Hohtoloota

Vähän sellainen ilta, että tahtoo nähdä nihkeätunnelmaista sekä painostavaa jossakin määrin synkästikin sävyteltyä rikosdraamaa. Uusinta-arpajaisiin päätyivät The Pledge ja Mystic River, joista Clintin teos vei tällä kertaa voiton. Pennin ohjauksen jätän pöydälle vaanimaan otollista hetkeä ja eiköhän jokin synkkä syysyö sellaiseksi vielä taivu.

Edelliseen nähden Pride & Prejudice vaihtaa ilmapiirin iloisemmaksi ja noin muutenkin porhaltaa positiivisempaan suuntaan.

Joskohan Red Sparrow olisi näin arki-iltaan edes kohtalaisesti viihdyttävä toiminnallinen jännitysviritelmä.

^ Mites Punavarpunen?

Exterminator wrote: ↑Sat Nov 14 2020 7:59 ^ Mites Punavarpunen?

No, osittain vastasi odotuksia, eli laatutyötä noin pintapuoleisesti ja sinänsä sujuvasti vilkaisi, mutta erityisen viihdyttäväksi en menisi kehumaan. Alkoi kyllä kiinnostavasti, mutta koulutuksen jälkeen mentiin liian pitkä pätkä ilman kunnollista toimintaa. Hidas eteneminen olisi ihan perusteltu polku, jos tässä vaiheessa olisi pätevää jännäilyä tai muuten vetovoimaista tunnelmaa, mutta kun ei ole oikein kumpaakaan, niin siinähän sitä vähän puolivaloisena tutkii tapahtumia. Lopussa toki piristymisen merkkejä, mutta noin kokonaisuutena sellainen ihan ok kertakatseltava, jota ei varmaan tarvitse kertailla tai sen suuremmin muistellakaan.

Eilen Vice hymyilytti ajoittain pirullisestikin virnistellen, mutta tähän iltaan jotakin vähän kiireettömämpää kuvaa ja menoa ilman jatkuvaa infotykitystä. Havaijin aurinkoparatiisiin vie Paynen The Descendants vaikkakin haikeissa tunnelmissa toki. Kenties oheen pari vahvaa jouluolutta ja pikkuisen viiniä lämmittämään.

Myöhempinä varhaisempina aikoina ennen kuin Phillips askarteli paskarteli jotakin semivakavaa sarjakuvapasketta oli Road Trip, ja kun olotila on mikä on tässä vaiheessa iltaa (/yötä), niin siihen kyytiin aion huuruisissa tunnelmissa hypätä pitkästä aikaa.

Arnoldin poika Patrick hieman haasteellisen teiniromanssin pyörteissä elokuvassa Midnight Sun.

Mikko Lahtinen wrote: ↑Mon Nov 16 2020 21:31 Arnoldin poika Patrick hieman haasteellisen teiniromanssin pyörteissä elokuvassa Midnight Sun.

Poika haikeilee ja hurmaa, isä silpoo ja surmaa, näin se menee. Commando saa luoda luontevan siirtymän kurkkua kuristavasta kyynelkuohusta valtaisaan verivirtaan. Herkkien hetkien tilalle tappoa ja teurastusta, joten asekaupan kautta mehevää massamurhaa kohti kuljeskellaan.

Syysmyrskyisiin iltatunnelmiin vähän hehkua ja hauskuutta etsitään draamakomedian merkeissä Ranskan aurinkoisilta rannoilta: Little White Lies.

The Commune tuo ruutuun vaihteeksi tanskalaista draamakomediaa, eikä tässäkään tapauksessa 70-lukuinen vapaamielinen yhteiselo silkkaa iloa ja juhlaa ole, vaan hermot ja välit saattavat kiristyä murtumispisteeseen.

Incendies ei välttämättä ole savuavine raunioineen ja julmuuksineen mikään varsinainen perjantai-illan piristys, mutta synkästä menneisyydestä avautuvat tarinat kiehtovat tässä kohtaa.

Ennuste lupailee alkuiltaan kevyttä perseilyä ja typeröintiä: Bride Wars.

Mikko Lahtinen wrote: ↑Sat Nov 21 2020 21:02 Ennuste lupailee alkuiltaan kevyttä perseilyä ja typeröintiä: Bride Wars.

No, ehkei lopulta ollut aivan niin vastenmielisen karseaa kuraa kuin mlitä puolivälin kohdilla vielä näytti, mutta melkoista kuonaa kuitenkin. Oli niin tai näin, niin The Hunted ojentaa auttavan kätensä illan jälkipuoliskolle ja armahtaa tuikkaamalla puukkoa kylkeen ja kurkkuun.

Arjen sankarit ovat hakusessa, kun Ladder 49 pyörähtää käyntiin ja heittää Travoltan, Phoenixin ja kumppanit tulikuumiin liekkimeriin. Toivottavasti saadaan aikaiseksi komeat ja raivokkaat roihut ja tietysti reipas sankarointi katastrofin keskellä kelpaa myös.