Katsoinpa minäkin tuon elokuvan
Invaders from Mars (1986).
https://www.imdb.com/title/tt0091276/reference
Ja minuunhan tämä iski ihan saatanan kovaa - oikeastaan tasan niin kovaa kuin tällainen koko perheen PG-seikkailu ylimalkaansa voi iskeä. Toki myönnettäköön että sen verran on jo kokemusta leffasta, että kerran joskus ~10-vuotiaana sen näin lainatessani VHS:n kaverilta. Siitä en kuitenkaan muista juuri mitään muuta kuin sitä outoa käytöstä niiltä vanhemmilta (mahdollisesti erään sammakkokohtauksen) sekä sitten ne jo silloin uskomattoman vaikutuksen tehneet alienit - joita toki vilauteltiin sittemmin myös
Electric Boogaloo -dokumentissa ja muualla. Mutta jos tuota etäistä nostalgiaa haluaa laskea osasyyksi ääririemullista diggailuani, niin olkoon sitten niin.
Hooper osaa taas rakentaa mahtavan luontevan perheyksikön päähenkilömme ympärille vähän niinkuin
Poltergeistissakin, paitsi että paljon lyhyemmässä ajassa. Vanhempien käytöksen muutos kuitenkin tuntuu heti luissa ja ytimissä ja ainakin minä asetin itseni erittäin helposti päänappulan saappaisiin.
Oli muuten myös todella pätevä lapsinäyttelijä hommattu tähänkin, ja mistä tykkäsin erityisesti oli se, että niin kahjolta kuin pentumme tarina kuulostaakin, se saa silti ihan kohtuu uskottavasti muita ihmisiä kuuntelemaan itseään. Tuollainen tuntuisi todella helposti super tekaistulta, ja toisaalta sitten taas ärsyttävää on myös se, että aina joku tulee huoneeseen tarjoamaan jotain lettuja juuri sillä hetkellä kun hahmolla on jotain tärkeää kerrottavaa eikä kukaan mene selvittämään mitään vaikka olisi kuinka kummia todisteitakin tarjottavana. Kaikki tällainen loisti todella harvinaislaatuisesti poissaolollaan tässä pätkässä.
Visuaalisuus oli todella aivan uskomatonta huippu-A -luokkaa. Ne alienit ovat vaan ehkä siisteintä ikinä. Tykkäsin kovasti myös niiden puoliorgaanisesta teknologiasta. Käsikirjoitusta on jossain välissä ollut laatimassa myös
Dan O'Bannon - kyllä sekin mies oli monessa mukana. Hiippailuihin ja tunnelman rakenteluun on tässäkin panostettu ihailtavasti vaikka sitten loppupuolella relelstetäänkin huolella. Loppuratkaisusta yllätyksineen voi olla todella montaa mieltä, mutta ainakin se oli odottamaton. Selkeästi ei ehkä vaan osattu lopettaa leffaa. Siitä nyt pienet miinukset mutta sitten toisaalta myös kajahtaneisuusplussa!
Paljon tuttuja näyttelijöitä mukana kuten
Return of the Living Deadin
James Karen ja alkuperäinen Mama Firefly
Karen Black. Myös originaalituotoksen pikkupoika esittää tässä poliisia.
Eli ihan perkeleen kova. Just sellainen leffa joka vetää takaisin lapsuuteen ja saa itsensäkin haluamaan tähyillä tähtitaivaita. Vaikkei sitten olekaan yhtä mahtava kuin aikuismaisemmat
Lifeforce tai
The Texas Chainsaw Massacre 2 samoilta ajoilta ja samalta tuotantoyhtiöltä. Samanlainen tekemisen into ja hullu luovuus tästäkin loistaa.
Tähän aikaan näitä remakeja totisesti osattiin tehdä - vaikka enpä toisaalta ole sitä alkuperäistä valitettavasti nähnyt. On se kyllä kumma että joku läpisliipattu, turhanaikainen Kakkakikkeli-
E.T. vetää huipputulot ja sitten näin omintakeinen ja vaan pirun ässä leffa ei kiinnosta ketään. Kyllä ihminen on tyhmä. Jopa
Cannonin äijät oli pettyneitä lopputulokseen - miten? Miksi!?
Mutta Cannon & Hooper oli kyllä selkeästi taivaissa taottu yhteistyö - antoivat arvatenkin juuri sopivasti rahaa mutta sitten eivät halunneet / osanneet pitää Hooperin villiä mielikuvitusta minkäänlaisissa järjen ja markkinoinnin sävyisässä aitauksessa. Sääli tietysti että ryske kuului lippuluukulla koska kyllä näitä juttuja olisi katsonut muutaman lisääkin ihan mielellään.
Myöskin tuo pitäytyminen kauhugenressä on kunnioitettavaa.
