Oisin lapsena kernaasti myyny sieluni tollasesta kasetista... Eräällä kasetilla piti kans olla Turtles-tunnari. Arvaas mitä? Sitä samanlaista löysää ja megalällyä suomirenkutusta sekin oli kuin Ritari ässä-biisitkin. Raivoni oli valtaisa. Tällä hetkellä taas vituttaa ettei ollu sellasta exterminatorin mainitsemaa huippusiistiä KITT-leluautoa. Toivottavasti, vaikka jollain kirpparilla kävelis vastaan, koska ihan mielelläni sellaisella leikkisin edelleen.Tina DeMona wrote:Minullapas muuten oli joku lasten kasetti, millä ihan jopa oikeasti oli ketjun sarjan tunnari, samoin kuin muitakin sen ajan tv-teemoja (mm. Alfred J. Kwak).
Lälläns-lälläns-lää.
Näinhän toki on. Pettymys vaan oli teininä aika karvas, koska samaan aikaan uusittu MacGyver taas oli ihan yhtä huippu kuin mukelona. Edelleen kuuluu lempisarjoihini se.aTomiK wrote:Tätä sarjaa pitää osata katsoa tänä päivänä hiukan eri näkökulmasta ja yrittää nauttia niistä pienistä jutuista. Meikälle riittää pitkälle jo se, että juttu on tehty 80-luvulla joten kivaa bongattavaa löytyy varmasti lähes jokaisesta jaksosta.
Veikkaan, että Ritari ässä iskis nykyään paremmin, koska kohtuuttomia odotuksia ei enää ole. Eilen tuon aiemman holtittoman avautumiseni päätteeksi kuuntelin tunnarin varmaan toistakymmentä kertaa putkeen. Tätä tapahtuu aina silloin tällöin. Intro on kyllä muutenkin aivan uskomattoman hieno. Pöhköjä hymyjä, intensiivinen kertoja/mikä lie ja kunnolla seinien läpi ajeluita ynnä turbo boosteja. Parasta kuitenkin ne henkeäsalpaavat, futuristiset violettisävyiset ajelukuvat. On se kyllä mukava, että ton avulla voi kokea uusiksi sen äärimmäisen ritari ässä-hurmoksen, joka lapsena minua niin vei mennessään.
Vaarallisen auton deletoimiseksi Bonnie kehittelee laserin jolla pitäisi osua etuskanneriin mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty.
