Hohtoloota

Mystinen suomalainen elokuvafoorumi
Tänään on To Kesä 20 2019 14:08


Etusivu » Foorumit » Visailut ja kyselyt


Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 517 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 31, 32, 33, 34, 35  Seuraava
Kirjoittaja
Etsi tätä:
Viesti

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: La Maalis 17 2018 7:07 
Ylös  
Tämä luultavasti menee ostoon minullakin, kehuttu sen verran huolella parhaaksi sitten Painkillerin ja niin harvoin ostan mitään metallia. Tiptonilla kai Parkinson, jostain luin, ja Halfordkin jo 66... voi olla, ettei kauhean montaa levyä enää tiedossa.

Ei vain Firepoweria näytä löytyvän mistään halvalla vielä, hitto.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3415

Viesti Lähetetty: La Maalis 17 2018 9:34 
Ylös  
Ei kai nyt vielä tarjouksessa, kun viikko sitten ilmestyi "cheesy" Ostoon vain, en usko, että tähän kukaan voi pettyä.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: La Maalis 17 2018 10:15 
Ylös  
^ Lähinnä siis ajattelin, että jos vaikka brittien Amazonista olisi saanut halvemmalla kuin kivijalasta :) Mutta posteineen sama hintahan tuosta tulee kuin Äxässä, ainakin todella lähelle.

Ehkä sitten vain haen sieltä, ellei hotelliin saisi ilman posteja tilattua :hmmm:

Eiköhän tämä hankita kuitenkin!

Tai hetkinen, kyllä tuossa sellaisen reilut 2 € säästäisi tilaamalla "cheesy"

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: Su Kesä 03 2018 8:42 
Ylös  
Die So Fluid - One Bullet From Paradise :star: :star: :star: +
Harmillinen homma, että DSF tuntuu järjestään onnistuvan pitkäsoitoissaan joka toinen kerta hienosti ja joka toinen taas keskinkertaisemmin. Uusi 1BFP pitää kaavan käynnissä kuulumalla jälkimmäisiin. Okei, toki edellinen Opposites of Light voidaan nähdä pituutensa puolesta tuplalevynäkin, jolloin se olisi kaksi onnistumista putkeen ja ei välttämättä myöskään ole kohtuullista vaatia minkään yhtyeen yltävän parhaimpaansa, kun yksi sen kolmesta jäsenestä on äskettäin menehtynyt. Kaikilta ei voi onnistua sama kuin AC/DC:ltä.

Silti, kun lähdetään laskemaan lätyltä niiden huippubiisien määrää, joihin Grog taistelutovereineen on näyttänyt pystyvänsä lukemattomia kertoja, viivan alle jää liian pieni luku. Eka sinkku Bittersweet, We Were Born to Kill Each Other ja Uncomplicated ovat jääneet mieleen parhaina repäisyinä. Aloitus humanUnkind hämmästytti, että miten on näin samanlainen nimi kuin Metallican uusimmalla.

Kyllä tämän ainakin faneille pitäisi upota ihan ookoosti, bändiin vasta tutustuvan kannattanee aloittaa jostain toisesta julkaisusta... sanotaan nyt suoraan Not Everybody Gets a Happy Endingistä, joka on mielestäni trion kovin kokonaisuus edelleen. Ennakkotilauksessa tuli mukana bonus-cd, jossa on joku livekeikka, mikäs siinä.

Viimeisessä kappaleessa Grog laulaa "don't ever give up on me". En en, mutta seuraavalla kerralla taas sitten sellainen vähintään neljän tähden levy, eikö niin?

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: La Heinä 21 2018 7:49 
Ylös  
Coldplay - X&Y :star: :star: :star: :star:
Edellinen Rush of Blood to the Head sai valtavan määrän ihmisiä lämpiämään Kylmäpelille, mutta seuraavasta levystä mahdollisesti otettuja paineita en minä ainakaan X&Y:ltä kuule. Monta hyvää biisiä tuntuu syntyneen tuosta vain ja itse asiassa voisin pudottaa näistä irvistelemättä vain kaksi: A Message ja heti perään tuleva Low ovat vähiten suosikkejani, joita en suinkaan silti inhoa tai mitään. Ihan jees. Yli tunnin levyltä ehkä olisi oikeasti voinut jotain karsiakin.

Chris Martinin sanoituksia on kritisoitu ja vaikka itse ei niin kiinnitäkään niihin huomiota, alkanut kyllä tuntua, että paperilta luettuna eivät luultavasti kovin kummoisia elämyksiä olisi. Tarvitaan se musiikki ja Martinin nätti ääni saamaan aikaan hurmaava kokemus.

Onhan täällä vaikka mitä herkkuja. Sinkkulohkaisuissa lähdettiin liiankin tutun kuuloisella Speed of Soundilla, mikä aluksi hieman häiritsi, ei enää niinkään. The Hardest Part taisi olla myös single ja tämä on kyllä ihq, ehdottomia suosikkejani :ihq: Talk on tarttuvaa stadionrokkia, jossa kitara toistaa kertosäkeessä laulumelodian ja namia tulee. Square One on mielestäni sulavampi aloitus kuin edellisen levyn Politik ja rento akustisella säestetty Til Kingdom Come päättää levyn kuin Coldplay haluaisi viestittää, että ei tässä mitään, meillä on homma hallussa. Luulisinkin kyllä, että ei tähän levyyn kovin moni pettynyt.

Lootasta ei välttämättä kovin montaa Kylmäpeli-fania (mistä se nimi muuten tulee?) löydy "cheesy" joten mietin tässä ihan itsekseni, että kannattaisikohan näiltä vielä hankkia jotain. Ehkä se ensimmäinen ja tämän seuraaja vielä, ei ehkä sen pidemmälle.

Ilmeisesti ei ole näistä levyistä aiemmin tullut kirjoitettua mitään, kun ainakaan haulla ei löytynyt.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: Su Syys 09 2018 10:01 
Ylös  
Vesta - Lohtulauseita :star: :star: :star: :star: +
Vestan debyyttiä ei suotta ole kehuttu. Tuottelias avaa pelin hillitysti, jopa intromaisesti, mutta sisältää samalla artistin ankaran omakohtaisen julistuksen. Sitten lähdetäänkin valtaamaan kaupunki hitillä Sun katu, joka marssii vastustamattomasti eteenpäin. Ja ottaen samalla haltuun koko Suomen, sillä lähes puoli vuotta julkaisusta Lohtulauseita on edelleen top 20:ssä ja kolme viikkoa vietettiin kärkipaikallakin.

Ehkä vielä isompi hitti on Ota varovasti, joka herätti välittömästi oman kiinnostuksen Vestaan ja levyyn. Että kukas se tämä likka on, kun kuulostaa näin hyvältä ja näyttääkin kiinnostavalta mustavalkoisessa hiustyylissään? Vestan ääni on hunajainen ja kunnioitettavasti tyttö myös itse tekee kappaleensa. PMMP:n koko tuotannon säveltänyt Sjöroos on selvästi hieno valinta tuottajaksi ja olisi varmaan saanut biisejä aikaan nytkin (parissa onkin kyllä mukana), mutta paljon siistimpäähän se on, että laulaja itse myös osaa kirjoittaa matskut.

Jo nimestä tietää, että Vestallican on pakko olla hyvä kappale :V: Ehdottomiin suosikkeihin kuuluu väkivaltaa parisuhteeseen kaipaavan ajatuksia kuvaava Turvallista sotaa, ja Pelkään on niin kaunis, että pelkään myöntää sen vaikutusta itseeni. Ei mitään hömppää, kovia nämä on!

Mahtaako 2018 pitää sisällään kovempaa ensilevyä, enpä sellaisesta ainakaan tiedä. Noin puolen tunnin levyssä ei ole mitään liikaa, mutta toisaalta tekisi mieli jo kuulla lisää. Ne pari aiemmin julkaistua kappaletta ovat kyllä ostoslistalla, saisi vaan aikaiseksi käydä nettikaupassa...

Harmillisesti Vestan keikka Kuopiossa meni ohi, kun taisin kuulla koko typykästä vasta sen jälkeen. Toki toivon ja uskon Vestan tekevän pitkän uran, joka sisältää lukuisia keikkoja Kuopiossakin. Levyt ennen kaikkea silti, näin hyvää kamaa pitää saada kuulla jatkossakin!

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: Su Marras 04 2018 11:48 
Ylös  
Kuva

Ariel Pink's Haunted Graffiti - Mature Themes :star: :star: :star: :star: :puoli:
Viimeinen levy, jonka Pink julkaisi Haunted Graffiti -kokoonpanolla vuonna 2012 ennen siirtymistään sooloartistiksi. Katsotaan nyt kappale kerrallaan.

Kinski Assassin Äärimmäisen tarttuva, koskettimien sekä tietysti Pinkin karismaattisen äänen kuljettama avaus. Mistä biisi kertoo? Jaa-a...

Is This The Best Spot? Raskaasti, joskaan ei hitaasti tallusteleva intro ja pirskahtelevaa futurististakin revittelyä. "Step into my time warp", Pink houkuttelee. Tämäkin on ihan huippu.

Mature Themes Säkeistön nouseva melodia on silkkaa kultaa ja koko loistokas, hellästi tulkittu nimibiisi muutenkin.

Only In My Dreams Kiistämättömän nätti sävellys ja olikohan ihan sinkkujulkaisu. Ei silti yllä ihan suurimpiin suosikkeihini. Makuasioita.

Driftwood Haikeampaa & hillitympää Pinkiä, jossa basso on isossa roolissa. Ei välttämättä se kerrasta tarttuvin rykäisy, mutta riittävän monen kuuntelun jälkeen rakastuin tähän täysillä.

Early Birds of Babylon Hyytävämpää osastoa, jota myös kevennetään tarttuvalla, hauskemmalla c-osalla. Tyylikäs.

Schnitzel Boogie Jopa Pinkin mittapuulla hyvin hupsu ralli. Tuo aina hymyn huulille ja tarttuu kuin koala.

Symphony of the Nymph Katso edellinen :D Pink mainitsee lyriikassa itsensä nimeltä ja että on nymfo. Tämä on oikein hauska ja hyvä.

Pink Slime Muhkean kasareilla kosketinmatoilla lähdetään ja lopussa lallatellaan. Ihan kiva, mutta vähiten suosikkini levyllä. Ei toisaalta kestäkään kuin pari minuuttia.

Farewell American Primitive Kivoja häröilyääniä puolivälissä, muuten toiseksi vähiten suosikkini, vaikka ei missään tapauksessa huono tämäkään. Jos Americanin tilalla olisi Finnish, niin heti olisi ihan eri juttu!

Live It Up Lähtee kuulostaen hilpeästi johonkin hedelmäpeliin tai vastaavaan sävelletyltä pimputukselta. Erityisesti iskee mahtava c-osa.

Nostradamus & Me Meditointimusiikkia. Pitkä, hidas, hiljainen, stattinen, hypnoottinen, tumma pala. Ei ole itsestäänselvyys saada tällainen toimimaan. Pinkin kaltainen lahjakkuus siihen onneksi pystyy.

Baby (feat. DamFunk) Coveri. Jos haluaa jonkun misun pöksyt saada pois/kostumaan, niin tässä on siihen tarkoitukseen täydellinen valinta. Hieno versio, lähes varmasti alkuperäistä parempi. Tällä artisti päättikin keikkansa Losissa, kun olin katsomassa.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: La Tammi 05 2019 7:04 
Ylös  
Kuva
Nicki Minaj - Queen :star: :star: :star:
Kauan sai Kuningatarta odotella ja siksi onkin monen kuuntelun jälkeen kovin valitettavaa todeta, että ainakaan omia odotuksia se ei täyttänyt. Ensivaikutelma levystä oli, että aika samanlaisen kuuloista kamaa kuin Nicki on ennenkin tehnyt. No niinhän se AC/DC:kin kai tekee, mutta jotenkin nyt, varmaankin neljän vuoden tauostakin johtuen, jotain selkeää uudistumista olisin kaivannut.

Nämä ensifiilikset eivät enää niin pahasti paina, mutta siitä ei pääse mihinkään, että lätyllä on muutamiakin biisejä, jotka eivät vain tahdo jäädä mieleen. Siitä on tuo kaksi tähteä pudotettava. Vaikka kuunteluita on jo tosiaan lukuisia, kovimmat räpäytykset muistan kyllä kivasti, mutta loput ovat jääneet täytematskun tasolle. Levyllä on 19 raitaa ja pituutta siis reippaanpuoleisesti, joten karsimalla tätä unohtuvampaa osastoa oltaisiin luultavasti päästy arviossa pitempäänkin tähtiriviin. En odota neljänkään vuoden jälkeen mahdollisimman pitkää, vaan mahdollisimman hyvää levyä.

Onneksi koviakin raitoja on totta kai mukana, kuten vaikka toisena kuultava melodinen Majesty, jolla näköjään fiittaa Eminem :hugh: En sitten ääntä ollut tunnistanut, luulin joksikin neekeriksi! Mukavasti rullaavat singlet Barbie Dreams ja Chun-Li muun muassa kuuluvat suosikkeihin ja vierailijoita levyllä onkin reippaasti Ariana Grandesta joihinkin Futureihin ja Foxy Browneihin.

Ihan ok kiekko ja paras kansikuva toistaiseksi :razz: Nyt olisi kuitenkin ilmiselvä paikka jättää se oma mukavuusalue ja lähteä tanssimaan miinakentällä.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: Su Helmi 03 2019 11:02 
Ylös  
Kuva
Low - Double Negative :star: :star: :star: :star: :puoli:
Huimasti suitsutusta (mm. Soundissa vuoden paras ulkomainen) kerännyt levy otti aikansa, ennen kuin lähti avautumaan. Nyt olen itsekin valmis liittymään kehujiin. Joskin paha sanoa, kelle lootalaiselle tätä uskaltaisi suositella :toldso:

Kaverille soitin kokeeksi toisena tulevan Dancing and Bloodin ja ihan hyvin koko levyä kuvaavasti totesi, että tämmöinen musiikki voisi soida Kiasmassa. Sellaista taiteellista, eteeristä kamaahan tämä tosiaan on. Onneksi yhtye ei kuitenkaan luota soundikikkailuun, vaan pohjalla on hyvillä melodioilla varustettuja biisejä. Kolmihenkisessä bändissä on sekä mies- että naislaulaja, ja kummankin äänet hivelivät korvaa. Sopii kuunnella vaikka yksi suosikeistani, Always Trying to Work It Out. Jonkin elokuvan tunteelliseen kohtaukseen olisi aivan varmasti täydellistä soundtrackiä juuri siinä.

Mielelläni kuulisin näiltä aiempiakin levyjä ja ehkäpä hyvinkin tulee hankittua jossain vaiheessa. Minnesotalainen Low on perustettu 1993, joten kiekkoja lienee diskografiassa jo sen verran, ettei kuunneltava hetkessä lopu.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: Ma Helmi 11 2019 19:35 
Ylös  
Kuva
R.E.M. - Green :star: :star: :star: :star:
Yhtyeen minun laskujeni mukaan kuudes levy tuli aikaan, jolloin fanien kissanpäiviä oli vielä yllin kyllin jäljellä. Huonoista tai edes kohtalaisista lätyistä ei vielä ollut tietoakaan, vaan levyt olivat järjestään hyviä tai loistavia ja seuraava Out of Time olikin jo se lopullinen Iso Jytky.

Viisi ensimmäistä biisiä Pop Song 89:stä World Leader Pretendiin olisivat olleet keskenään jopa täyden viiden tähden ep ja myöhemmin kuullaan vielä ehkä kaikista kovin tykitys, kemiallisesta sodankäynnistä inspiroitunut Orange Crush. Ihana ilmestyskirja.Nyt -fiilis tuossa levyn ekassa sinkussa :asento:

Loput biisit eivät hyväile korviani yhtä nautinnollisesti kuin nämä huippupalat, joten Green ei ihan kuitenkaan yllä sinne täysien pisteiden loistokkuuteen. Roteva Turn You Inside Out on loppuraidoista eniten omaan makuun.

Aivan ehdoton hankinta yhtyeen musiikista kiinnostuneille.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: La Maalis 02 2019 9:57 
Ylös  
Kuva
Kakka-Hätä-77 - Huoltoasemalle unohdettu mies :star: :star: :star: :star:
Kakkiksen toinen ja ilmeisesti viimeiseksi jäävä lätty tarjoilee maukkaan kattauksen oivaltavaa punkrockia. Kitaristi-laulaja-biisintekijä Bergmanin seuraava yhtye Pää Kii löi läpi jo isostikin, mutta näidenkin kappaleiden laadukkuutta ihastellessa ei oikein keksi syytä, miksi PK sai huomiota niin paljon enemmän. Suosikeiksi pääsevät ainakin Samaa paskaa aina vaan, Lisää räkää nenään ja Jumalan nimeen. Ja muutama muukin. Vuosisadan rakkaustarinasta kuullaan luonnollisen tuntuisesti mukaan sulautuva coveri, joka ei nouse miksikään huippuhetkeksi materiaalin ollessa kaikkiaan sen verran hyvää. En tosin ihan joka raidasta innostu yhtä paljon kuin mm. edellä mainituista, joten yksi tähti jääköön jemmaan. Ihailtava on joka tapauksessa on kappaleet säveltäneen & sanoittaneen häiskän korvaa tarttuville melodioille ja silmää kantaa ottaville, mutta myös hauskoille teksteille.

Se tässä heti ensimmäisenä ilahdutti, että KH:n rumpusoundi oli paljon enemmän omaan mieleen kuin Pää Kiin vastaava, josta välillä on tullut mieleen joku hiekalla täytetty muovipönttö. Tosin siitä uudemmasta levystä en tiedä, sekin tulee kyllä hankittua.

Harmi, ettei SS ole enää mukana Lootan menossa. Ainakin kerran muistelen maininneen tästä bändistä jotain siihen tyyliin, että tuntisi tämän Bergmanin. Olisi voinut kysyä siitä tarkemmin.

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4093
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: Pe Huhti 19 2019 15:12 
Ylös  
Kun löysin tämän kummajaiskokoelman yliopiston kirjaston poistokärrystä lupailin että voisin siitä ihan mielenkiinnon vuoksi jonkinlaisen arvostelun rustata. No, näin tein!

Kuva

Kyseessä siis tosiaankin useamman nerövööd -artistin kokoelma jostain kai 15 vuoden takaa tai sinne päin. Kansilehtisessä lyhyet esittelyt jokaisesta bändistä mutta ei nyt mitään kovin syvällistä toki kuitenkaan. Eihän se auttanut kuin kuunnella ja tehdä muistiinpanoja (koska sillä vältin hetkellisesti oikeiden töiden tekemisen):



Arcania: Silent Scream - Levy alkaa heti holtittomalla tuplabasarijönkytyksellä ja "piu-pi-piu-piu" -sanovalla syntikalla mitä tunnutaan hakkaavan koko pillastuneen marakatin taidolla ja raivolla. Aikamoista tilulilua ja wannabe-Sonata Arcticaahan tämä. Noloa.

Ram: Infuriator - Aika perusmenoa, ei kamalaa mutta ei tästä mitään jää mieleenkään. Vähän liian thrash -vetoista meikäläiselle, vaikka parit kirkaisut onkin mukaan otettu. Perus pyllyveivirokkimetallia.

Toxic Virgin: The Clown - No nyt on nimellä yhtyettä paiskattu. Onkos tämä nyt sitä incel -porukkaa sitten vai mitä? Typerästä otsakkeesta (ja bändikuvasta) huolimatta biisi oli tähän mennessä paras sisältäen ihan hauskalla tavalla persoonallisen lauluäänen ja menevän, vähän progahtavan taustan.

Kuva

Edge of Thorns: Riders of the Storm - No nyt ryöstöviljellään sitten alkupään Helloweenia, ja ihan osin menestyksekkäästikin. Minään omaperäisyyden multihuipentumana tätä ei voi pitää ja onhan tuo omalla tavallaan kohtuu laiskaakin läpsyttelyä mutta kai sen ennemmin kuuntelee kuin turpiinsa ottaa.

Xing: If you wonna Cry / Warning - Nimi pitäisi kuulemma lausua "Crossing". :palm: Takakannen mukaan Saksalainen orkesteri minkä kyllä kuulee laulajan hyvinkin sketsikomedian mieleentuovasta lausumisesta. Alun kuoroloilottelut hitusen pelastivat muuten kohtuu tylsää biisiä.

Skybreaker: Reach for the Stars - Tässäpä selkeästi vuoden voittajabändi jonka omakätinen esittelyosio levyn sisäkannessa kertonee siitä tarpeeksi:

Kuva

Heartscore: Aunt Sue's Stories - No nyt ollaan taas ytimessä. Lirvakkeen mukaan pseudonyymin taakse kätkeytyvä yhden miehen orkesteri joka "ei piittaa kaupallisuuden säännöistä" kirjoittaessaan ensin runoja ja sitten vaan tunkee jotakin musiikkia niiden taakse. Tämä näkyy sillä biisissä ei ole mitään järkeä. Joku Patti Smith ehkä osasi tehdä tällaisia juttuja joskus hamalla 70-luvulla mutta, mutta...

Thousand Lakes: Children of the Netherlands - No hyi vittu. Oikein Luksenburgista asti on ollut tarvetta tulla ja kylläpä ollaan perseestä. Perus lönttäbiisi minkä päälle laulaja mörveltää välillä innostuen räkäisiin falsetteihin jotka tuovat mieleen Bruce Dickinsonia imitoivan teinipojan ensimmäisessä kaljapöhnässä. Ei jatkoon.

Dawn of Silence: Seeker of the Truth - Aika mitäänsanomaton, perus autotallibändi. Onhan näitä.

Shinjuku Cactus: Burnin' Me Away & Drivin' Soul - Tylsä on tämäkin Japanilainen viritys jolta on oikein kaksi biisiä vaivauduttu ottamaan. Laulajan ääni hukkuu kitaratättäräähän mupeltaessaan mitä sun sattuu.

Saintsbleed: From Earth - Synkkä kitarariffi ja ihan tyylitietoinen piano-osa paljastavat kyseisen orkesterin osaavan edes jossakin määrin asiansa. Esittelyteksti mainitsee inspiraation lähteiksi mm. Judas Priestin ja Alice Cooperin ja kerrankin tämä jopa näkyy positiivisella tavalla. Ihan ok biisi missä hyvä tunnelma ja soveliasta efektikikkailua.

Seventh Son: Blind Wind Blows - Jälleen ollaan geneerisyyden ytimessä eikä Metallica -tyyppinen kitarasoolokaan oikein miellytä.

Hellixxir: The Hunter of Thunders - Jälleen erityislaatuisen typerä nimi eikä biisikään ole paljoa parempi. Kertsissä on sentään joku järki mutta muuten tuntuu kuin taaperrettaisiin jossain suossa tai jotain. Äänimaisemaltaan zebale on myös ehkä levyn tähän mennessä amatöörimäisin.

The Circle: Unsummon - Levyn ensimmäinen naislaululla varustettu kappale ja jo pelkästään tämä pieni joukosta eroaminen kääntyy kappaleen eduksi. Eihän tämä nyt kovin kummoinen kappale ole mutta kuulas, heleä naislaulu sai sen kohoamaan huomattavasti paremmin siivilleen kuin jos siellä olisi ollut taas yksi Lars Ulrich möykkyämässä. Bändikuva on kyllä kiitettävän typerä joten laitan senkin tähän:

Kuva

Screamatorium: Last Song - No tämä nolo bändinnimi on sentään paljon hauskemmalla tavalla nolo kuin jotkut aiemmista. Vähän tylsissä vesissä kyllä taas uidaan: Metallicat on selkeästi kuunneltu. Siinä mielessä hyvä ettei ole kokoelman viimeinen kappale vaikka nimi niin vähän antaisi ymmärtääkin.

Ratpack: Free - Ihan hauska ja menevä hevibiisi loppuun. Laulaja osaa asiansa ja vähän huojuvan palmupuun hajuinen meno toi mukavalla tavalla mieleen 80-luvun ja Van Halenit tai Journeyt sun muut vastaavat. Ei huono!


Mjoo. Eli kohtuullisen heterogeeninen kokonaisuus siis kuitenkin. Kyllä tuossa ihan hetkensä on joten ei siinä mielessä kaduta että mukaani otin kun ilmaiseksi sain. Mitä tällainen levy on alun pitäenkään Helsingin yliopiston kirjastossa tehnyt, ei voi tietää. Mutta onhan se hauska että mysteereitä riittää.

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  

Poissa
Komedian kunkku
Komedian kunkku
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Elo 08 2008 9:17
Viestit: 7999

Viesti Lähetetty: La Huhti 20 2019 5:54 
Ylös  
Ei taida olla Lars Ulrich montaa biisiä laulanut :toldso: mutta kattavasta arviosta :bravo:

_________________
-You have a huge fucking dick!

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: La Touko 31 2014 12:17
Viestit: 3415

Viesti Lähetetty: La Huhti 20 2019 10:09 
Ylös  
Outoa sakkia kyllä paitsi ruotsipoppoo RAM jolta omistankin koko diskografian. Hyvä bändi mikä ammentaa tyylinsä sieltä Priestin alkuajoilta johon on lisätty hippunen mystiikkaa/satanismi mausteita.

_________________
"Days are like women - each one's so damn precious, but they all end up leaving you."

 Profiili  

Poissa
HOHDOKAS
HOHDOKAS
Käyttäjän avatar

Liittynyt: Pe Kesä 06 2014 18:19
Viestit: 4093
Paikkakunta: Kerava

Viesti Lähetetty: La Huhti 20 2019 12:44 
Ylös  
^Ai, no hauska kuulla että siellä on hyvääkin kamaa tehty. Eihän tuokaan tosiaan mikään kamala biisi ollut, ehkä vaan vähän huono valinta tällaiselle kokoelmalle.

Exterminator kirjoitti:
Ei taida olla Lars Ulrich montaa biisiä laulanut :toldso: mutta kattavasta arviosta :bravo:


No enhän minä nyt muista mikä se niistä oli. Mutta kiitos kiitoksista!

_________________
--- Amal shufar, at rrug ---

 Profiili  
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 517 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 31, 32, 33, 34, 35  Seuraava

Hyppää:  


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia vestejäsi
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group :: Style based on FI Subice by phpBBservice.nl :: Kaikki ajat ovat UTC [ DST ]
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com