Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on Su Marras 18 2018 22:14


Etusivu » Foorumit » Visailut ja kyselyt


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 233 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 12, 13, 14, 15, 16  Seuraava
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3410
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: Pe Heinä 08 2016 19:52 
Ylös  
Eilinen Black Sabbath -esiintyminen tuli nähtyä maamme pääkaupungissa.

Liput sain joululahjaksi, mikä oli mukava yllätys silloin. Edellisen kerran näin Ozzy Osbournen silloin kun se oman bändinsä kanssa suomessa kävi, mitä siitä nyt on, neljä, viisi vuotta sitten? Silloinkin pääsin paikalle ilmaiseksi silloisen työharjoittelupaikkani etujen tähden kokonaisella muutaman tunnin varoitusajalla. Tuo keikka jätti hyvän maun suuhun, ja onhan Sabbath yksi kovimpia koskaan, joten pakkohan nuokin ukot on päästä lopulta katsastamaan - etenkin jos tämä nyt sitten lopulta jäähyväiskiertueeksi ihan oikeasti muodostuu.


Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olen nähnyt näin ison bändin jossain muualla kuin sisähallissa. Jotain pikkupököfestareita on sitten toki koettu, muttei mitään tällaista kunnon ulkolavatouhua missä on ne jumbotronit vai mitkä ne vitun isot televisiot siinä lavan vieressä nyt ikinä onkaan. Joten siinä mielessä ihan piristävän erilainen kokemus minulle henkilökohtaisesti.

Matkalla alueelle törmättiin ekana jeesuspelleihin, joilla ei ilmeisesti ole parempaa tekemistä. Jäi vaan tädin megafoni hitusen toiseksi jo tässä vaiheessa soittelun aloittaneen, ekan lämppäribändi Amorphiksen äänentoistovälineistölle. "Madot...! Madot tunkee teidän jokaisesta ruumiinaukosta sisään! Ja ne syö teitä sisältäpäin... ikuisesti!" se kuitenkin huusi meille, kun kohdalla ollaan. No mikäs siinä, have fun with that.



Lämppäreitä oli tosiaan kolme, mikä on kyllä melkoisen huolellinen määrä. Yksikin olisi varmasti riittänyt, mutta tässä mietteeni kustakin lämmittelijästä:

Tuon jo yllämainitun Amorphiksen olen toki tiennyt iät ja ajat, mutta enpä ole koskaan tietoisesti kuunnellut. Eihän tuo nyt mitenkään paskalta kuulostanut, ihan hauskaa perus-vähän-ehkä-taruvaikutteista tai jotain sinnepäin meininkiä. Kyllä tuota ainakin livenä kuunteli ilman sen kummempaa huolta.

Tokana oli sitten joku neverheard Rival Sons, joka äärigeneerisestä nimestään huolimatta paljastui ihan semipositiiviseksi yllätykseksi. Oli nimittäin piristävän 70-lukuntyyppistä rokkimeininkiä. Vaikkeivät nuo biisinsä nyt mistään kohti mitenkään ihmeellisiä saati muistettavia olleet, etenkin jäi mieleen laulusolistin mainio, lähes Led Zeppelinin laulajan mieleentuova ääni. Vähän kovempia biisejä kun vielä tekisivät, voisin jopa tätä alkaa kuunnella.

Kolmantena oli Opeth, mikä on ilmeisestikin kohtuusuosittu orkesteri ja jota olen koettanut joskus vakavalla naamalla kuunnella, mutta mikä ei auennut minulle silloin tippaakaan ja vielä vähemmän nyt. Sori jos lyttään kenenkään lemppareita, mutta oli kyllä aivan jäätävän tylsää ja geneeristä väkisin-örmykörmy -kakkaa. Muistelin etäisesti, että bändillä olisi edes ollut sexy goottinaislaulaja, mutta ei, ei edes sitä vähää siisteyttä. Positiivisena puolena sitten bändin laulaja vaikutti lunkilta äijältä ja sillä oli hauskat välispiikit. Mutta vajaan puolen tunnin setti tuntui kestävän miljoona biljoonaa vuotta.



Sitten! Itse pääartisti.

Biisilista oli ihan tajuton! Kaikki 70-luvun alun supermegabiisit, mitä pystyi keksimään. Ainoastaan Sabbath Bloody Sabbath jäi uupumaan. Sen kun olisi tuohon jatkoksi vielä tunkeneet niin olisi ollut aika lähellä napakymppiä tuo homma. Mutta Children of the Grave ja N.I.B. räjäytti potin aika totaalisesti.

Bändi veti kovaa - mitä nyt Ozzyllä alkaa oikeasti ikä painaa. Mies yritti kyllä parhaansa, mutta ei se jaksa enää heilua. Sen meno oli yllättävänkin pirteää silloin sen soolokeikan aikana, mutta nyt se vaan könötti mikkitelineessä kiinni. Alussa se myös hapuili vähän sanojen kanssa - mikä oli tosi ikävää, kun keikan avasi se koviten odottamani laulu eli se nimikkobiisi. Ja sehän on kuitenkin yksi universumin kovimpia biisejä koskaan! Sitten kyllä sen ja Fairies wear Bootsin jälkeen Ozzyn meininki lähti nousuun ja loppukeikka hoituikin huomattavasti vetreämmissä tunnelmissa. Eli mitään paskaa ei kyllä ollut käsillä, mutta ymmärtäähän tuon, ettei seitsemänkymppiset ole enää nuoria ja korskeita.

Sen sijaan Tony Iommi ei tunnu vanhenevan koskaan. Jätkän olisi voinut saman tien aikavarpin avulla nykäistä 70-luvulta, sen verran oli homma hallussa. Myös lavaesiintyminen oli juuri sitä, mitä on kaikissa livejutuissa ja muissa aikain saatossa nähnyt. Geezer Butler hoiti hommansa myös, ja tämä nuori rumpalipoikakin teki hyvää työtä - sikäli kun minä nyt näistä asioista yleensä mitään ymmärrän.

Eli helvetin kova keikka oli kyllä kaikinpuolin.



Sitten muutama sana käytännönjöärjestelyistä ja muusta oheisdiibadaabasta:

Vessoja oli kerrankin paljon. Ainoastaan sen pakollisen loppuryntäyksen aikana sai jonottaa. Silloin virtasi kusikin kukkuroillaan olevista bajamajoista yltympäriinsä. Tämä on tietysti ihan ymmärretävää, kun koko monituhatpäinen yleisö päättää siirtyä kusilaarin kautta pois samaanaikaan.

Vettäkään ei satanut kuin tuon Rival Sonsin aikana vähäsen. Sekään ei olisi haitannut, kun sadetakit oli mukana ja ilma oli miellyttävän lämmin vielä keikan loputtuakin. Edes pakollisesta mutavellistä ei tarvinnut hirveästi huolehtia.

Mutta sitten! Se iso nootti, eli juomapuoli. Toki tällaisessa tapahtumassa missä on bändejä useita peräkkäin tulee mieleen kostuttaa hitusen kurkkua jossain vaiheessa. Edes tiskille ei ollut aivan holtitonta jonoa, mutta vittu ne hinnat!

Tottakai tällaisessa kaikki maksaa enemmän kuin mitä järki kertoo asioiden kuuluvan maksaa, mutta tämä oli kyllä aika älytöntä. Limonaadi oli 4 euroa, vesilasi 3. Ja halvimman alkoholipitoisen tuotteen sai 6,50 plus pakollinen euron panttimaksu. Jossain vaiheessa jostain syystä rommikola astui tarjoukseen viidellä eurolla, mikä ei toki ole missään määrin järkevä hinta, mutta ottaen huomioon, että peruskola maksoi vain euron vähemmän, kai sitä voi jo tarjoukseksi kutsua.

Vittumaisinta oli se, että kun minä olen tämmöinen isänmaanvihollinen ja muutenkin sen verran homoseksuaali, etten ole tuota kaljan makua tähän ikään mennessä oppinut arvostamaan, niin tosiaan tuo 6,50 oli nimenomaan kaljatölkin hinta. Siideri/lonkero -osasto taas oli vielä euron tähän lisää plus se euron panttipersereikämikäliepaska. Ja nyt kysyn: miksi? Nimittäin, se kaljatönttö oli puolen litran, ja siideri ainakin vain 0,33 litraa ja se oli silti kalliimpaa. Miksi iisakin vitussa näin?

Kaiken kukkuraksi nuo juomat oli jo avattu etukäteen niin, että niiden hapot oli jo saadessa enimmäkseen haihtuneet. Öh... sori, mutta osaan kyllä avata tölkin omin sormin, ei teidän tarvitse siitä huolissanne olla. Tai jos en osaa niin omapa on vikani sitten, voin vaikka syödä sen ja toivoa vatsahappojen sulattavan alumiinikuoren siitä päältä ennemmin. Tämä oli aivan käsittämätöntä paskaa.

Paikalla olisi ollut myös joku hienostunut viskikoju. En kerta kaikkiaan uskaltanut mennä katsomaan, minkälaiset hinnat siellä olisi ollut.



Näistä pikku nooteista huolimatta erittäin positiivinen ilta hyvän musiikin ja ulkoilmatunnelman merkeissä. Nyt kun Sabbathkin on nähty, ei taida superprioriteettilistoilla olla kuin Alice Cooper. Se olisi kai sitten nähtävä seuraavaksi, jos vielä aikoo ehtiä. Kun Diokin jäi niin ikävästi välistä...

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7504

Viesti Lähetetty: La Heinä 09 2016 5:01 
Ylös  
^ Vai sellaista tällä kertaa :lol: Harmi, että taisi jäädä Sapatti minulta sitten näkemättä koskaan. Onhan niitä ekoja levyjä diggailtu paljonkin. Niinhän noiden se edellinenkin keikka keräsi kehuja, että hyvin oli papoilta kuulemma lähtenyt. Tietäen Ozzyn elämäntavat ja 68 vuoden iän, kai sen ymmärtää, jos alkaa hyytyä tuo heiluminen...

Opeth ja Amorphis ei mitenkään omiinkaan suosikkeihin valitettavasti kuulu, jälkimmäinen nähty livenä ja mikäs tuossa, mutta levyt olen jättänyt rauhaan.

Noilla hinnoilla olisi jäänyt itseltä juomat ostamatta. Viimeisimmissä RockCockeissa en mitään ole ostanutkaan, eikä haitannut lainkaan. Nyt taitaakin olla helvetti jo ~vuosi viime keikasta, ei oikein ole tullut mitään pakollista. Nytkin Cockissa vain joku Whitesnake ja Sounds pääesiintyjinä :hohoijaa: Therapy? pari vuotta sitten oli loistoveto, lisää sellaisia.

SOAD:n kun joskus näkisi ja sitten joku hmm Radiohead vaikka. Ja kyllä nuo Babytkin nyt jo ovat uusi suosikki, joten ei kun puhelua Tokioon, järjestäjät :whip:

_________________
"It's really big..."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3410
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: La Heinä 09 2016 9:21 
Ylös  
Exterminator kirjoitti:
Noilla hinnoilla olisi jäänyt itseltä juomat ostamatta.



Eipä tullut kyllä hirveästi ryystettyä, ei. Sen yhden siiderin ja myöhemmin rommikolan ostin - silläkin rahalla olisi tyyliin ostanut kokonaisen aterian jostain hienommasta ravintolasta, tai jotain. Sen verran jano oli jossain vaiheessa kuitenkin, että pakko oli jotain naukata.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
kokelas
kokelas

Liittynyt: Ma Joulu 22 2014 15:53
Viestit: 40

Viesti Lähetetty: La Heinä 09 2016 19:33 
Ylös  
Tuska 2016 ja sieltä parhaat tärpit: Behemoth, Anthrax ja Ghost. Behemothille pisteet "saatanallisesta" tunnelmasta ja muutenkin. Anthrax toimi livenä hienosti ja sai taas innostumaan kuuntelemaan bändiä myös levyltä. Toki ne uudemmat biisit olisi voinut jättää livenä väliin ja korvata klassikoilla ;) Ghostin kohdalla odotukset olivat korkealla ja bändi onnistui jopa ylittämään ne! Hallelujah... tai jotain :Muahah:

Ylempänä mainittuihin komppina, että Opeth ei ole kolahtanut koskaan. Ei livenä, ei levyltä. Amorphis sitä vastoin oli voimasoitossa 90-luvulla ja viime vuonna nähty livesettikin vallan toimiva :upeeta2: Alice Cooper on tullut nähtyä pariin otteeseen, joista molemmat keikat kolahtivat kybällä. Hyvä virkeä lavashow ja useampaa sukupolvea nuoremmat soittajat pitävät Alicen vauhdissa. Nita Straussista lisäpisteitä.

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11570
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: La Heinä 09 2016 20:37 
Ylös  
Anthraxin pari uusinta levyä on hemmetin lovia!

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 3410
Paikkakunta: Kouvola

Viesti Lähetetty: La Heinä 09 2016 21:01 
Ylös  
TincaLyyli kirjoitti:
Tuska 2016 ja sieltä parhaat tärpit: Behemoth, Anthrax ja Ghost. Behemothille pisteet "saatanallisesta" tunnelmasta ja muutenkin. Anthrax toimi livenä hienosti ja sai taas innostumaan kuuntelemaan bändiä myös levyltä. Toki ne uudemmat biisit olisi voinut jättää livenä väliin ja korvata klassikoilla ;) Ghostin kohdalla odotukset olivat korkealla ja bändi onnistui jopa ylittämään ne! Hallelujah... tai jotain :Muahah:

Ylempänä mainittuihin komppina, että Opeth ei ole kolahtanut koskaan. Ei livenä, ei levyltä. Amorphis sitä vastoin oli voimasoitossa 90-luvulla ja viime vuonna nähty livesettikin vallan toimiva :upeeta2: Alice Cooper on tullut nähtyä pariin otteeseen, joista molemmat keikat kolahtivat kybällä. Hyvä virkeä lavashow ja useampaa sukupolvea nuoremmat soittajat pitävät Alicen vauhdissa. Nita Straussista lisäpisteitä.


Tuo Ghost kiinnostaisi kyllä itseänikin. Yksi parhaita viime vuosien bändejä, joihin olen onnistunut törmäämään.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2884

Viesti Lähetetty: Su Heinä 10 2016 10:41 
Ylös  
Invictus kirjoitti:
Anthraxin pari uusinta levyä on hemmetin lovia!


Ostin sen viimeisimmän ja yllättävän kova on eli komppia komppia. Pitääkin hankkia lisää Anthrax kiekkoja kun muutama vielä puuttuu.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11570
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: Ke Marras 09 2016 10:52 
Ylös  
Udo Dirkschneider tuli eilen vihdoin viimein todistettua livenä ja hyvä että tuli, koska aika kova keikka oli. Settihän sisälsi pelkästään Acceptin aikaisia biisejä, muuten tuskin olisi tullut lähdettyä, koska U.D.O.:n levyihin ei juuri ole tullut tutustuttua. Ja voi sanoa ettei sieltä hirveästi mitään jäänyt kaipaamaan, kaikki oleelliset biisit ja hitit tulivat. Ainahan sitä on omia suosikkeja tuotannossa mitä olisi kiva kuulla mutta tässä tapauksessa ei hirveästi voi kuitenkaan valittaa. Ja vaikka Acceptin uusi tuotanto kolahtaa ihan hyvin, niin eihän niillä livekeikoilla kuulla kuin ne ihan pakolliset vanhat klassikot. Ja Udohan on luvannut, että tämän jälkeen keskittyy oman bändinsä tuotantoon keikoilla. Hyvin Udo jaksaa 64-vuotiaaksi, vaikka lavalla ilmeet on välillä kuin papparaisella mutta ääntä lähtee edelleen kiitettävästi. Muukin bändi toki hoiti hommansa mainiosti, toisena kitaristina suomalainen Kasperi Heikkinen. Toinen kepittäjä taas näytti hiukan nuorelta Rudolf Schenkerilta...Viihdyttävä keikka ja onhan noi Acceptin biisit vaan vitun kovia!!!

 Profiili  

Poissa
Täysloota
Täysloota
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Marras 17 2011 14:58
Viestit: 374

Viesti Lähetetty: Ke Marras 09 2016 16:43 
Ylös  
Kannattaa ehdottomasti otaa myös tuo U.D.O. haltuun, kovaa kamaa löytyy sieltäkin. :ylioppilas:

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2884

Viesti Lähetetty: Pe Marras 11 2016 8:21 
Ylös  
Kai nyt sentään UDOn ensimmäisen vaiheen neljä lättyä on Invictuksella hallussa? Paljon hyvää kamaa ovat tehneet senkin jälkeen.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11570
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: Pe Marras 11 2016 23:12 
Ylös  
aTomiK kirjoitti:
Kai nyt sentään UDOn ensimmäisen vaiheen neljä lättyä on Invictuksella hallussa? Paljon hyvää kamaa ovat tehneet senkin jälkeen.


Ei oo... Jostain syystä UDO jäi aina väliin ja symppasin kai enempi Acceptia. Uudemmista levyistä Mastercutor on tullut kuunneltua.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2884

Viesti Lähetetty: La Marras 12 2016 11:51 
Ylös  
Mastercutor on pirun heikko joten älä vedä liian jyrkkiä johtopäätöksiä ;) Tuo Dirkschneider projekti tuli huonoon aikaan koska olisin mieluummin odottanut uutta UDO studiolevyä.
Nykyinen kitaristikaksikko Heikkinen/Smirnov on vaan niin helvetin kova ja Udo itse ei tuosta nuorene. Toisaalta tekee mieli kuulla klassikot kyseisen duon vetäminä eli eiköhän kiekko tule hankittua.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11570
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: Pe Maalis 03 2017 9:07 
Ylös  
Anthrax oli todella kovassa vedossa eilen, vaikka vituttaakin ettei Benante ollut rummuissa. Lieneekö syyt taas terveydelliset, miehellähän on ollut jotain ongelmia ettei keikkailu ole luonnistunut.

Mutta muuten ei valittamista, setti oli täynnä hyviä biisejä ja Anthraxin uudemmat kipaleetkin ovat niin hyviä etteivät menoa hyydytä. Among the Living -kiekkohan soitettiin kokonaisuudessaan ja hyvin toimi. Itselle AtL ei ole se tärkein levy, mieluiten toki kuuntelisin Spreading the Diseasen kokonaan keikalla mutta AtL:n vähemmän innostaneet kappaleetkin toimivat keikalla täysillä. AtL:n lisäksi kuultiin mm. Antisocial viimeisenä kipaleena, A.I.R., Madhouse, Medusa ja Be All End All. Eka levy ja Persistence of Time jätettiin kokonaan väliin, vaikka olisihan sinne Metal Thrashing Mad hyvin mahtunut sekaan.

Belladonnan ääni on kunnossa 56-vuotiaana ja oikeastaan mies laulaa paremmin kuin koskaan. Scott Ian oli yllättävän vähäsanainen, vaikka lopussa Trumpia päivittelikin. Eniten showmies on kyllä basisti Frank Bello, joka onkin aina kuulunut omiin suosikkibasisteihin ja muusikoihin yleensä.

Kyllä tää varmaan kaikkien aikojen top 3 -keikoissa oli.

 Profiili  

Poissa
Vittuuntunut kirjastotäti
Vittuuntunut kirjastotäti
Käyttäjän avatar

Liittynyt: To Maalis 13 2008 13:02
Viestit: 11570
Paikkakunta: Seinäjoki

Viesti Lähetetty: La Syys 30 2017 22:38 
Ylös  
Kun jotain kommenttia kysytään W.A.S.P.isa, niin pistetään lyhyesti. Pääosassahan oli tosiaan The Crimson Idol -levy, joka vedettiin kokonaisuudessaan. Tämähän on selkeästi Blackielle tärkein levy, kun ovat aikaisemminkin tehneet saman rupeaman. Eikä siinä mitään, kyseessä on hyvä levy ja kai lievästi aliarvostettu, koska ne ensimmäiset kasarilevythän ovat niitä joiden biisejä eilenkin varmasti suurin osa tuli kuuntelemaan. Itselle CI-osio oli se mielenkiintoisempi. Ja hyvin se toimikin, tunnin teemalevyksi CI on varsin sujuvaa kuunneltavaa, sillä kappaleethan ovat hyvinkin perinteisen tarttuvia Wasp-ralleja, vaikka viimeinen Great Misconceptions of Me onkin yhdeksän minuutin eepos. Keikallakin tunnin osio jaksoi viihdyttää eikä puutumista tullut, niille joille levy on outo asia voi olla eri. Siellähän pyöri video koko ajan taustalla kuvittamassa tarinaa, mutta eipä siihen juuri tullut keskityttyä.

Oikeastaan se vanhojen hittien osuus CI:n jälkeen ei ollut juuri muuta kuin vähän pidempi encore eli melko laimea fiilis jäi siitä. Kappaleita taisi tulla viisi eli L.O.V.E Machine, Wild Child, I Wanna Be Somebody, Golgatha ja valitettavasti The Real Me. Harmi ettei niinkään hyvältä levyltä kuin The Headless Children muuta keksitä soittaa. Aika vaisua siis verrattuna esim. Anthraxin Among the Living -keikkaan, jossa levykokonaisuuden lisäkdi vedettiin saman verran muita hittejä. Yllätyin kuin ei edes Blind in aTexasia edes tullut, itse en sitä kyllä kaivannut.

Blackie ei nyt mitenkään elämänsä vedossa ollut, jos nyt ei ihan väsynytkään. Välispiikkejä kuultiin vasta CI:n jälkeen, mikä oli ihan ymmärrettävää, ettei tunnelma mene rikki. Tämä Suomessa asuva kitaristi jaksaa olla innostunut keikoista. Blackien ääni tuntui kestävän ihan hyvin, vaikka joitain osia muut soittajat lauloivat ja taustanauhoistakin on puhuttu mutta mun silmiin ja korviin suurin osa vaikutti tulevan ihan livenä.

CI-osuudelle voi hyvinkin antaa neljä tähteä mutta loppuosuus tiputtaa kokinaisuuden kolmeen.

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 2884

Viesti Lähetetty: Su Loka 01 2017 11:38 
Ylös  
Kiitokset raportista! Oli muuten vitun siistiä silloin WASPin klubikeikalla, kun taustakankaalla pyöri aina soitetun biisin musavideo. Tuollaista saisi olla enemmänkin.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 233 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 12, 13, 14, 15, 16  Seuraava

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com