet, niin ei päässyt livenä kehittymään. Joten kehitytään sitten studiossa.

Huomenna voisi levyn kuunnella. Onhan sillä helvetin kovia biisejä, mutta kaikista ei ihan ole saanut ainakaan vielä kiinni.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
Täysloota
Täysloota
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Ti Marras 03 2015 14:50
Viestit: 399

Viesti Lähetetty: Ke Marras 21 2018 21:28 
Ylös  
Exterminator kirjoitti:
Sgt. Pepper's Musical Revolution

Surkuhupaisaksi kai voisi kuvata yhtyeen syytä lopettaa keikkailu. Että kun eivät fanien kirkumiselta itseään lavalla enää kuulleet, niin ei päässyt livenä kehittymään. Joten kehitytään sitten studiossa.


Katsoin jonkin aikaa sitten Ron Howardin dokkarin The Beatles: Eight Days a Week - The Touring Years, missä myös mainittiin tuosta ja näytettiin samalla kuvamateriaalia bändin viimeisiltä keikoilta. Aika kaoottiselta vaikutti ja bändin jätkät tosiaan soittivat yhteen toistensa kehonliikkeitä tarkkailemalla, koska eivät kuulleet omia instrumenttejaan. Käsittämätöntä, että ilmeisesti pysyivät ilmeisesti vieläpä synkassa, vaikka ymmärrettävästi yhteensoitto ei ollut tiukunta mahdollista noilla keikoilla.

Exterminator kirjoitti:
Huomenna voisi levyn kuunnella. Onhan sillä helvetin kovia biisejä, mutta kaikista ei ihan ole saanut ainakaan vielä kiinni.

Mulle Magical Mystery Tour > Sgt Pepper ja vieläpä aivan selvästi. Bändi itse ei pidä sitä edes kunnon täyspitkänä. Beatles-foorumeita joskus lukeneena muuten olen huomannut, että Pepperin kanonisoidusta klassikon statuksesta huolimatta MMT:n nostaminen paremmaksi ei harrastajien keskuudessa ole edes mitenkään erikoista.

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7580

Viesti Lähetetty: To Marras 22 2018 19:12 
Ylös  
randagio kirjoitti:
Mulle Magical Mystery Tour > Sgt Pepper ja vieläpä aivan selvästi. Bändi itse ei pidä sitä edes kunnon täyspitkänä. Beatles-foorumeita joskus lukeneena muuten olen huomannut, että Pepperin kanonisoidusta klassikon statuksesta huolimatta MMT:n nostaminen paremmaksi ei harrastajien keskuudessa ole edes mitenkään erikoista.

Tuon kuuntelin myös ja onhan sillä sairaan kovia vetoja, Fool on the Hill esimerkiksi. Tietysti, jos Strawberry ja Penny olisikin päätyneet Sgt. Pepperille (tuottaja kuuluu katuneen myöhemmin, etteivät päätyneet) tämän sijaan, niin olisihan se saman tien kahta nerokasta biisiä rikkaampi ja vielä pidetympi varmaankin.

Ja Ringo siis lauloi With a Little Help From My Friendsin, enpä ollut tajunnut :nerd: Tästä on kyllä aivan huippu myös se Joe Cockerin coveri, joka muuttaa sovitusta aikamoisesti.

_________________
"It's really big..."

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 106 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 4, 5, 6, 7, 8  Seuraava

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com