Viimeksi kuuntelemasi levyt?

[Invictus]

Arvasin ennakkoon, että aTomiK saattaapi kommentoida Pellia ja Exä Bushia!

Mutta enpä ollut kiinnittänyt huomiota, että Rob Rockikin on laulanut Pellin levyillä, pitäisi tuokin sitten hankkia. Rock on kova laulaja! Luulin että mulla on tuo Magic-levy, mutta ei sitten näköjään ollutkaan.

En muista oonko koskaan tuota Bushin kakkoslevyä kuunnellut kokonaan. Kyllä tuo ykköslevykin vähän ylipitkä on, etenkin loppupuolelta joku kuuden minuutin Alienin olisi hyvin voinut tiputtaa pois. Ja pari muutakin, sitten kyseessä voisi olla jopa neljän tähden levy. Ja joo, kyllähän Albini tuon kakkosen tuotti ja kritiikkiähän levy sai juuri tuosta ettei siinä(kään) ollut oikein muuta kuin parempien yhtyeiden tylsää kopiointia. Ekalla kyllä tuon Zenin lisäksi muutkin sinkkubiisit Little Things, Machinehead ja Glycerine ovat hyviä ja muitakin kuunneltavia toki siis löytyy. Mutta helppo ymmärtä, että juuri noi kappaleet ovat sinkkuja.

[aTomiK]

Aika hyvin täällä porukat tunnetaan ; )

[Exterminator]

Warpaint - Heads Up
Losilaisen tyttönelikon viimeisin kiekko on yhtyeen kolmas pitkäsoitto. Bändi on ollut olemassa vuodesta 2004 ja tästäkin levystä on jo viitisen vuotta aikaa, eli mitään hötkyilyyn taipuvia gimmoja eivät vaikuta olevan. Muistin Heads Upin saaneen kehut Rumban tai mahdollisesti Soundin arviossa ja levy lähti tyttöjen kotikaupungin Amoebasta mukaan jonain vuonna.

Warpaintistä ei välttämättä esim. Lootassa moni ole kuullut, eikä se yhtyeen maltillisempi kuuluisuus niin mysteeriksi jääkään, kun musiikkiin perehtyy. Kyllä pimut osaavia muusikoita ja biisintekijöitä ovat, ei siinä mitään. Hiteillä sitä kuitenkin maailma valloitetaan ja eihän tämä hirvittävän radioystävällistä tavaraa ole. Lätty oli hieman kova pala purtavaksi alussa, mutta meikäläinen on valmis sijoittamaan aikaa lupaaviin juttuihin. Vähitellen Heads Up on avautunut enemmän, vaikka toki yksi kappale on tarttuvuudessaan yli muiden: kolmantena kuultava New Song julkaistiin kai singlenä sekä videona, eikä valinta levyä edustavaksi biisiksi ole voinut ollut vaikea. Tuo on melko nopeatempoinen ja melodinen raita, josta on helppo tykätä heti.

Warpaintin rock on sellaista uneliasta kamaa paremman sanan puutteessa. Paljon plussaa annan siitä, että ei ainakaan itselle hetkessä tule mieleen bändiä, jolta nämä kuulostaisivat. Erottuvasta soundista voisi oikeastaan antaa vielä plussan. Vähän tiivistetympänä kokonaisuutena levy olisi voinut olla vielä iskevämpi paketti. Nyt reilun 51 minuutin pituudessa on ehkä joitakin minuutteja, joiden ottamista mukaan olisi ainakin voinut miettiä.

Jotain liikehdintää siellä Warpaintin treenikämpällä taisi olla tapahtunut sen hyväksi, että saataisiin taas uuttakin musiikkia äänitettyä. Jos sitä vähitellen tulisi ja vaikuttaa hyvältä, mennee hankintaan.

[Exterminator]

Bad Religion - No Substance -
Bändin kymmenes levy ei valitettavasti ole laadultaan mikään kymppi. Sitä kokonaan toista laitaa aika paljon itse asiassa kuljetaan. Joo, No Substance on heikoin kuulemani yhtyeen lätty, jota heikkoudessa pystynee haastamaan ainoastaan New America, mutta sillä ei ole tarpeeksi kuunteluita vertailua varten. Kummallisesti ensimmäinen levy (The Grey Race) ilman lahjakasta biisintekijää Mr. Brettiä kilpailee omissa kirjoissa jopa yhtyeen parhaan kiekon paikasta, mutta sitten Graffin tuntuu hukanneen biisikynänsä terottimen ja NS:lle on päätynyt muutamakin keskinkertaisen ja heikon välillä tasapainotteleva punkrokkaus. "Hyvänä" esimerkkinä sinkkukappale Raise Your Voice, joka vain alleviivaa sitä, että ei oikein osattu tehdä oikeita päätöksiä. 16 raidan levyltä olisi voinut karistaa tuon hölmön rallatuksen (no on kai siinä tärkeä sanoma) ja vaikka pari muuta laadullisesti häntäpään vetoa pois, niin kokonaisuus olisi vahvistunut. Edellisellä kerralla tuottanut Ric Ocasek olisi myös voinut olla sopivampi kaveri hommaan tälläkin kertaa.

Yhtye itsekään ei viime vuosituhannen viimeistä julkaisuaan tunnu arvostavan, mitä nyt taannoin jonkin haastiksen satuin lukemaan. Kaikesta huolimatta henk koht pidän NS:ää ainakin hiukan aliarvostettuna tekeleenä. Puhuisin paskaa, jos kieltäisin pitäväni kuitenkin monesta levyn raidasta. Hear It, The Voracious March of Godliness, Victims of the Revolution, Strange Denial, (bändin tuotannon hidastempoisin?) Shades of Truth ja muutama muukin, onhan näitä. Vanhan fanin mielestä kenties liian epätyypillistä Pahaa Uskontoa, mutta kelpo matskua minusta.

Olipa yllätys, että tästä ei ollutkaan täällä mitään arviota Pitää ottaa muitakin näiden levyjä taas kuunteluun.