Page 102 of 104

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Mon Feb 10 2020 19:53
by Exterminator
Fresh Off The Boatin kakkoskausi. Tämähän olikin paljon pitempi kuin ensimmäinen, 11 jaksoa enemmän sisälsi. Kyllä tämä ensimmäisestä kaudesta pitäneelle kelpaa. Sängystä en putoillut tai mitään, eli hauskempiakin sarjoja kyllä on. Kiinalaisesta Huangin perheestä kuitenkin löytyy hyvä määrä eksotiikkaa ja sympaattisuutta, jotka riittävät pitkälle. Päänvaivaa tällä kaudella aiheuttavat muun muassa Jessican ja naapuri Honeyn ostaneen talon lusmut vuokralaiset ja Eddien sähläykset tyttöjen kanssa.

Kilttiä kamaahan tämä on, mihinkään roisiin tai ilkeään ei kosketa. Särmääkin silti löytyy, kuten halloween-jaksossa perheen pienimmän pojan ollessa pukeutuneena Hannibal Lecteriksi. Oli pakkopaidat ja kuonokopatkin, wuhuu! Ja tietysti Constance Wu on usein tuimana Jessican roolissaan. Vain kiinaa puhuva isoäiti pyörätuolissaan on mainio myös.

Hyvä, että tuli katsottua se Costnerin Field of Dreams äskettäin, tässä kun lainattiin sitä tunnettua repliikkiä parikin kertaa, niin osasin bongata viittauksen.

Levyistä täytyy kuitenkin sanoa, että vitun kova hinta tekstittämättömästä & ekstrattomasta DVD-R:stä. Ei tee mieli sijoittaa sellaisia rahoja myöhempiin kausiin, vaikka mieluusti katsoisin sarjaa pidemmällekin.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Tue Feb 18 2020 17:32
by Exterminator
Image
Madventures, 1. kausi
https://www.imdb.com/title/tt0369131/?ref_=nv_sr_srsg_0
Matka maailman ympäri (no lähes) Rantalan & Milonoffin mukana on yhä villin hauskaa reissaamista. 12 jakson aikana kierretään Indonesiat, Intiat, Thaimaat, Vegasit, Losit, Nykit ja monta muuta ihmeellistä paikkaa. Kaverukset tykkäävät chillailla riippumatoissa, ottaa kuppia ja perseillä, mutta on siellä tehty tosissaan hommiakin ja kuvattu reippaat määrät monenlaista materiaalia per sijainti, joista koostaa jaksot ja synnyttää Madventuresin taika.

Rantala on verbaalisesti sieltä lahjakkaammasta päästä ja onneksi myös karismaattinen jätkä, joten ykkösjuontajan roolinsa on näin ehdottomasti ansaittu, vaikka ihan kiva niitä Tunnankin käväisyjä kameran edessä on välillä nähdä. Toki kaverin epäonni sinimunineen =D, varpusparvipaskomisineen ja pippurinsyönti-vesikauhuineen tuovat hommaan vielä lisää omanlaistaan huumoria ja sympatiaa.

Vaikka en itse ole niinkään kiinnostunut tuollaisesta lekottelusta lämpimässä, R & T saavat kyllä sen hienouden välitettyä. Ei tule tylsää ja muut samoissa sijainneissa hengailevat travellerit tuovat kivasti pientä lisäväriä omilla tarinoillaan. Madcookin eksoottisten makupalojen nauttimiset ovat hauskoja, mutta koirapäivällisen osuessa kohdalle - myönnetään - sensuroin sen itseltäni. Kukkotappelussa pitkälti sama, mutta apinalla herkuttelun annoin mennä. Perse muuten, kun nämäkin kävivät Losissa In-N-Outin purilaisilla ja minultahan se jäi suunnitelmista huolimatta väliin. Buu minä :/

Aplodien arvoista heittäytymistä jätkiltä joka tapauksessa ja lienee siinä Folke Westit ja vastaavat katselleet silmät pyöreinä, kun lopussa vielä Rantalan käsivarresta kaivetaan kotokonsteilla se joku neljän tonnin timantti taaloiksi muutettavaksi. Ja puudutushan hoitui viinalekalla, milläs muulla...

DVD-boksi näyttää varsin hienolta, joskin vie turhaan liikaa tilaa, kun jokainen levy on omassa kotelossaan. Huomasin Prismassa uuden julkaisun, jossa kaikki on laitettu samaan normaaliin koteloon.

Kiehtovaa shittiä, tokalla kaudella luonnollisesti jatketaan.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Tue Feb 18 2020 17:42
by väliaikainen nikki
Folke Westin seikkailuja tulee muuten uusintana (oiska ollu) AlfaTV:ltä. Ja vuoden lopulla tulee ihan uusi sarja. Odotan!

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Sun Feb 23 2020 10:17
by Exterminator
Madventures, 2. kausi
Tällä kertaa matkakohteina ovat muun muassa Tintillekin kovin tuttu Tiibet, Jamaika, Kiina ja sen Indoversio. Afrikassakin käydään parinkin jakson verran ja Afrikan tähden pelilauta ja -merkit olivat hauska oivallus ukoilta.

En muistanutkaan, että tälle kaudelle jaksojen pituuksia oli supistettu noinkin isolla kädellä, eli 50 minuutista vähennettiin ~puoleen tuntiin. Lienevätkö kaveruksemme kokeneet työmäärän ensimmäisellä kaudella liiankin isoksi ja halunneet päästä vähän vähemmällä, vai mistäköhän johtui. Joka tapauksessa, muiden matkaajien tapaamisista tai esittelyistä ainakin on karsittu, vaikka olihan noita jokunen tyyppi yhä. Myös riippumatto- ja muuta chillailua on paljon vähemmän, tai siltä ainakin tuntui.

Papuan viidakon alkuasukkaat kannibalismiharrastuksineen jäivät mieleen kaikista parhaiten. Aika hurjaa, että tuollaistakin meininkiä jossain vielä 2000-luvulla on. Järkyttävimpinä muistaa myös nämä eläinten ammuskelijat, oliko se nyt tuolla Indokiinassa. Rantala ja Milonoff ovat sentään sen verran fiksuja, että eivät hommaan lähde, mutta lahjuksilla saivat kuvata tätäkin moraalitonta aktiviteettia.

Hyvä setti tämäkin, vaikka jäinkin miettimään... että mitäs helevettiä, eikö tuolla Rantalalla ollut jossain jaksossa se maksettu seuralainen huoneessaan, siinä jossain taustalla? Kun ei missään jaksossa näkynytkään, niin häh? Olenko nähnyt unta? Märkää päiväunta? Tosin jäi katsomatta nämä jaksot nimeltä Hooked ja Loaded, niissäkö se vuokratussu nyt sitten vilahti? Niin kai, mutta ei vain napannut näitä lähteä katsomaan, kun tuollaisia ekstrajaksoja olivat.

Kolmoskausi tuli toki nähtyä silloin joskus, ei vaan ole kiinnostanut hankkia. Kai senkin vielä joskus voisi kerrata.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Fri Mar 20 2020 8:48
by aTomiK
Image

90-luvun Batman The Animated Series sarjan toinen kokoelma katseltu ja pääosin tämä on edelleen oikein toimivaa ja parasta tuohon aikaan tarjottua tv-animaatiota.
Animaation ja tarinoiden taso hieman vaihtelee jaksosta toiseen mutta suurimmaksi osaksi meno on coolia.

Nythän tämän sarjan saa hienona yhtenä pakkauksenakin mutta hinta on hieman liian kova. Suomitekstejääkään siinä ei taida olla mikä oli ihan mukava lisä näissä kahdessa ekassa boksissa.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Sun Mar 29 2020 11:16
by aTomiK
Image

Columbon eka kausi katsottu ja olen viihtynyt hyvin. Tässä on mukana myös ennen ekaa kautta vuosina 1968 ja 1971 tehdyt kaksi 90 minuutin elokuvaa jotka olivat erittäin hyviä.
Ensimmäinen varsinainen kausi alkoi sitten syksyllä 1971 ja sisälsi seitsemän noin 75 minuuttista jaksoa.

Nämähän ovat whodunnit juttujen vastakohtia sillä alkuun näytetään aina murha ja Peter Falkin esittämä etsivä Columbo astuu kuviin noin 20 minuutin kohdilla.
Steven Spielberg ohjasi ensimmäisen jakson ja se sisältää mainioita kuvauksellisia ratkaisuja ja samaa voi sanoa myös toisesta episodista missä kamera asettuu hienosti tappajan aurinkolasehin mistä "heijastuu" tapahtumia.

Columbon hahmo ei itselleni ole se jaksojen suola vaan enemmänkin sellainen pain-in-the-ass tyyppi joka ei vaan jätä syyllistä rauhaan. Minulle kiehtovimpia oli nämä rikolliset ja ainakin parissa jaksossa kävi niin etten olisi tahtonut pahiksen jäävän kiinni ; )
Nerokkaita juonia riittää mutta niin vaan aina löytyy se yksi kohta mihin Columbo osaa tarttua tai sitten mies kokoaa itselleen epäkohtien palapelin ja selvittää keissin tämän avulla.

Tuttuja old school näyttelijöitä löytyy castista ja Leslie Nielsen teki hienon suorituksen jaksossa Lady in Waiting. Kakkoskaudella jatketaan ihan varmasti jossain välissä.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Mon Mar 30 2020 11:41
by Tina DeMona
Tulin sitten X-Filesiin paluun ohella katsoneeksi Deadwoodin toisen tuotantokaudenkin.
https://www.imdb.com/title/tt0348914/reference

Ja minä kyllä pidin tästä ainakin melkein yhtä paljon kuin ensimmäisestäkin. Minusta touhu jatkuu ihan yhtä hienona ja kiinnostavana - tai no, ehkä ne kylän osavaltioihinliittymisjahkailut olivat vähän kuivempia ja olihan noita kai aika paljon, mutta hahmot olivat ainakin tasan yhtä vereviä ja keskinäiset puljauksensa toimivat kympillä.

Svearengenin sairastelut olivat kohtuullisen brutaalia kamaa eikä Bullockin perhedraamaakaan mitenkään kovin hupaisana voi pitää. Sitä vastoin F. B. Barnumista vai mikä olikaan samoin kuin Svearengenin kätyreistä on tulossa yhä enemmän ja enemmän puhtaita komediahahmoja joka kyllä kelpasi - tasan voin uskoa että tuollaisiakin tyyppejä oli olemassa. Usein hölmöilyilleen repeilin. Calamity Jane on edelleen ilo ja silkka pahennusenergian roiskaisu muuten niin tympeään elämään.

No, olihan tässä toki kritisoitavaakiin. Ainakaan en hirveästi tykännyt siitä merkittävimmästä uudesta hahmosta, tästä hiljaisen kohteliaanjulmasta valtauskeinottelijamogulin käsikassarasta. Sinällään ihan hyvä idea, että vaihtelun vuoksi tuollainen ns. "sivistyneempi" kusipää joka ollessaan tuollainen vähän etäinen ja sitten kuumetessaan täysin pidäkkeetön toimii myös sen Bullockin tiettynä peilikuvana. Mutta ei vaan jotenkin ikinä muuttunut kovin kiinnostavaksi tämä tyyppi. Aina kun siihen leikattiin oli vähän sellainen "ai niin..." -fiilis. Samoin Powers Boothelle ei keksitty oikein mitään kiinnostavaa tekemistä koko kaudelle, lähinnä oli ja vähän kevyesti juonitteli jotain turhia. Ja sitten itkeskeli sen aiemman suojattinsa poislähdön perään.

Kokonaisuutena kuitenkin edelleen tykkäsin ja nämä hahmot kyllä pysyvät itselleni mielenkiintoisina. Innolla odotan kolmanteen kauteen käsiksipääsyäkin.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Sat Apr 04 2020 19:45
by Tina DeMona
Sitten sain päätökseen kauan muhineen X-Filesin kuudennen tuotantokauden.
https://www.imdb.com/title/tt0106179/reference
https://www.imdb.com/title/tt0106179/episodes?season=6

Ja joo. Eli nythän sarja muutti Vancouverista Los Angelesiin ja meininki on vähän sen mukaista, hyvässä ja pahassa. Selkeästi budjetissa on ollut enemmän kahisevaa näin sarjan menestysvuosina vipottaa villimmin ja samaten Kalifornian kivaa kuvauspaikkojen runsautta on käytetty hyväksi. Myös vierailevien tähtien lista on vakuuttava, kun jaksoissa käyvät roolit heittämässä mm. Bruce Campbell, Hellraiser ja Dirty Harry -mies Andrew Robinson, Michael McKean ja John Diehl - samoin kuin kaksikin tuttua naamaa tästä ohessa seuraamastani Deadwoodista: John Hawkes ja Jim Beaver. Palaavatpa Veronica Cartwright ja Brian Thompsonkin taas maisemiin.

Toisaalta jo viime tuotantokauden kohdalla valittelemani mytologiajaksot ovat entistä laimeampia ja formatisoituneempia. Elokuvan jälkipuintijakso, kauden avaus The Beginning sisältää sentään vielä jotakin jänniä ideoita ja käänteitä mutta parivaljakko Two Fathers ja One Son olivat jo melkoisen tympeää katsottavaa. Etenkin kun kyseessä on vielä kohtuullisen koko tähänastisen sarjan juonen summaava välitilinpäätös mutta ei - ei tunnu, ei niin missään.

Nämä vaan alkavat tässä vaiheessa toistaa sitä tuttua ja turvallista kaavaa, missä Mulder ja Scully ovat juuri pääsemässä jonkun asian jäljille kun ne kasvottomat kapinalliset tulevat jostain ja tappavat kyseisen johtolangan näin taas toimittaen homman takaisin lähtöpisteeseensä. Uudestaan ja uudestaan. Cliffhangerkään ei oikein räväytä mutta vähän mytologiajakson ja viikon tapaus -jutun välimaastossa suhaava, Skinnerin hengellä leikkivä S.R. 819 oli sentään ihan jees.

Alkupuolen ajatus siitä, että parivaljakkomme määrätään pois armaasta X-arkistostaan on paperilla varsin fiksu ja varmasti kaiken aiheuttamansa pahan veren jälkeen ihan järkeenkäypäkin, mutta lähinnä onnistuu vain kampittamaan jaksojen omaa tarinankerrontaa kun aina kesken seikkailun on pysähdyttävä pelkäämään että jäädäänkö sille Kershille kiinni ja mitä sille nyt sitten selitellä. Tämä kävi hyvin vilkkaan turhaksi ja ärsyttäväksi.

Normijaksoissa sitten onneksi ollaankin otettu aimoharppaus kummalliseen ja erikoiseen; ikään kuin kontrastina mytologiajuttujen tasaiseen harmauteen. Chris Carter on itse käsikirjoittanut (How the Ghosts Stole Christmas) että vielä sen päälle ohjannutkin (Triangle) kaksi älyttömimpien mutta myös mietityimpien jaksojen sarjaan kuuluvaa teosta. Ensiksimainittu on kevyt huumorihommeli mikä kuitenkin omituisella tavallaan onnistuu sanomaan jotain jokseensa merkityksellistä ihmisistä ja näiden välisistä suhteista. Toinen taas on, no, melkoinen: jokaisen näytöksensä näennäisesti yhdellä otoksella taltioiva spektaakkeli, jossa Fox Mulder joutuu toisen maailmansodan aikaiselle loistoristeilijälle jossa tämän tosielämän tutut ovat milloin natseja ja milloin muita matkustajia samalla kun Dana Scully yrittää selvittää mihin se parinsa on tällä kertaa päätynyt. Kamera viuhtoo sinne ja tänne, Röökiä Ruuttaava Mies puhuu saksaa, Scully on kahdessa paikassa samaan aikaan ja ikinä ei edes selviä että miksi ja mitä vittua. Jotenkin kokonaisuus silti siis kumminkin toimii eikä tunnu missään määrin turhalta tekotaidekikkailulta vaan tuo jopa jossain määrin mieleen Joss Whedonin tv-sarjat koska on niin vahvaa genreformaattikikkailua silti kiehtovaa tarinankerrontaa unohtamatta. No, paitsi että se, että nämä sarjan norminäyttelijät 30-luvun tamineissa nyt mahtoivat kyllä olla käsikirjoituksessa ihan vaan siksi että näyttelijöistä oli hauskaa repäistä välillä ja pukeutua hassusti, mikä kai heille suotakoon. Erityisesti tykkäsin kuitenkin siitä puolivälin osiosta missä seurataan Scullyn taivallusta halki FBI-rakennuksen ja tämän aivotyö on välitetty katsojalle aivan täydellisesti. Todella mahtavia hetkiä on saatu nauhalle.

Osa jaksoista on taas tv:stä nauhoitetuilta VHS:iltäni tuttuja, ja siksi nähty lukuisia kertoja vuosien varrella, mm. Terms of Endearment (demoneja, vauvoja ja Bruce Campbell); Agua Mala (parivaljakko jumissa Floridalaisessa kerrostalossa putkissa elävien lonkerohirviöiden kanssa keskellä hurrikaania); Monday (jokaiselle 90-luvun tv-sarjalle lakisääteinen Groundhog Day -variaatio); Arcadia (se "Mulder & Scully naamioituneena pariskunnaksi hienostoalueella" -homma mistä täällä on muistaakseni joskus höpistykin); Trevor (mies oppii liukumaan kiinteiden kohteiden läpi kuin Kitty Pryde Ryhmä-X:ssä mutta tuhoisammin seurauksin) ja Three of a Kind (Lone Gunmen kikkailee Vegasissa vahvan komedian saattelemana). Kaikki näistä ovat yllättäen varsin hyviä joten eipä ärsyttänyt niitä nytkään uusia.

Vähemmän lanattuja ok-jaksoja sen sijaan olivat Dreamland (kaksiosainen, klassinen kehonvaihtojakso) ja The Unnatural (David Duchovnyn oma luomus jossa ollaan papparaisen 50-luvun muisteloissa katselemassa kun alienit sekä pelaavat pesäpalloa että ratsastavat Ku Klux Klaanissa). Valtaosa kauden hyvistä jaksoista siis olikin paljon tarkemmin minulla muistissa kuin tähän asti.

Kolikon toista puolta edustaa Milagro joka on kunnon ammattikirjoittajan oman professionsa vaikeudesta voivottelevaa, tekotaiteellista ripulivelliä mitä ei pelasta kuin ehkä Gillian Andersonin varsin vakuuttava roolityö. Ah, on se Scully kyllä ihana. Tämän turhakkeen vielä sarjan tekijät nimesivät yhdeksi suosikeikseen ja uhrasivat toisen boksin kahdesta kommenttiraidasta sille. Ei voi käsittää. Mutta kai se sitten "aukeaa paremmin" jos kirjoittaa työkseen, tai jotain. Myöskään sushukkastelu Alpha ja sienipöllyhallusinaatio Field Trip eivät oikein sytyttäneet.

Ihan nyt silleen jees kausi siis kuitenkin; valtaosa jaksoista on vähintäänkin OK. Ja toki, kuten jo kerrottua, minulle tärkeitä kun niitä uudestikatsomalla ja mainostauot kelaamalla olen kivasti nuoruuttani tuhlannut. Mutta se oletettavasti tärkein osa, eli "suurta juonta" eteenpäin vievät, tärkeät jaksot, alkavat kyllä ikävästi sakata pikkuhiljaa. Tämä trendi muistaakseni vain kiihtyy tulevilla kausilla, mistä huolimatta aion kyllä jatkaa niiden parissa tässä kivasti.

Jos ekana kuitenkin taas vähän Deadwoodia...

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Wed Apr 08 2020 11:34
by Tina DeMona
Ja tv-putki jatkui sitten Deadwoodin kolmannella tuotantokaudella.

Ja tämähän oli mahtavaa kamaa, ettei jopa paras tuotantokausi - joskin loppu kyllä jäi kohtuullisen antiklimaattiseksi ja avoimeksi. No, toivottavasti se leffa sitten paikkailee jotakin näistä asioista.

Se edellisen kauden lopussa esitelty Hearst vaikutti jotekin aika kuivalta tyypiltä mutta alkoihan tuosta sitten paljastua melkoinen kusirinkeli; oikein mielellään vihasi tätä tyyppiä. Al Swearingenit ja Cy Tolliverit alkavatkin näyttää melko reiluilta kavereilta tähän kylmään byrokraattisen etäiseen pahuuteen verrattuna. Sellainen hidas vieteri kiristyy taas halki tuotantokauden... mutta sitten vaan lopussa ei oikein mitään tapahdukaan.

Kaikille hahmoille on taas keksitty jotain järkevää tekemistä. Erityisesti pidin näistä kouluun ja vaaleihin liittyvistä asioista. Kaikki hahmot on taas ässiä eikä kukaan vituttanut sillä lailla väärällä tavalla.

Ja voi jumalauta niitä tämän sarjan nyrkkitappeluita. Jo se tokan kauden aloittanut Al + Bullock -matsi oli ihan ässää - tässä esitetty yhteenotto se vasta olikin jotakin. Näissä päädytään aina sinne paskaisimpaan kuraan pyörimään ja sitten revitään toisilta silmiä päästä ja isketään halolla jakaukseen. Siitä on hienostelevat herrasmieskaksintaistelut aamunkoitossa jokseenkin kaukana.

Kyllä tämä sarja varsin laadukas oli mielestäni; katsotaanpa sitten vielä päättääkö leffa kaiken kunnialla vai romahtaako korttitalo lopuksi käsiin.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Thu Apr 09 2020 6:51
by Invictus
Ei saatana, Deadwoodin tason lasku ekan ja tokan kauden välillä on kaameimpia mitä on tullut vastaan. Siis aivan totaalisen tylsää paskaa se toka kausi. Kolmas hiukan taisi petrata, mutta ei mitenkään ihmeellisesti. Joku päätti, että lisätäänpä tähän shakespearilaista teatraalisutta käsittämättömine dialogeineen, joka sai vaan nukahduksen partaalle. Aivan ihmeellinen lässähdys.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Thu Apr 09 2020 10:09
by Tina DeMona
Invictus wrote:
Thu Apr 09 2020 6:51
Ei saatana, Deadwoodin tason lasku ekan ja tokan kauden välillä on kaameimpia mitä on tullut vastaan. Siis aivan totaalisen tylsää paskaa se toka kausi. Kolmas hiukan taisi petrata, mutta ei mitenkään ihmeellisesti. Joku päätti, että lisätäänpä tähän shakespearilaista teatraalisutta käsittämättömine dialogeineen, joka sai vaan nukahduksen partaalle. Aivan ihmeellinen lässähdys.
Sitten on kyllä mahtanut olla ihan eri Deadwood kuin se mitä minä tuossa katselin. Vaikka kakkoskausi olikin kokonaisuutena heikoin.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Mon Apr 13 2020 18:19
by Tina DeMona
Jaaha, ja väliin taas X-Fiilenkejä: seitsemäs tuotantokausi.
https://www.imdb.com/title/tt0106179/episodes?season=7

Ja yhä ristiriitaisempaan suuntaan mennään - ehkä jossain määrin kokonaisuutena tykkäsin enemmän kuin kutoskaudesta mutta sitten taas toisaalta... no jaa joo. No joo.

Pitkästä aikaa sarjassa oli kunnolla kutkuttavan hyvä päätösjakso, Requiem, cliffhangereineen kaikkineen mihin on selkeästi panostettu ja sai kyllä ihan jopa odottelemaan seuraavaa kautta. Ilmeisestihän jakson piti toimia varuilta myös mahdollisena päätösjaksona koko sarjalle jos Fox ei enää uutta kautta tarjoaisi, ja jäihän se ainakin tämän Scully / Mulder -parivaljakon yhtenäismagian viimeiseksi: tämän jälkeen kun Duchovny poistuu osittain muihin maisemiin. Oikein hyvin ja älyllä kirjoitettu, kerrankin ihan jopa tunnelmallinenkin jakso, mikä on enemmän sanottu kuin aiemman kauden yhdenkään mytologiaepisodin kohdalla.

Toinen hyvä ns. vakavan naaman jakso oli itse röökikorsteenin eli William B. Davisin kynäilemä, Scully-keskeinen esitys En Ami. Dana ja mysteerinen savupilvimies päätyvät muodostamaan epätavallisen parivaljakon ja sitten sattuu ja tapahtuu. Scully on ihan mysteerimiehen kusetusten vietävissä ja niin on katsojakin eli älyä oltiin onnistuttu tässäkin käyttämään.

Ettei nyt menisi silkaksi kehumiseksi kuitenkin paljastettakoon, että tuotantokausi paitsi alkaa sekavasti ja tyhjänpäiväisesti (The Sixth Extinction -parivaljakko) ja pitää sisällään myös kaksi aika pitkällä kaulalla paskinta X-Files -jaksoa mitä on tähän mennessä vastaan tullut: Closuren ja All Thingsin. Ensiksimainittu on vieläpä jatkoa toiselle, sitä edeltäneelle tyystin turhalle jaksolle (Sein und Zeit) mutta se nyt sentään edes vähän johti johonkin jossakin määrin. Closure on jälleen yksi tekosyy kainalopieruilla pois miten sun sattuu yksi sarjaa liikkeelläpitäneistä juonilangoista ilman että tekijöitä on selkeästikään kiinnostanut, koska tämä kaikki tapahtuu kirjaimellisesti jotakin fiiliksiä sun muita vilunväreitä seurailemalla. Marina Sirtiksen hienoista aistimuksista oli enemmän käytännön hyötyä Star Trek: The Next Generationissa kuin tämän jakson hienosta aistijamiehestä - mitä seuraavaksi: konsultoimmeko maagisen 8-pallon mielipiteitä?

All Things taas on itsensä Gillian Andersonin paitsi kirjoittama myös ensikertalaisohjaama jakso... ja se vähän näkyy. En millään kehtaisi dissailla Gilliania mutta tämä oli kyllä suorastaan nolo, ellenpä peräti sanoisi häpeällinen kakkailu mikä on parhaimmillaankin sub- Salatut Elämät saippuaoopperaa ja paskimmillaan sen ainoan yliluonnollisuuden tarjoavien new age -hörönpörö "reikihoitoja & kristallimagiaa" -idioottimaisuuksien parissa jotka saavat taas kerran sen skientologiankin tuntumaan rinnallaan ihan fiksulta ajan- ja rahankäytöltä. Scullyn antautuminen tällaiseen tyhmäilyyn on suorastaan loukkaavaa tätä tärkeää ja hienoa hahmoa kohtaan. Jakson kommenttiraita onkin paljon sitä itseään mielenkiintoisempi, ja siitä kyllä huomaa Andersonin täysin ymmärtävän hahmoaan ja kaiken lähteneen liikkeelle ihan sinällään kauniista ajatuksista - mutta ne eivät niin millään tavalla välity tästä umpitorvelosta kokonaisuudesta.

Saikohan Pamela Anderson ikinä ohjata ja käsikirjoittaa yhtään Baywatchin jaksoa? Koska jos sai niin todellakin tahtoisin nähdä ihan jo sairaalloisesta mielenkiinnosta.

SIirtyäksemme sitten taas niiden yksittäisten viikon monsterien pariin, yhtäläinen mahalasku on myös itse Chris Carterin ohjaistama First Person Shooter, mutta paljon, paljon viihdyttävämmällä tavalla. Nyt elettiin kuitenkin 2000-luvun taitetta joten tottakai videopelit ja erityisesti niihin liittyvä väkivalta olivat tapetilla tuon tuosta - 9/11 kun ei ollut vielä ehtinyt viedä kaikkien huomiota sinä Viikon Tärkeänä Asiana. Tämä jaksohan on aivan saatanan typerä ja vammainen, kun ne on pelaavinaan jotain videopeliä jossain varastohallissa ("kukaan ei ole koskaan päässyt tasolle kaksi!") minne sitten jotenkin CGI-generoidaan jotain tiloja ja vihollisia mutta sitten joku CGI-matami tappaakin ihmisiä oikeasti. Ja tottakai Mulder on nyt joku suuri tietokonevelho vaikkei ole aiemmin osoittanut mitään sen suuntaistakaan kiinnostusta. Tietokonepelin on myös tarkoitus lähteä kauppoihin seuraavalla viikolla eli mitä - ostajillako pitää sitten olla itselläänkin joku valtava varastorakennus käytettävissään? Toki peliin on myös ohjelmoitu joku peruttamaton itsetuhokoodi koska miksi ihmeessä ei olisi?

Periaatteessahan tämä on aivan yhtä kamala kokonaisuus ja juuri sitä miksi en olisi suonut X-Filesin muuttuvan kuin nuo kaksi yläpuolistakin, mutta on kyllä juuri niin juustoisaa ja tyhmää Hackers -tyylilajin kamaa ettei sitä voi olla rakastamatta. Etenkään kun supersexy megaultiimibeibi Krista Allen näyttelee tätä mystistä polygonimurhaajaa. Puvustajalle pitäisikin antaa joku jälkikäteismitali tästä jaksosta. Harmi ettei muija saanut sen kummemmin muita päärooleja - todellakin olisin katsonut kokonaisen tv-sarjan vain neitosesta nahkavaatteissa huitomassa ihmisiä miekalla. No, onhan sentään Xena.

Perseily jatkuu muutenkin tällä kaudella vahvana: on loputtomalla onnella varustettua miestä joka aiheuttaa pahaa onnea ympärillään (The Goldberg Variation), X-Filesin yhteistyössä Copsin kanssa toteuttama jakso (X-Cops... ihan vakavasti), passiivisen tupakoinnin vaaroista muistuttelevaa geenimanipulointia (Brand X), nimivalintaansa myöten todella, todella kummallista tarinaa kahdesta toisistaan tietämättömästä kaksosesta jotka aina ilmaantuessaan samaan aikaan paikalle aiheuttavat tuhoisia onnettomuuksia (Fight Club) ja lampun henki -töhvellystä (Ja Souhaite).

Sokerina pohjalla, Duchovnyn ohjaus #2 jossa Hollywood-mokelot tekevät parivaljakostamme suuren budjetin elokuvaa (Hollywood A.D). Tämä oli todella omituinen juttu, taas kerran, mutta tällä kertaa ihan jopa mietitystikin ja tarkoituksella. Runsasta hollywood- kuin itseisvittuiluakin sisältävä jakso onnistui huvittamaan ja olipa leffan käsikirjoittajan rooliin löydetty sopivan Timo Koivusalosta muistuttavan vittumainen, mukahassu, mukacharmantti vempula. Tosin, onko tuo Hollywoodin tekemä "tyhmä X-Files" sitten kovin kaukana enää tämän kauden pahimmista rimanalituksista pistää miettimään...

Suurehkosta suunnan- ja tyylinmuutoksesta kertoo sekin, että oikeasti hyviä, vakavampia yksittäisiä jaksoja oli enää kourallinen. Hungry esittää perusnormin X-Files jutun tällä kertaa monsterin näkökulmasta. Millennium sitoo yhteen, no, milleniumin sekä tämän samaa nimeä kantaneen, toisen Chris Carter -sarjan jota Jerppa on kai muistaakseni sitäkin täällä arvostellut. Itsehän en sitä ole nähnyt jaksoakaan mutta ihan vängältä touhultahan tuo vaikutti, jos kerta on Lance Henriksen ja nekromantiikkaa. Rushissa teinipojat löytävät sarjakuvista tutun nopeusvoiman. Theef on mukavan vanhakantainen, yksinkertianen setti jossa voodoo-kirouksia ja oikeasti näljäisiä juttuja - se olikin mainituista ainut hitusenkaan karmivuutta sisältävä paketti.

Ehkä oma suosikkini kauden kattauksesta on kuitenkin The Amazing Maleni, joka seilaa varsin onnistuneesti tämän vakavamman ja täyspieruhuumorilinjan välimaastossa. Ison luokan heist-ryöstöyrityksissä ja taikureiden silmänkääntötempuissa on jo valmiiksi paljon yhtäläistä joten näiden naittaminen yhteen käy järkeen, ja kyllä tällaista holtitonta taikurien keskinäistä kusettelua olisi katsonut vaikka kokonaisen leffallisen.

Mjoo. Eli semmoista. Sönkötykset näköjään vain pitenevät kausi kaudelta mikä osaltaan kertonee sekin sarjan yleisen tyylin pirstaloitumisesta yhä kummempiin suuntiin. Tämähän muistaakseni vain jatkuu seuraavilla kausilla. En epäile etteikö sielläkin kohokohtia olisi, sillä olivathan tämänkin vahvimmat jaksot todella vahvoja - mutta Closurea ja All Thingsiä en välttämättä välittäisi nähdä enää koskaan uudestaan.


EDIT: Pannaan nyt vielä tapauksen kunniaksi oikein David Duchovnyn musisointiakin tänne, miksikäs ei.


Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Wed Apr 15 2020 16:39
by Exterminator
Silicon Valley, 5. kausi. Paha vitutushan tässä iski heti kättelyssä, kun aiemmat kaudet vasta pääsin nauttimasta reiskoilta ja tästä ei siinä formaatissa julkaisua ole. Joten kuvanlaadussa tultiin alaspäin innostusta laskeva määrä.

Toinen puute aiempaan verrattuna on tietenkin Erlichin hahmon poistuminen kuvioista. Mainio tyyppi, jonka elvistelyt ja epäonniset kommellukset olisivat huvittaneet varmasti edelleen. Sen Jing-Jangin, vai mikä se on, kieroilut onnistuivat aivan mukavasti paikkaamaan tuon inhoamansa hahmon puuttumista.

Ja ihan hyvällä meiningillä jatketaan muutenkin, vaikka vähiten tästä kaudesta pidinkin. Muistaisinkin noin hyvin kaikkia kausien tapahtumia kuin Tina... no, se robottinainen oli mieleenjäävimpiä juttuja! Harmi, ettei ihan tuollaista tietääkseni vielä ole olemassa.

Kahdeksannen jakson lopussa ihmettelin, että mitenkäs tästä huipennuksesta vielä meinasivat jatkaa. No, eihän nuo jatkaneetkaan, vaan tällä kaudella olikin pari jaksoa vähemmän! Tämän jakson arvosana IMDb:ssä on kevyesti kauden korkein ja tosi hyvä jakso olikin.

Kuudetta kautta ei taida saada levynä vielä, mutta ostoon menee. Näkyy olevan jaksoilla korkeampia pisteitä kuin tällä kaudella, hyvä juttu.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Wed Apr 15 2020 16:58
by Tina DeMona
^Hyvä että toimii Silicon Valley edelleen, pitäisi itsekin taas palata tämänkin pariin jossain vaiheessa.

Re: Viimeksi läpi kahlatut tuotantokaudet

Posted: Wed Apr 15 2020 19:19
by Invictus
Pitäisi ottaa Silicon Valleykin joskus katseluun. Mutta saatana, kun pitäis niin monta muutakin! 🤬