Kävin tänään Tapiolan levymessuilla. Se ei ollut järkevää kun olen sinne Ruotsiinkin tässä lähdössä. Mutta tämä on varmasti ensimmäinen kerta kun mitään tällaista järjestellään silloin kun minä en ole jossakin sovitussa hässäkässä kiireisenä ryntäämässä johonkin. Joten tulihan sieltä taas jotakin otettua. Kohtuuhalpoja olivat, valintani... mutta niitä on kyllä aika paljon.
Turmion Kätilöt:
Diskovibrator - Yksi Suomen kovimpia bändejä jonka tätä levyä minulla ei mielestäni vielä ole.
Eagles:
Eagles - Eaglesin eka levy on mielestäni yksi bändin parhaita joten pitihän se lopulta saada kokoelmiin. Siinä on vaan hienoa biisiä toisensa perään:
Take it Easy,
Witchy Woman,
Nightingale...
Glenn Frey:
Solo Collection - Edellisen bändin tyypin soolotuotantoon en ole aiemmin tutustunut joten otin samalta myyjältä.
Bad Religion:
No Substance - Bad Religionin levyjä on tullut hankittua hyvin hajanaisesti ja yleensä halvalla. Harvoin ne ovat pettäneet.
Uriah Heep:
Wonderworld &
Look at Yourself - Lisää Uriahia hyllyyn.
Rush:
Test for Echo &
Clockwork Angels - Rush on tietysti hyvä bändi mutta jostakin syystä minulla on vaikeuksia muistaa mitä levyjä minulla jo hyllyssä heiltä on. Samalla myyjällä olisi ollut muitakin mutta otin kaksi vieraimman näköistä.
Mike Oldfield:
Ommadawn - Oldfieldin pitkät ufoilut ovat
Tubular Bellseissä mieleeni ja kyllä minä niistä lyhyemmistä poppibiiseistäkin tykkään niin otinpa tällaisenkin. Jälleen vain kaksi biisiä levyllä mutta molempien pituus n. 20 minuuttia.
Alice Cooper:
Nobody Likes Me - Tätä olen ihmetellyt jo usemmassakin paikassa ja lopulta suurena Alice-fanina sitten ostin parilla eurolla. Mikä helvetin Nobody Likes Me? Tätä levyä ei mielestäni koskaan listata samaan läjään Cooperin muun tuotannon kanssa eli mitä - onko se vaan joku toinen tyyppi joka on myös ottanut nimekseen Alice Cooper? Vai mitä hittoa? Luonnollisesti yhdestäkään levyn biisistä en ole koskaan kuullutkaan myöskään. Constrictor -kauden kuva kannessa ei lupaa autenttisuutta samoin kun järkyttävän ruma taitto ylipäätään. Ekan biisin nimi on
Ain't that Just Like a Woman mikä kuulostaa kai vähän samalta kuin
Only Women Bleed. Ihmetellen kyllä odottelen mitä paketti lopulta tarjoaa.
Boney M.:
The Best of 10 Years - Halpa kokoelma. Sisältää kuitenkin kaikki tärkeimmät hitit.
Aqua:
Aquarium - Aquan arvostus on vain noussut viime vuosina, tämä 90-luvun teknohumppahumpuukipoppoohan on mitä mainion! Eritoten kämppää siivoillessa aivan loistavaa musisointia. Tällä levyllä ne kaksi ehkä isointa hittiä
Barbie Girl ja
Lollypop (Candyman) jotka eivät kuitenkaan ihan omia suosikkejani edes ole; mutta toki kuuntelen mielelläni albumin kokonaisuutena.
Yes:
90125 - Vielä vähän semisattumanvaraista progeilua päälle.
Olen moniruokainen.
vaikka lyhennetty tuossa pelkäksi NFR!:ksi. Tältä varsin pantavalta laulajalta ei ollut mitään ja NFR! on saanut sen verran isosti kehuja, että nyt tutustutaan. 