van Damme!!

[Tina DeMona]

Universal Soldier: Regeneration - vihdoin viimein tuli tsekattua tämä UniSol-sarjan kolmas osa (jos unohdetaan ilmeisesti suoraan videolle ilmestyneet tapaukset, joissa ei ole Dammea. en edes tiennyt sellaisista, kunhan luin Elitistin arviosta). Eihän tätä kai kummemmin ole kehuttu mutta itse kyllä pidin ihan kohtuullisesti. Ok, kyllähän tämä visuaalisesti näyttää itäeurooppalaiselta mutta onneksi kuuluu näissä tapauksissa selkeästi parempaan kastiin. Tosi on ettei Dammea ja etenkään Lundgrenia nähdä tarpeeksi vauhdissa ja leffa alkaa selkeästi paremmin toimimaan, kun hemmot astuvat kunnolla kuvaan. Tämä tapahtuu kyllä turhan lähellä loppua. Onneksi tämä leffan pääpahista "näyttelevä" Andrei Arlovski hallitsee myös mätön.

Itse en muista 90-luvun lopun kakkososasta muuta juuri kuin etten siitä aikanaan pitänyt ja rankkaa tämän huomattavasti paremmaksi. En osaa sanoa onko tässä jollain tasolla unohdettu kakkososan tapahtumat kuten joskus on tapana, kun sarjalle halutaan freesi startti. Oli miten oli, Dammen esittämä Luc Deveraux on kuitenkin pitkään leffassa hoidettavana traumoistaan eikä pääse kunnolla niittamaan vastustajia. Lundgrenin hahmo on pelastettu silppurista ilmeisestikin kloonaamalla. Budjettisyistä leffa sijoittuu suurimmaksi osaksi yhteen paikkaan eli Tsernobylin ydinvoimalan liepeille, jonne kapinallisjoukot ovat asettaneet pommeja ja siepanneet Putinia muistuttavan presidentin kaksi lasta. Lisäapuna kapinallisilla on "Pitbull" Arlovskin esittämä UniSol, joka niittaa apuun lähetetyt toisen luokan UniSolit. Eli ei muuta kuin Dammen Deveraux kehiin ja saadaan kunnon lätinä käyntiin. Vastaan tulee myös vanha tuttu eli Lundgrenin esittämä Andrew Scott, jonka on herättänyt henkiin puolta vaihtanut tiedemies. Valitettavasti Lundgrenin ja Dammen matsi ei ole niin kova kuin olisi toivonut, koska tässä tapauksessa Arlovskin hahmo on se todellinen vastustaja. Kun Damme lähtee pelastamaan henkiä niin lopun puolituntinen on varsin hyvää toimintaa eikä tappelutkaan ole turhaa silppua ja puukkotappoja on ihan kivasti. Ei se alkupuoliskon toimintakaan varsinaisesti perseestä ole mutta kun siinä ei ole sitä jotakin, kun Pitbulli hoitaa tavisreiskoja päiviltä. Itäeurooppalainen harmaus latistaa myös jonkin verran fiilista mutta kaiken kaikkiaan pidin kuitenkin leffasta ja viihdyin vaivatta alusta loppuun. Olisihan tästä saanut neljänkin tähden leffan mutta... Lopun rytinä nostaa kuitenkin arvion silti kolmeen ja puoleen.

Olisihan tämän voinut laittaa Dolpankin ketjuun mutta kyllähän se Damme kovempi on.

Mie taas tykkäsin oikein kovasti

Miellyttävän tyly ja kylmä leffa, joka otti ittensä mukavan vakavissaan. Dammen ja Dolpan sivuosailu ei haitannu ollenkaan vaan kässärin ansiosta se tuntui oikein loogiselta. Kovaa actionia ja etenkin se Dampulan ja Dolppeliinin matsi oli mitä riemastuttavin.

Itsekin tuli tämä tapaus nyt sitten katsottua. Hyvä etten ole ainut jolle nämä "mikä osa nyt on tehty missäkin vaiheessa ja mitkä retkonnaavat mitäkin muita pois" -jutut ovat menneet tästä saagasta täysin sekaisin vuosien varrella. Minähän en edes muista mitä näitä olen aiemmin nähnyt - no, alkuperäisen nyt toki useita kertoja, mutta muuten. En tätä kuitenkaan ja kyllähän se on todettava, että positiiviseksi yllätykseksi nousi oikein kivasti.

Minuakaan ei tämä "vetonaulat b-osassa" -juonenkuljetus haitannut yhtään koska homma tuntui silti jouhevalta ja sillähän vaan pedattiin kivasti sitä lopun melko rutaalia mäiskeen juhlaa. Enkä nyt kyllä olisi jaksanutkaan taas jotain holtitonta taustajuonta jossa Van Dammella olisi perhe, koira ja kukkakauppa tai jotain joista pitää pitää pitkällisesti päästä eroon ennenkuin se varsinainen tarina voi alkaa. Ihan hyvä että noita välteltiin aluksi vähäsen - ja eritoten Dolpan kohdalla tämä toimi oikein kivasti kun sehän saa oikein mellevän sisääntulonkin ja kaikki. Vaikka aika pieneksi jäi lopulta Lundgrenin rooli, oli se kyllä sitten sitäkin muistettavampi. Ihan rehellisesti voi sanoa että Boys Are Back in Town.

Budjetin pienuus toki näkyy tässä Itä-Euroopassa - mutta kerrankin tämä oli fiksusti osattu kirjoittaa juoneen mukaan ja sopi elokuvan, sanoisinko, oikein mukavan perusnihilistiseen taustatematiikkaan oikein kivasti. Enempi itseäni rassasi pakollinen digivideon seuralainen eli kuin nuijalla päähän isketty värikorjailukammottavuus: oli taas hersyvän paskaa The Ring -sinisyyttä joka jumalan ulkokohtauksessa ja omituisen kiiltelevää oranssiutta ja muuta. Selkeästi leffan heikoin asia mutta kun muuten puitteet kerran näinkin kunnossa...

Äksöni oli hyvää; porukoita lentelee jatkuvasti seinistä, ovista ja ikkunoista läpi, puukoilla vutlataan ja vaikkei graafisuus mitenkään itseään ylikorostavaa olekaan, on brittilevyn kannessa komeileva 18-leima ihan ansaittu. Nam! Tiettyä sarjakuvamaisuutta filmissä on mikä ehkä pienehkönä tyylirikkona välillä sorahteli silmään mutta taas ei puhuta mistään maailmoja särkevistä asioista.

Kyllä tämä ehdottomasti positiiviseksi nousee ja herättää halun löytää ne loputkin jatko-osat. Se jokuhan minulla taitaa kai ollakin odottelemassa sopivaa hetkeä. Eihän tämänkään kai tarvinnut kuin jotain 5-10 vuotta odotella. Mutta eipä tässä nyt toki mikään kiire ole ollutkaan.

Ja mitä se Invictus taas höpöstelee, tottakai Dolppa on hitosti kovempi kuin Van Damme. Mutta menköön nyt silti tänne kun Jean-Claude tässä enempi kuitenkin pääosassa on.


EDIT: Niin joo, taas se imdb: https://www.imdb.com/title/tt1288403/reference

[aTomiK]

JCVD (2008)

Jean-Claude Van Damme esittää itseään tässä elokuvassa. Hänellä ei mene kovin hyvin, 47-vuotiaan toimintatähden ura alkaa hiipua, manageri puuhailee uutta halpatuotantosopimusta ja samaan aikaan Van Dammella on menossa kivulias huoltajuuskiista. Kaiken lisäksi hän joutuu osalliseksi postiryöstöä.

Elokuvan alku on ihan hyvä ja huvittava, mutta melko nopeasti homma muuttuu pettymykseksi, kun huomaa, että hauskalta sivujuonelta vaikuttava postiryöstö onkin sitten se, mitä suurimman osan elokuvasta saa katsella. Onhan joukossa joitakin viihdyttävämpiä kohtauksia, mutta elokuvan edetessä ne käyvät koko ajan harvinaisemmiksi. Hieman huvittavaa, että alun toimintakohtauksessa oli oikeastaan paljon enemmän henkeä kuin miehen muutamassa uudemmassa apaattisessa räiskinnässä, vaikka mainittu kohtaus olikin tietyllä tavalla huonosti "elokuvamainen".

No, joidenkin arvioiden mukaan tämän piti olla erinomaisen hauska ja viihdyttävä toimintakomedia. Jos näin on, niin siinä tapauksessa minulta meni jotakin todella pahasti ohi... Mikä tässä lopulta niin hauskaa oli? Riittääkö se, että Van Damme esittää itseään ja suhtautuu oman elämänsä ei-niin-loistaviin hetkiin humoristisella tavalla? Omasta mielestäni kyseiset jutut ovat kovin kesyjä. Ei mies siinä ole mitään ennennäkemättömiä luurankoja kaivelemassa, kunhan heittää jonkinlaista vitsiä monien jo entuudestaan tietämistä asioista. Eikä aina kovinkaan onnistuneesti, voisi lisätä. Vai onko kyse miehen Suuresta Tilityksestä elokuvan loppupuolella? No niin. En edes jaksa sanoa siitä mitään. Ehkä takakansi auttaa elokuvan nauruhermot räjäyttävien kohtauksien paikantamisessa:

Vaimo on jättänyt, tyttären huoltajuuskiista on hävitty, rahat on loppu ja Steven Seagal vei viimeisimmän roolin nenän edestä leikkaamalla ponihäntänsä pois.

Jos nämä kuuluvat jonkun mielestä elokuvan erinomaisten hetkien joukkoon, niin otan osaa. Samalla voisin kyseisille henkilöille kertoa, että myös Pekko on tehnyt monta huumorielokuvaa, jotka ehkä kannattaisi katsoa. Kannattaa samalla varautua kuolemaan naurusta.

Tämän nähtyä tuntuu siltä, että monelle on riittänyt se, että Van Damme esittää itseään "ironisesti". Yritän kovasti ymmärtää, mitä sellaisten päässä liikkuu, jotka ovat kannen mukaan olleet sitä mieltä, että elokuva on: "Uskomattoman viihdyttävä", "Fiksu ja hyvännäköinen komedia", "Vuoden suurin yllätys", "Ehdottomasti Van Dammen paras elokuva"... No, en pysty, vaikka miten yritän. Tästä menestyskaava Seagalille, Snipesille ja muille hiipuville tähdille? Hieman tilitystä Unkarin halpatuotannoista, epäonnistuneesta perhe-elämästä ja huumesekoiluista, jonka taustalla pyörii puolitoista tuntia vähemmän kiinnostavaa ryöstöä.

Vaikka kommentti onkin sävyltään lähinnä negatiivinen, niin ei elokuva täysin paska ole. Osa elokuvamaailmaan liittyvistä jutuista on ihan viihdyttäviä ja Van Damme on osassaan sympaattinen. Toimintaa elokuvasta ei lopulta juurikaan löydy, joten minun on melko mahdotonta pitää tätä toimintakomediana. Komediapuolikin alkaa melko nopeasti tökkiä, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut paljon parempaankin. Ei tämä mikään Van Dammen huonoin elokuva ole, mutta pettymys kuitenkin. Sekin jo kertoo jotakin, että elokuva ei onnistunut kunnolla viihdyttämään edes hyvässä humalassa...

Tuli katsottua JCVD ja annan 2,5/5

Mutta onpa tosiaan erittäin harhaanjohtavaa mainostaa leffaa toimintakomediana sillä kyseessä on enemmänkin kidnappausdraama.
Sitten tuohon pääjuoneen on yhdistetty tätä Dammen osittain omaelämäkerrallista juttua eli oli otteita oikeussalista huoltajuuskiistassa, managerin kanssa väittelyä, törttöilyä televisiossa ja yksityiskohtiin menevä monologi.

Kovin toimivaksi tällaista sapluunaa on vaikea saada ja varsinkaan ranskalaisten käsissä mutta olipa nyt ainakin jotain erikoisempaa varsinkin Jean-Claude elokuvaksi.

Itse filmiä mielenkiintoisempaa kamaa olikin tarjolla UK reiskan ekstroissa sillä puolen tunnin making-of jutussa nähdään kuinka vaikeaa Van Dammea on leffaa tehdessä käsitellä. Mieliala muuttuu jatkuvasti ja itseluottamus on vähän väliä hakusessa mutta onnekseen ohjaaja oli lukenut läksynsä mainiosti.
Toinen kiinnostava bonus oli vajaan tunnin mittainen JCVD haastattelu miehen lapsuuden maisemissa Brysselissä ja sankarimme avautuu oikein kivasti tässä.

Kyllähän tuon tosiaan katsoi mutta en voi ymmärtää niitä jotka näkevät elokuvassa jotain 10/10 arvoista ja noitakin pisteytyksiä IMDb:stä löytyy.
Trailerin tekijä on kyllä palkkansa ansainnut:

[Tina DeMona]

^Tämäpä mielenkiintoista! Itsekin kuullut tuosta lähes pelkkiä kehuja. Ei ole konseptina ikinä oikein kiehtonut, mutta perhana jos vastaan tulisi puoli-ilmaiseksi ja vaivatta niin saattaisinpa jopa vilkaistakin.

[rautapuoli]

Joo, ei ole JCVD hääppöinen leffa. Monologikohtaus kuitenkin oikein hieno kaikessa kummallisuudessaan.

[aTomiK]

Timecop (1994) 3/5
https://www.imdb.com/title/tt0111438/

Jatkoin aikamatkustus teemalla, kun tuo pääkoppa ei ole vielä täysin sekaisin. Tämä Peter Hyamsin ohjaama Dampula filmi katselussa ensimmäistä kertaa ja oli sci-fi vivahteestaan huolimatta perustouhua.

Juttu on niin, että 1994 joku saksalaistutkija keksii aikakoneen ja aikamatkustuksesta mahdollisesti aiheutuvia vaaroja ehkäisemään sekä poistamaan perustetaan Time Enforcement Commission (TEC).
Damme on kyttä Max Walker jota pyydetään TECiin. Käy sitten niin, että eräänä iltana pahikset iskee Maxin talolle yrittäen tappaa tämän (luotiliivi pelastaa) ja räjäyttää talon sekä raskaana olleen Melissa (Mia Sara) vaimon.
Hypätään vuoteen 2004 ja nähdään Maxin rutiini aikamatka tehtävä jossa mies on vuodeen 1929 pörssiromahdus humussa ja pidättää rikkauksia havittelevan ex-partnerinsa.
Selviää, että pressaksi pyrkivä TEC pomo McCombilla (Ron Silver) on hallussa aikamatkustuskoneen prototyyppi jota mies käyttää apureineen haaliakseen rahaa ja valtaa vaaleja silmälläpitäen.

Timecop perustuu sarjakuvaan joka on toki täysin erilainen kuin leffa mutta samat tekijät Mike Richardson ja Mark Verheiden vastaavat leffankin kässäristä.
Mahdollisuuksia olisi ollut vaikka mihin mutta melko tylsä tuo pääjuoni perus valtaa janoavine pääpahiksineen on.
Juoni- sekä aika-aukkoja riittää ja tässähän tehdään sekin virhe, että ajassa matkustettaessa vaihtuu myös paikka mikä ei olisi mahdollista.
Jostain syystä Timecopin maailmassa ajassa ei voi matkustaa eteenpäin eli tulevaisuusvisiot on tässä vain näitä 2004 vuoden hetkiä ja hieman turhan futuristisia on tekijöiden ajatukset olleet aivan kuten Back to the Future kakkosessa.
Itse aikakoneesta tuli mieleen alkuperäisen Galactican alukset ja niiden avaruuteen laukaisu systeemit.

Mukana on tietysti myös matseja sekä ammuskelua mutta eipä noistakaan oikein mitään mieleen jää. Lopputaistelu Walkereiden talollakin oli hyvin keskinkertaista kähinää.

Damme on tässä ihan cool ja Silver vetää useista filmeistä tutun pahisroolinsa. Nämä kaksi nähdään ruudulla myös tuplana, kun mukana ovat parissa kohtauksessa sekä 1994 että 2004 vuoden versiot.
Bruce McGill on Dammen pomo ja Mia Sara pääsi tässä kyllä yllättämään esittäen panokohtauksessa tissit. Oli kyllä käynyt selvästi jossain välissä leikkauksessa ja itseluottamus on vissiin sen avulla kuppikoon ohella kasvanut.
Leffan toiset tisulit nähdään, kun eräs TEC työntekijä katselee virtuaalipornoa ja paljastelusta vastasi Laura Murdoch niminen mimmi. Tokihan Aikakytässä päätään ihailemaan myös Dampulan persettä jos se jotain kiinnostaa ; )

Hämmästyin huomatessani, että kyseessä on Dammen menestyinen leffa joka takoi 100 miljoonan taalan tulot. Kuinka huono elokuvavuosi tuo 1994 nyt oikein olikaan ; )
Kyllähän tämän katsoo mutta ei Timecop tosiaan mitään kovin erikoista tarjoa. Menestyksen vuoksi jatko-osa oli kuitenkin pakko tehdä ja se tarkastellaan pian.

[Tina DeMona]

^Minulla on tuo vieläkin VHS:nä. Monta kertaa olen nähnyt, juuri mitään en ikinä siitä muista.

[Invictus]

Kyllä Timecop kuuluu viihdearvoltaan mielestäni Dammen kärkipäähän, toki aikaa on omasta katsomisestakin.

[rautapuoli]

Aika lailla samaa mieltä atomikin kanssa Time Copista. Aivan älyttömän hyvä idea, jolla ei sitten tehdä yhtikäs mitään jännää. Mutta ihan kiva perusmätkintä joka tapauksessa. Tässä on tosin hollywoodin historian ehkä tökeröin veitsitappelu Dammen kämpillä. Jätkä on ihan seis eikä selvästi osaa mitään. Pitelee puukkoa pystyssä ja huomattavasti taidokkaampi pahis sitten omilla terillään hakkaa Dammen moraa täysin päättömästi. Siihen päälle tulevaisuusautot muistuttavat vuosituhannen alun Ladoja. Ehdoton huippuhetki on, kun Damme ilmestyy maantielle ja takaa tulee rekka, jolta suojaudutaan menemällä maihin rekan viistäessä päältä. Käsittämätön tehoste, joka edelleen hämmentää erikoistehosteiden tekijöitä.

[aTomiK]

Hyviä poimintoja rautapuolelta noista perseilyistä. Puukkotappelu oli ihan naurettava ja se rekkajuttu myös, ei voinut kuin päätään puistella ; ) Mutta samalla nää just parantaa leffaa kaikessa roskaisuudessaan ; )

[Exterminator]

^^ Ai siinä oli tuollaisia kökköyksiä. No nyt vähän enemmän kiinnostaisi uusia... vain kerran nähty ja taisi olla kohtalaisen neutraali kokemus. Ainakaan en muista tästä oikeastaan mitään.

[rautapuoli]

Se rekkakohtaus kylläkin on ihan oikea kunnon huippuhetki. Ei voi käsittää miten se on tehty. Näyttää ihan siltä, että Damme olisi oikeasti mennyt maihin ennen yliajoa. Mutta eihän se nyt nyt niin ole voitu tehdä... Todella hämmentävä tapaus, ja kuten sanoin, temppu ihmetyttää yhä edelleen tehosteiden tekijöitä.

Muuten on kyllä kökkö leffa tietenkin. Paitsi se Dammen tukka! Ihan huippu letti.

[aTomiK]

Taitaa olla vaan ihan perinteinen rear projection efekti tuossa rekkahetkessä, ei se omaan silmään niin kovin hienolta näyttänyt ; )

[aTomiK]

Täystyrmäys (Knock Off 1998)
https://www.imdb.com/title/tt0120724/

Viimeksi videolta nähty Tsui Harkin ohjaama buddy action hoopoilu oli edelleen oikein virkistävää menoa.

Eli Tommyllä (Rob Schneider) ja entisellä väärennösmestari Marcusilla (Van Dampula) on Hong Kongissa V-Six Jeans vaatefirma.
Venäläiset on sitten saapuneet mestoille väärennöstuotteineen joihin asetetaan "vihreä liekki" projektissa kehiteltyjä aspiriinin kokoisia nanopommeja.
Kaksikkomme joutuu sitten myrskyn keskipisteeseen ja mukana leikissä ovat myös Hong Kong kytät sekä CIA.

Tämä leffaahan ei kannata ottaa missään vaiheessa vakavasti sillä melkoisessa hassuttelumoodissa on Steven E. de Souza kässärin kirjoitellut.
Schneider ja Damme vetää mielestäni hienosti ja taustatukea antavat mm. sexy Lela Rochon jonka tissivako on kivasti esillä, Paul Sorvino sekä muutamat honkkarityypit.

Tomintaa todella riittää eli ammuskelua, mätkintää, takaa-ajoja sekä räjähdyksiä tarjotaan siihen tahtiin ettei kyllästymisen vaaraa ole. Vertakin nähdään varsin mukavasti.
Enimmäkseen viihdytään juuri Kiinalle takaisin luovutettavassa Hong Kongissa mutta itse Sammo Hung toimi second unit ohjaajana Manilassa kuvatuissa pätkissä. Näitä oli sitten jostain syystä lopullisesta versiosta karsittu kovalla kädellä.

Alussa nähdään hauska riksakuski kisailu missä Dammen jalassa on väärennetyt Pumma lenkkarit jotka sitten hajoavat juostessa. Schneider ruoskii mieheen vauhtia iskemällä ankeriaalla perseelle ja onhan se Jean-Clauden takamus totta kai muutenkin leffassa esillä, ei toki paljaana tällä kertaa

Mukana on villejä kuvakulmia tuttuun Tsui Hark tyyliin ja ehkä jonkun mielestä leikkaus on tässä sekavaa mutta minusta se oli vain vauhdikasta.
Muutamat vihreällä liekillä tapahtuvat tietokoneella tehdyt räjähdykset oli melko kökköjä mutta kyllä ne tällaisessa komediapainotteisessa leffassa menivät.
Teemabiisistä vastasi yllättäen legendaarinen mutta hieman erikoisempi pop yhtye Sparks ja ihan toimiva vetohan tuo oli.

Kyllä tämä oli tavallista parempaa Dammeilua eikä Schneider dissaajienkaan kannata pelästyä sillä Rob on filmissä oikein hyvä. Check it out!

[aTomiK]

Double team - kova kaksikko (Double Team 1997)
https://www.imdb.com/title/tt0119013/

Tulipa uusittua tämä Tsui Harkin toinenkin Dampula leffa ja onhan tämä melkoista sotkua, muistelin paremmaksi.

Damsteri on jonkin sortin anti-terroristi agentti Jack Quinn joka nähdään alussa tyhmässä tehtävässä minkä jälkeen mies asettuu Etelä-Ranskaan vaimonsa kanssa jolla on pulla uunissa.
Pian mies vedetään takaisin hommiin koska pahis nimeltä Stavros (Mickey Rourke) on jälleen aktivoitunut mutta hommat kusee ja Stavrosin naikkonen sekä lapsi kuolee minkä lisäksi myös Quinn saa osumaa.
Jack herää jossain siirtokunnassa mistä ei ole ulospääsyä ja samaan aikaan Stavros käy kidnappaamassa tämän naisen. No kyllähän se Quinn sitten ulos pääsee ja loppunahinat käydään Roomassa.

Ihan vitunmoista paikasta toiseen pomppimista koko leffa jossa ei juuri ole järjen häivää mutta jonka perseilykään ei ole missään vaiheessa hauskaa.
Milloin ollaan Belgiassa, milloin Ranskassa ja sitten taas Italiassa ja samaa paskaa se on joka maassa eli välillä ammuskellaan minkä jälkeen räjähtelee.

Quinn saa sitten avukseen koripalloilija Dennis Rodmanin esittämän Yazin jonka dialogi sekä näytteleminen on hyvin linjassa muun elokuvan kanssa: ei mitään tolkkua koko hommassa. Jampen ja Rodmanin kohtaukset tuppaa menemään hiukan homostelun puolelle enkä nyt oikein tiennyt oliko tuo hyvä vai huono asia.

Se mainittu siirtokuntahommelikin menee ihan harakoille ja yhtä sekavaa sekä varmasti jonkinlaisissa aineissa keksittyä juttua oli myös Yazin kybermunkki kaverit. Rodmanin koripallojututkin oli niin laimeita ettei mitään rajaa.

Sammo Hung oli autellut jonkin verran koreografioissa ja yhden semihyvän matsin koko leffassa näin. Lopputaistelussa vastassa sitten tiikeri sekä Rourke jolla sentään aina on jonkin verran karismaa takataskussa. Kovasti räjähtelee mutta kokisautomaatin takana ollaan turvassa.
Ja minähän olin siis Stavrosin puolella tässä koska äijältä tapettiin rakkaat! Jos sama olisi tapahtunut leffan "sankareille" niin jumalauta kostolla ei olisi ollut mitään rajaa.

Monet tykkää sekä Knock Offista että Double Teamista tai sitten ei kummastakaan mutta itselleni tämä kova kaksikko ei nyt vaan lähtenyt. Lame shit.

[rautapuoli]

Double Teamista olen itse aina pitänyt kovasti. Mahtavan älyvapaa sekoilu. Knock Off taas vitutteli huolella joskus teininä, mutta voisin hyvin kuvitella sen nykyään iskevän. Pitkään tehny mieli uusia, mutta ei oo kävelly vastaan. Enkä ole aktiivisesti metsästänytkään.